hyvä ravintola goalla
Vieras 
04.01.2014 
TIGER BAR-- Tiikeribaari. tiikerinukke on ollut sisään mennessä portaiden päässä.
Candolimin kylässä. tie kohti Singeriumia...oikealla ennen Kingfisher Villaa on kiva pieni lämminhenkinen ravintola.
siellä on perinteistä goalaista ruokaa. mutta myös pihvejä, makkaroita, hampurilaisia, ranskalaisia saa.
munakkaita jne. Hyvää kahvia, teetä. kaikkia juomia. sekä alkoholia.
Tuo tyttö on ollut Suomessa ja tietää, jos suomalainen ei halua kovin mausteista niin osaavat säädellä ruokia.
viihtyisä ravintola. ja edullisempi kuin moni muu.
Kertokaa Suomesta terveisiä!!!!!
Purple Valleyn Jooga -retriitti
Aivan mahtava jooga -retriitti Goalla, jossa käy paljon suomalaisia.
Ensikertalaisena Intiassa - älkää tehkö näin!
Tehtiin sillain hauskasti mummoni kanssa tuossa kerran, että päätettiin lähteä Intiaan ilman muuta ennakkosuunnitelmaa, kuin että mennään Dharamsalaan. "Kyllähän Delhistä taksilla ja bussilla pääsee!" Mummoni oli tätä ennen käynyt Intiassa pari kertaa, tosin ei omatoimisesti. Itsekään en ollut omatoimisesti matkannut oikeastaan missään, mutta luulin tietäväni siitä paljonkin. "Kyllä elämä kuljettaa ja kun pitää silmät auki huijareille niin ei ole hätää" , ajattelin..
Delhin lentokentällä todellisuus oli hyvin omituinen. Terminaalista ulos lähtiessämme emme päässeet enää aseistettujen vartijoiden ohi takaisin sisälle, eikä mitään järkevää infopistettä ollut missään. Edessämme avautui loputtomasti autoteitä, joilla vilisi busseja, henkilöautoja ja takseja. Yritimme saada huonoa englantia puhuville taksimiehille selvennettyä, että haluamme turisti-infoon. "Yes yes" oli vastaus joka ikiseltä, oli katse kuinka tyhjä tahansa. Bussit eivät ottaneet meitä kyytiin ollenkaan, kun emme osanneet sanoa intiaksi muuta kuin paikan, jonne olimme menossa (Dharamsala).
Yksi hiukan länsimaalaisen oloinen mies sitten keskusteli yhden kuskin kanssa ja sanoi, että tämä vaikuttaa luotettavalta. Hypätkää vaan kyytiin. Oltiin tässä vaiheessa valvottu vuorokausi, eikä aivot oikein pelanneet, oltiin väännetty tunti siellä terminaalin edessä jo..
Kuski vei meidät sitten paikkaan nimeltä "Tourist Information India" - oli aivan valtion leimalla varustettu ja "government approved", joten oltiin helpottuneita, vaikkei puitteet olleet kummoiset. Meille sanottiin että meitä palveleva heebo on tulossa pian. Odotettiin tunti, kaksi.. Sitten kun tyyppi tuli paikalle, se tarjosi meille teetä ja leipää ja vakuutti kaiken olevan nyt hyvin. Kohta katseltiin jo esitteitä Kashmirista (provinssista) ja mitä kaikkea.. "In India it is not safe to travel without a plan, no, no no no" se sanoi ja lupasi hoitaa meille kaikki bussit ja majoitukset valmiiksi, kunhan nimeäisimme paikat, joissa haluamme käydä. Sanoimme että haluamme vain Dharamsalaan, mutta se ei hänelle kelvannut, ei millään.
Tässä vaiheessa ois pitänyt tajuta, että tuo paikka missä oltiin, ei ollut turisti-info vaan ovelasti nimetty matkatoimisto.
Maksettiin sitten yli 2000 euroa paskistakin paskimmista bussikuljetuksista paskimpiin hostelleihin, jotka ois maksanut meiltä itsenäisesti maksettuna kärpäsenpaskan verran. Meidät ylipuhuttiin myös lähtemään sinne helvetin Kashmiriin 10 päiväksi. Oli tosiaan joulukuu - mikä tarkoitti, että valokuva-albumista näytetyt vihertävät kuvat eivät olleet ajankohtaisia. Kashmir oli kylmä ja karu paikka, ja matka sinne kesti 26 tuntia bussissa, jossa oli sisällä välillä muutama aste pakkastakin. Jos bussin muut kulkijat eivät olisi tuoneet meille vällyjä ja peitteitä, olisimme varmasti sairastuneet hyvin ikävästi. Mummoni on onneksi vasta eläköitynyt ja reipas nainen, mutta koville tämä juttu hänetkin laittoi.
