Helpohko patikointi Altavistan huipulle
29.12.2018 
Kiva noin 4 tunnin patikointi Altavistalle Degollada del Sargenton näköalapaikalta. Kannattaa lähteä matkaan heti aamulla, sillä siten alkumatka on varjoa ja auto mahtuu hyvin pienelle parkkipaikalle. Näkymät ovat komeat molempiin suuntiin ja Teide erottuu selvästi ainakin kirkkaalla säällä. Toisessa suunnassa näkyy jännästi Roque Nublo (jonne pääsee autolla helposti, mutta reitti ei sovi sandaaleille, vaikka monet niillä yrittävät sinne päästä, kuten ei tietysti tämäkään). Korkeuserot ovat melko pienet joten suurin osa reitistä on helppokulkuista polkua mäntyjen katveessa. Seuraavalla kerralla säästän jalkojani ja käännyn puolimatkasta takaisin sillä maisemat eivät lopussa enää paljoa muutu, lukuunottamatta huipulta avautuvaa näkymää uuteen ilmansuuntaan. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!
Ratsastusretkiä Happy Horse-talleilla
Kävimme siis marraskuussa 2010 testaamassa kyseistä paikkaa. Esite oli hotellin aulassa, ja varasin respasta tämän retken. Hintaa taisi olla jotain 45-50€ per henkilö. Happy horsen omistajanainen (saksalainen nainen, en muista nimeä) tuli hakemaan meidät autolla hotellilta ja mukana oli yksi asiakas, jonka hän oli noutanut jo aiemmin. Ajoimme tallille ja hän kyseli ratsastustaitojamme matkalla. Meitä oli siis vuoristoon lähtiessä neljä, me asiakkaat plus opasmies. Vaihdoin aika alussa hevosia hänen kanssaan, sillä en saanut omaa karvaturpaani oikein yhteistyöhön kanssani :D Retki kesti n.2h ja menimme kyllä varsin hurjaa kyytiä pitkin vuoristoteitä, että vauhtia ei ainakaan puuttunut! Oikein miellyttävä kokemus kaikenkaikkiaan. Hevoset olivat hyvinhoidettuja ja hyväkuntoisia. Tallille palattuamme saimme vielä vesipullot, ja sitten nainen heitti meidät takaisin hotellille. Suosittelen lämpimästi ratsastuksesta pitäville (ja varsinkin vauhdikkaista kyydeistä).
Vaellus vuoristossa
Gran Canaria on muutakin kuin aurinkoiset hiekkarannat. Oletko koskaan ajatellut lähteväsi tutustumaan vuoristoon? Saarella on todella hyvät, merkityt patikointireitit. Kirjakaupoista (esim. Akateeminen) voit ostaa kartan (Kompass/Gran Canaria), jossa kaikki reitit on selvästi merkitty. Lisäapuna ja tietolähteenä suosittelen Pentti Korpelan kirjoittamaa opasta Hiekkadyyneiltä lumihuipuille. Paikallisbusseilla pääset edullisesti ja helposti useimmille reiteille. Vaellusta helpottamaan tarvitaan kunnon kengät, mieluimmin vaellukseen tarkoitetut sekä vaellussauvat. Vuoriston säätiedot kannattaa kysyä ennakkoon esim. hotellista tai turisti-infosta, sillä joskus tuulet ja sateet voivat olla vaarallisia. Vuoristossa eteesi avautuu mitä uskomattomimpia maisemia ja vuoriston pienet kaupungit ja kylät ovat myös näkemisen arvoisia. Ihmiset ovat avuliaita ja ystävällisiä. Käyn vuosittain vaeltamassa ja aion jatkaa niin kauan kuin jalat kantavat.
ei hotelli
olin reissullamme kahdeksan vuotias joten en muista aivan tarkkaan kaikkea mutta sen muistan ettemme olleet hotellissa vaan se oli sellainen turisteille olevia asumuksia niinkuin yksikerroksisia rivitaloja taikka paritaloja. huoneistossa oli yksi huone ja avokeittiö/olohuone takapihalla pieni terassi. näiden asuinhuoneistojen väleissä oli sitten uima-altaita.
Ihanan lämpöstä
Olin Inglesissä vuonna 1988 Itse olin silloin 8 vuotias. Siellä oli lämpöset ilmat ja uimassa kävin monta kertaa päivässä. Keskipäivällä oli niin kuuma ettei minua laskettu pihalle leikkimään koska paloin niin herkästi,
sisällä tein erilaisia palapelejä ja sain tehä myös trinksuja vanhemmalle väelle,
iltaisin kävimme jossain ravintolassa syömässä josta sain kehuja ja ilmaiseksi jäätelöä...tarjoilijat tarjosivat :D syynä oli minun pellavaiset vaaleat hiukseni jota tarjoilijat pörröttivät aina ohimennen.
Myös matkamuistoksi sain valokuvan itsestäni ja oikeasta apinasta joka ns. istutettiin minun hartioilleni kuvauksen ajaksi, hih! sitä reissua en unohda koskaan!