Kashmirissa sitten yövyimme lauttahostellissa, jonka omistaja oli - kippaskappas - matkatoimistotyypin veli. Siksi se meidät väkisin sinne tahtoi. Ei ole asiakkaita siellä päin joulukuussa ja leipä on tienattava. Kaikki travellerit mitä siellä tavattiin, oli huijattu sinne samalla tavalla, ja monet olivat sairastuneet, sillä huoneissa oli öisin pakkasta, eikä kaikkiin huoneisiin saanut lämmitystä.
Siinä vaiheessa terve itsekkyys pelasti meidät, vaadittiin että halutaan lähteä heti kun voidaan. Poliittisten/uskonnollisten levottomuuksien vuoksi jouduttiin yöpymään kaksi yötä, jonka jälkeen lähdettiin Jammun kautta Dharamsalaan. Kun päästiin sinne McLeod Ganj -kylään minne oltiin koko ajan haluttukin, tirautettiin pikku itkut ja skipattiin kaikki loput kohteet. Rahaa meni hukkaan aivan törkeän paljon, matkatoimiston tyypit kun ei suostunut palauttamaan mitään - ehei, ne lähti vittu JAPANIIN niillä rahoilla ja meidän piti maksaa itse kaikki toiseen kertaan paitsi majoitus Dharamsalassa. Opittiinpahan ehkä jotain Intiassa matkustamisesta.
Matkajärjestäjän suositus kaikille Intiaan matkustaville
Tämän kirjoitan Teille jotka mietitte Intiaan matkustamista. Haluan jakaa positiivisen ja mielenkiintoisimman matkakokemukseni kanssanne. Suosittelen lämpimästi matkaopasta joka hoiti matkaohjelmani alusta loppuun erittäin hyvin, kanssakäyminen hoitui helposti sähköpostitse. Balvinder Rayat on yksityisyrittäjä Intiassa, hän antaa henkilökohtaista ja ystävällistä palvelua johon hän sitoutuu vahvasti, kertaakaan en joutunut olemaan huolissani, voin huoletta suositella häntä jokaiselle. Hänellä on kollega joka on myös kuljettaja, se oli hienoa sillä aina tarvittaessa sai pysähtyä jos silmiin sattui jotakin mielenkiintoista. Hän on itse kuitenkin pääorganisoija.
Matkan keston ja budjetin mukaan suunnitellaan jokaiselle oma matkapaketti. Hinnat koostuvat omavalintaisista toiveista, joten voit valita omia tarpeitasi vastaavan paketin.
Hän huolehtii hotellien tasosta ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja. Itse olen matkustanut paljon ja en tarvitse viiden tähden palveluja. Vastasin että tarpeeni olivat lähinnä puhdas vuode sekä peseytymismahdollisuudet eli suihku/wc. Olin erittäin tyytyväinen ja huoneestani löytyi mm. tv, vaikka pyysin edullista tasoa.
Matkan voit suunnitella minne päin Intiaa tahansa, hän opastaa, neuvoo, suosittelee ja auttaa kaikkeen matkaan liittyvään. Olen käyttänyt häntä nyt kaksi kertaa ja matkani ovat olleet täydellisiä, hintataso verrattuna matkatoimistoihin on todella edullinen, laskin että hänen palvelunsa tulivat puolet edullisemmaksi. Tieto siitä että raha menee hänen perheelle, neljälle lapselle, vaimolle, äidille eli hyvään tarkoitukseen saa hyvälle mielelle.
Yhteystiedot:
DREAM INDIA HOLIDAYS
Head Office www.northindiaexperts.com
B- 25 C, D.S.I.D.C, Flats, Paschim Puri, New Delhi – 110063 India
E-mail: [email protected] / [email protected] /[email protected]
Tel. Contact: 0091-9350145805 / 0091-9212175805
Fax: 0091-11-25219196
Luotettava ja palveluhenkinen taksikuski
Olimme mieheni kanssa Calangutessa kaksi viikkoa helmikuussa 2012. Edellisen kerran olimme samassa paikassa vuonna 2006. Tutustuimme silloin taksikuskiin nimeltä Steven Damian Rodrigues (Steve). Palvelu oli silloin loistavaa, luotettavaa ja saimme hänen avustuksellaan tutustua paikkoihin, mihin emme omatoimisesti olisi koskaan voineet tutustua. Matka oli silloin erittäin antoisa. Saimme häneltä silloin yhteystiedot. Niinpä otimme taas yhteyden häneen heti kun pääsimme hotelliin. Meitä onnisti! Näin jälkikäteen kaduttaa, että emme soittaneet jo Suomesta hänelle. Hän olisi tullut hakemaan meidät Goan kentältä, jolloin matka hotellille olisi ollut miellyttävämpi ja halvempikin kuin bussin kyydissä.
Suosittelemme lämpimästi em. taksikuskia, mikäli haluatte tutustua Intiaan ja intialaisiin ihmisiin sellaisina kuin he oikeasti ovat, eli aivan ihaniin ihmisiin. Mekin saimme kokea matkallamme niin antoisia hetkiä hänen avustuksellaan, ettemme koskaan esim. matkanjärjestäjien retkillä olisi voinut kokea. Hän myös opastaa laadukkaat/edulliset ostospaikat mikäli sellaisista on kiinnostunut.
Steven päivystyspaikka on Ravintola Kebabs & Curries edessä ainakin silloin, kun on siellä on Tjäreborgin tervetulotilaisuus. Ravintola sijaitsee Fort Aguanda Road kadulla. Suosittelen yhteydenottoa puhelimitse
+ 919 822982034, 919850727166.
Ammattitaidoton ja surkea laatuinen Aurinkomatkojen suosittelema räätäli NEW MIR ARTS
Ala-arvoista työtä ja palvelua. Välttäkää Aurinkomatkojen NEW MIR ARTS räätäliä Bagassa Goalla. Nijakas tyyppi puhuu suomea kun haluaa myydä ja yrittää myydä ihan kaikkea. Eivät pystyneet toteuttamaan heidään mallikirjastaan valittua aika yksinkertaista mallia, vaan säveltivät ihan omiaan, työn laatu oli aivan järkyttävä: huolittelu puuttui, helmasaumat paksut, ja kun hopeanauha oli loppunut kesken oli vedetty kultaista jne. Ns. ompelimo oli hiekan päällä, jossa kaikessa sekamelskassa ja liassa pyörivät kankaan palat ja kasikäyttöisillä ompelukoneilla neuloivat. Kaavoja ei ollut käytössä ilmestikään ja mikään sovitusaika tai aikataulu ei pitänyt ja lopputulos oli aivan jotain muuta ( mm. tunikasta tuli toppi jne). Mallikirjasta oli revitty sivut irit ompelijoille, minkäläistä touhua sellainen on jos ei ole kaavojakaan eikä pystytä toteuttamaan edes lähellekään mitä myyvät. Thaimaassa olen teettänyt monet vaatteet eikä ikinä ole eteen tullut tällaista.
Olen reklamoinut myös Aurinkomatkoille mutta haluan varoittaa myös muitakin Goan matkaajia. Ketkuräätäli myy suomen lipun alla myös matotja, seinävaatteita, koruja... VAROKAA ja VÄLLTÄKÄÄ!!!!
Manikyyri
Hei
Olen suuri Goan ystävä, kohta taas sinne menossa, mutta pakko sanoa, kun täältä lueskelin suosituksia ottaa rannalla manikyyri, että sitä älkää sentään tehkö! Jalkojenhoitajana ymmärrän näiden ihmisten toimintaa seuranneena, että siinä todellakin levitetään tehokkaasti kaikki mahdolliset jalka- ja kynsisienet asiakkaalta toiselle. Vai luuletteko, että nämä hoitajat käyyvät välillä desinfioimassa ja steriloimassa välineensä ja käyttävät jokaiselle asiakkaalle puhtaita instrumentteja?? Hei, hieronnat ja muut senkaltaiset hoidot ovat rannalla ihan ok, muttei jalkahoito. Kynsisieni on tosi ikävä ja kalliiksikin tuleva vaiva.
Kiva hotelli
Todella siisti ja mukavalla paikalla. Henkilökunta kohteliasta ja ystävällistä. Kuukauden päästä neljättä kertaa samaan hotelliin. Miksi vaihtaisin kun kaikki toimii.
Arvosana hotellille:Pohjois-Goasta tuliaisena vatsatauti
Intia ja vatsataudit
Kävin kaverini kanssa kahden viikon Intian matkalla marras-joulukuun vaihteessa 2010. Matkalle valmistautuessa luimme kaiken malariasta ja vatsataudeista. Ostimme perille saavuttuamme hyttysmyrkkyä, joka oli tehokasta pitämään poissa ympärillä hyörivät hyttyset. Meillä oli runsaasti mukana käsidesiä ja maitohappobakteereja. Harkiten valitsimme siistimmän oloiset ravintolat yms. Muistuttelimme jatkuvasti toisiamme hygienian ylläpitämisestä.
Viikon oltuamme lomalla sain ripulin ja kuume alkoi kohota. Otin heti yhteyttä oppaiden suosittelemaan lääkäriin, joka tuli hotellille. Sain antibioottikuurin, joka ei tehonnut ollenkaan. Lääkäri tuli toisen kerran ja oli sitä mieltä, että minun tulisi lähteä mukaan sairaalaan tutkimuksiin, mitkä kestäisivät seuraavaan päivään. Kauhistuin ajatusta ja mietin, montako bakteeria saisin sairaalasta mukanani. Kieltäydyin lähtemästä ja sain uuden antibioottikuurin. Viimeinen viikko kului hotellihuoneessa. Olo oli kauhea ja vessassa kävin ripuloimassa vähintään 20 kertaa vuorokaudessa. Usean minuutin istuminen oli mahdotonta ja olin puolimakaavassa asennossa yhdeksänkymmenen asteen kulmassa tuolin kannattelemana. Valtavasta määrästä ulostekertoja voi vain arvata, mitä tapahtui paksusuolen loppupäässä.
Epäonneksi sattui vielä Finnairin lentolakko ja paluumatka oli ajallisesti pidempi kuin menomatka. Paluumatka kotikaupunkiini kesti vuorokauden. Englantilaisen lentoyhtiön koneessa en ollut millään saada omaa penkkiriviä, vaikka niitä näytti olevan käytössä useilla terveillä matkustajilla. Sain kuitenkin henkilökunnalle kuuluvan penkin vihaisten silmäysten kera. Loppumatkasta yksi lentoemäntä valtasi puolet penkkirivistä, koska halusi nukahtaa. Sanat eivät riitä kertomaan paluumatkan tuntemuksista.
Pääsin hengissä kotikaupunkiini, mutta erittäin huonossa kunnossa jo tuossa vaiheessa. Menin suoraan keskussairaalan päivystykseen, jossa minulta otettiin ulostenäytteet ja verikokeet. Tulehdusarvot olivat 151, mutta jostain syystä ulostenäytteistä eivät saaneet positiivista tulosta minkään bakteerin osalta. Minut laitettiin tiputukseen ja sain ensimmäisen vuorokauden aikana 6 litraa nestettä suoneen ja suun kautta. Tosin suun kautta saadut nesteet ja ruuat tulivat niin nopeasti pois, että en ehtinyt vessaan. Pari vuorokautta olin tipassa ja neljä vuorokautta eristyksessä. Sain antibiootteja suun sekä tipan kautta koko tuon sairaalassa viettämäni ajan. Perhe sai käydä katsomassa, mutta ei koskea minuun ja suojanaamarit oli laitettava kasvoille. Lääkäri onnitteli minua jossain vaiheessa, että olin ollut järkevä, koska en ollut lähtenyt intialaiseen sairaalaan. Minua ei kuulema olisi otettu sairaalabakteerivaaran takia Suomessa osastolle, jos olisin piipahtanut intialaisen sairaalan osastolla. Pääsin sitten kotiin.
Sairastelu jatkui ja menin uuteen työpaikkaan vuoden alusta, joten ei auttanut jäädä heti sairaslomalle. Jo tammikuun 6. päivä jouduin taas palaamaan päivystykseen, jossa otettiin ulostenäytteet ja verikokeet. Tuolloin tulehdusarvot olivat ok ja ulostenäytteiden tuloksia ei vielä saanut samalla kertaa. Lääkäri kertoi, että liikkeellä on vatsatautia, jonka olen nyt saanut. Koska tulehdusarvotkaan eivät olleet koholla, niin hän kotiutti minut. Soitin seuraavalla viikolla tuloksista, jolloin kerrottiin minulla olevan Clostridium difficile eli antibioottiripuli. Eipä ihmekään, koska muutaman viikon sisällä sain viittä eri antibioottia. Sain taas uuden antibioottikuurin, joka jotenkin alkoi tehoamaan. Suoliston ja etenkin suoliston loppupään kuntoutumiseen kului aikaa puoli vuotta. Särkylääkkeitä söin jatkuvasti, koska istuminen oli tuskallista ja ilman lääkitystä mahdotonta. Eikä siinä vielä kaikki.
Nyt kymmenen kuukautta matkan alkamisen jälkeen alkoivat uudet tutkimukset syystä, että sainko vielä bakteerin aiheuttaman jälkitaudin esim. selkäranka- tai nivelreuman. Sairaslomalla olen tällä hetkellä ja en tiedä kuinka kauan. Ennen Intian matkaa olin täysin terve ihminen, joka ei edes sairastunut flunssaan, vaikka toiset ympärillä sairastivat.
Näiden kokemusten jälkeen en lähtisi Intiaan mistään hinnasta. Mielestäni vatsatauteja vähätellään ja ajatellaan niiden menevän ohi heti, kunhan vain syö antibioottikuurin. Sairastuttuani olen kuullut vastaavanlaisia tapauksia kuin tämä omani eli sairastelu on jatkunut vielä kuukausia Suomessa. Ajattelenkin niitä pieniä lapsia, jotka viedään maihin, joissa on heikko hygieniataso. Jos lapsi tai heikkokuntoinen vanhus sairastuu tällaiseen, niin voi olla, ettei hengissä selviä koetuksesta. Vielä tuosta hygieniatasosta sen verran, että olin tietoinen lähtiessä hygieniatason olevan alhainen. Jos ajatellaan arvoasteikolla 1-10, mitä se on, niin en antaisi arvosanaksi 2 enempää. Olen miettinyt omalta kohdalta, että mikähän tilanne olisi ollut, jos matka olisi kestänyt vielä muutaman päivän. Ainakaan omin jaloin en olisi lentokoneesta laskeutunut.
Vielä matkavakuutuksesta, jotka olivat kunnossa niin kuin aina matkalle lähtiessäni. En saanut korvausta menetetystä lomaviikosta, jonka sairastin hotellihuoneessa. Jos olisin olisin ollut intialaisessa sairaalassa, niin olisin saanut korvauksen. Ja vielä yksi asia, josta pahoitin mieleni. Toinen matkanjärjestäjän oppaista painosti minua lähtemään sairaalaan tutkimuksiin. Ja, kun en suostunut lähtemään, niin syyllisti pari päivää myöhemmin sanoen: ”Olisit nyt terve, jos olisit lähtenyt”. Voin vain todeta, että sairastuessaan lomamatkalla noin kaukana kotoa tuntee olevansa todella yksin ja puolustuskyvytön sairautensa kanssa.
Kerran sairastetun antibioottiripulin ansiosta en todennäköisesti kykene enää käyttämään turvallisesti antibiootteja, vaan saan niistä ripulin, joka on jälleen hoidettava antibiooteilla. Intiasta saamani bakteerin nimi ei selvinnyt missään vaiheessa, joten ei voi tietää seuraako siitä jälkitauteja.
Toivon, että tämän minun kokemani herättävän lukijat miettimään, kannattaako riskeerata terveyttään lähtemällä lomamatkalle hygieniatasoltaan erittäin alhaisiin maihin.
KIVA HOTELLI
Hotelli aivan ihana ensikokemuksien jälkeen,tarkoitan matkaa tieltä hotellille,jos eka kerran olisin mennyt,olisi tullut Äitiä ikävä ja itku,mutta kaikki hyvin,suosittelen.Olemme jo toista kertaa menossa samaan hotelliin.Allas ihana,kaikki oikein hyvin.Jos on hyvin nirppanokka,ei kannata lähteä Intiaan,onhan sanottu että Intiaan ihastuu tai vihastuu,me ihastuimme,viidennen kerran jo olemme menossa.nimim.ihastunut.
Arvosana hotellille:ihan ok.
maaliskuu 2011 2 viikkoa. sijainti ok. kävelymatka keskustaan ja rannale. huoneet ok eipä siellä olla muuta kuin suihkussa ja nukutaan. aamukahvi ... no joo. kylmä vesi ja siihen kahvia ... ja munaa eri muodoissa paistettu , keitetty , ja munakas. mutta lähden ensi vuonna taas samaan hotelliin , tuttu paikka ja kaikki pelaa
Arvosana hotellille:Vaellusta ja lintubongausta Intian Himalajalla
Omalla reppureissullani Intiaan huhtikuussa 2011 törmäsin niin moninaisiin ihmisiin ja asioihin, että vieläkin ihmetyttää. Yksi parhaista kokemuksista ehdottomasti oli Nainital Himalajan footheillseillä ja siellä erityisesti kovin pohjoismaalaisen, rauhallisen luonteen omaava luonto-opas Sunil Kumar. Kyseessä on Lonely Planetin Intia-opuksenkin suosittelema paikallinen mies, joka on vaihtanut ekonomin hommat luonnon läheisempiin, oman paikkakunnan turismia edesauttaviin töihin.
Olin miehestä riittävän vaikuttunut, jotta lupasin suositella suomalaisille matkaajille tavalla tai toisella ja tässä sitä nyt teen.
Eli, U.K. tourism registered trekking guide Sunil Kumar
Tel. (Intian suunta+) 9411196837
Sunil puhuu kohtuullisen selkeää englantia ja on todellakin rauhallisuudellaan kuin raitis tuulahdus Intia hektisessä pyörinässä. Nainital on pieni, intialaisten suosima kesälomakaupunki vuoristonjärven ympärillä. Järvi valitettavasti (kuten niin moni muukin asia Intiassa) on törkeän saastunut, maisemat ovat silti hieman etäämmältä henkeä salpaavat. Matkaaminen Intiassa on erittäin edullista, junamatka+bussimatka Delhistä Nainitaliin on alle 10 euroa, matka tosin vaatiin reippaasti seikkailuhenkeä.
Kysymyksiin voin vastata omalta osaltani jos vain ehdin osoitteesta [email protected]
Jos mieheen törmäätte niin viekäähän terveisiä Sirpalta Saudi Arabiasta!
Himalajalle vaeltamaan tai lintubongaamaan
Tapasin omalla reppureissullani Intian Nainitalissa niin miellyttävän vaellus- ja lintubongausoppaan, että on kyllä muutaman suositus sanan arvoinen!
Oppaan nimi on Sunil Kumar, hän on myös Lonely Planetin Intia oppaassa mainittu vaellusopas sekä U.K. tourism registered trekking guide. Puhuu selkeää englantia ja on luonteeltaan melko,, sanoisinko pohjoismaalaisen rauhallinen (joka Intian reissun hälinässä on todella miellyttävä piirre!)
Yhteystietoja: www.birdingpal.org/tours/ , [email protected] ja vielä puhelin numerokin: (intian suunta) 9411196837.
Nainital on Himalajan foot hillseillä sijaitseva, intialaisten suosima kesäkaupunki. Pienehkö kaupunki on rakennettu vuoristojärven ympärille ja kaupungissa sijaitsee -liekö maailman mutta Intian ainakin- korkeimmalla sijaitseva eläintarha. Vuoristojärvi, kuten valitettavasti suuri osa Intian kaupungeista muutenkin, on saastainen. Vuoriston eittämätön etu on hajujen, metelin ja ihmismassojen puute.
Kysellä voi lisää osoitteesta [email protected] (lupaan vastata jos vain ehdin) ja jos reissuun lähdet Sunilin kanssa niin viehän Sirpalta (Saudi Arabiasta) terveisiä :)
Todellinen ruokapaikkalöytö!
Pieni mitättömän näköinen ruokapaikka Concy´s lähellä Sonesta Inns hotellia, vain kuusi pöytää katettuna perheen asunnon terassille kadun varteen ja talon keittiössä rouva laitteli ruuat. Todellinen perheyritys, jossa kaikki osallistuivat työntekoon. Todella hyvä hinta-laatusuhde ja ruoka erinomaisen hyvää. Ihastuin eityisesti kevätkääryleisiin, jotka rouva teki alusta loppuun itse ja toinen herkullinen ruokalaji oli Goan makkaroista tehty pata, jonka kyytipoikana Goan leipä ( ei naan-leipä). Suosittelen........
Goan yleisiä kokemuksia
Joulun ja vuodenvaihteen loma (2 viikkoa) joulu-tammikuussa 2010-11 Pohjois-Goan Candolimissa. Hotelli Sonesta Inns (Aurinkomatkat, www.sonestainns.com ).
Menomatkalla Finnairin lomalennolla aikataulu piti hyvin. Kone lähti ajoissa ja saapui ajoissa perille. Tarjoilut olivat surkeaakin surkeammat (yleiseenkin lentoruokailuun verrattuna), joten ensi kerralla emme luota lentoyhtiö kykyyn ruokkia matkustajiaan 10 tunnin lennon aikana. Myös myynnissä olleet pikkupalat loppuivat kesken. Otamme omat eväät.
Goa on takuuvarma aurinkokohde kuivana aikana. Sadekautena sitten takuuvarma märkä kohde. Koska UV-indeksi on erittäin korkea, kannattaa iho suojata varsinkin loman alussa tosi hyvin. Hotellimme oli FFF-tason hotelli, joka hyvin riitti noihin oloihin. Huonehan on vain yöpymistä varten. Päivät kuluvat rannalla tai kohteisiin tutustuessa. Huoneita oli altaan ympärillä useassa rakennuksessa. Perhehuoneet (= minisviitit: huone + mh + kh) olivat sillä puolella, jota ei vielä oltu saneerattu. Silti ne olivat toimivia ja ihan viihtyisiä. Lisävuode tosin oli kitisevä ja kova heteka. Ilmastointilaitteet pitivät isoa meteliä. Kahden hengen huoneet oli saneeratuissa osissa ja tosi hyväkuntoisia ja siistejä. Ilmastointi nykyaikaisilla ilmalämpöpumpuilla oli äänetön. Huoneet siivottiin ja pyyhkeet vaihdettiin päivittäin. Liinavaatteet vaihdettiin viikottain tai pyydettäessä. Henkilökunta oli ystävällistä, palvelualtista ja iloista. Alueella oli vartijat, jotka estivät paikallisten asukkaiden tulon hotellialueelle. Hotellin respassa oli pankista tuttu lukittava lokerikko (avataan kahdella avaimella), jossa kannatti pitää passit, mahdolliset arvoesineet ja ylimääräinen raha.
Hotellista oli pihan poikki pari sataa metriä meren rantaan. Rannalla on vieri vieressä kevytrakenteisia rantaravintoloita (” shack ”), joista kohtuulliseen turistihintaan saa juomia ja ruokia. Niitä kannattaakin suosia, sillä palvelu yleisesti on hyvää, ruoat hyviä ja turvallisia sekä sopivasti käden ulottuvilla. Ravintolat ovat auki turistikauden, jona aikana on tienattava seuraavan puolivuotisen off-season-kaudenkin tulot. Ne ovat perheyrityksiä, joissa on vaihtelevasti palkattua työvoimaa. Ruokailu näissä oli selvästi halvempaa kuin hotellissa ja ruokakin oli parempaa. Meren antimet olivat suomalaisittain edullisia ja maukkaita. Intialaisittain maustetut ruoat olivat sen verran erikoisia, että aina tilausta tehdessämme teimme myös tilauksen miten ruoka maustetaan. Keitot eri paikoissa olivat mahtavia! Keittoannos oli 60-70 rupiaa, merenelävistä noin 110 rupiaa, pitsat 250 rupiaa, Sea Food Sizzler 380 rupiaa, chicken sizzler 250 rupiaa (sizzler = mereneläviä, lihaa ja/tai kasviksia tulikuumalla parilalla). Hyvä ravintola sijaitsi ihan hotellin vastapäätä (Harmony Bistro), jota turistikaudeksi tulivat pitämään tiibetiläiset. Hummeriannos maksoi paljon: noin 1000 rupiaa (noin 17 euroa), mutta samanlainen annos Kanarian saarilla maksoi kolme vuotta sitten 40 euroa.
Pohjois-Goassa (Candolim. Calangute, Baga…) on aivan tolkuton määrä turisteille tarkoitettuja ravintoloita, baareja, kahviloita ja muita syöttölöitä. Joten nälkää tai janoa ei tarvitse kärsiä. Muistakaa, että kaikkialla palvelupisteissä (ravintolat, parturit, kosmetologit jne odotetaan 10 % palvelurahaa eli tippiä).
Kaikenlaisia kauppoja on myös tuhottomasti. Suomesta ei kannata viedä mukanaan vaatteita, koska paikalliset kertakäyttövaatteet saa ostettua halvalla paikan päällä. Ja sitten loman lopuksi ne voi jättää hotellihuoneeseen siivoojien suvun käyttöön.
Juomaahan siellä tarvitaan paljon, koska helle on armoton. Litran vesipullo kaupassa maksaa 15 rupiaa (1 euro oli 59,60 rupiaa, hotellin respassa paljon huonompi kurssi). Saatavana oli jopa 5 litran kannuja, mutta sitä ei saanut mahtumaan jääkaappiin. Hotellin huonejääkaapista veden hinta oli kaksinkertainen. Rantaravintolassa veloittivat 60 rupiaa. Hotellin allasbaarissa 6 cl gini-annoksesta veloitettiin 80 rupiaa, vaikka koko pullon (70 cl) sai supermarketista 130 rupialla. Paikallinen gini on muuten hyvälaatuista ja maukasta. Schweppe´s Tonic Water oli kalliimpaa ja myytävänä vain 2,5 dl pulloissa. Muut paikalliset alkoholijuomat samaa hintatasoa. Marlboro-aski maksoi 100 rupiaa.
Hinnat ovat suomalaisittain halpoja, mutta turisti maksaa kaikesta paljon enemmän kuin paikalliset. Eivätkä paikalliset syö turistiravintoloissa. Kysyin hotellimme baarimikolta hänen kuukausitietestiään ja hän kertoi saavansa palkkaa verojen jälkeen 3500 rupiaa kuukaudessa. Tuolla vaihtokurssilla se on vajaat 59 euroa kuukaudessa. Ei sillä rahalla syödä hummeria turistiravintolassa.
Kohteen retkistä saa hyvin tietoa internetistä. Matkailusivuilta ja matkatoimistojen sivuilta löytyy paljon kertomuksia ja ohjeita. Paikalliset taksimiehet mielellään tarjoavat retkiä ihan mihin vaan, joten kaikkea ei tarvitse ostaa matkatoimistolta. Tulee halvemmaksikin ja aikataulun saa päättää itse. Niinpä en niistä kirjoita. Mainitsen vain, että krokotiiliretki vanhan Goan kanaviin oli melko surkea. Vei paljon aikaa, ”ruokatarjoilu” oli epäilyttävä ja nähtiin vain kolme krokoa kaukaa. Ja hinta oli 1000 rupiaa hengeltä (sama lapsilta). Sen sijaan Palolem –paratiisiranta Etelä-Goan puolella on aina hieno vierailukohde, jota ei kannata jättää käymättä. Maksoimme paikallisittain tyyriisti, mutta suomalaisittain halvasti, koko päivän retkestä 1600 rupiaa. Kyllä kannatti.
Joulun jälkeen intialaisia maan sisäisiä turisteja oli paljon. Kaikki paikat ihmisiä täynnä, ravintolat ja kahvilat täynnä, liikenne kaaottista ja tosi hidasta. Sisämaasta tuli väkeä meren rannalle viettämään vuodenvaihdetta. Taksien hinnat nousivat 50 %.
Syksyn 2010 monsuunisateet loppuivat vasta pari-kolme viikkoa ennen joulua. Pohjois-Goa, matkan pituudesta riippumatta, on nykyään malaria-aluetta. Siellä sikiää pahin mahdollinen malarialoinen plasmodium falciparum. Siksi kannattaa kääntyä ennen loman alkua oman lääkärin puoleen malariaehkäisyn hankkimiseksi. Yllättävää oli, että paikalliset asukkaatkin olivat nyt eka kertaa itse huolissaan malariasta.
Kun lähtee matkalle kaukomaahan, pitää muistaa turvallisuusasiat malarian lisäksi. Intiassa kobra on yleinen käärme ja muitakin myrkkykäärmeitä on useita. Eihän niitä rannoilla ole, mutta taksikuskit näyttivät, että tuoltahan kobria tienvarren pusikoista löytyy. Iltaisin vaivana olivat hyttyset, jotka purivat jalkoja ravintoloissa. Paikallisista kaupoista saatava Odomos –hyttyskarkote piti niistä huolta, mutta osa hyttysistä levittää malariaa. Ainakaan meille ei hyönteiset tunkeneet sisälle huoneeseen.
Goa on tosi suositeltava lomakohde. Aurinko paistaa takuuvarmasti, ruoka on hyvää ja edullista, ihmiset hurjan ystävällisiä, näkemistä ja kokemista riittää… Kuten näillä sivuilla on kerrottu, katunäkymä eroaa paljon länsimaisista näkymistä, joten pitää ottaa mukanaan joustavaa asennetta ja turha nirppanokkaisuus pitää jättää kotiin. Kun likaa ja roskia on, et mahda sille mitään. Mutta älä suotta esitä maailmanparantajaa, vaan ota kaikki vastaan sellaisena kuin ne eteen tulee. Näin saat lomastasi enemmän myönteisiä kokemuksia.