Mitä luostareissa tehtiin ja mitä ruokaa siellä syötiin ja mistä se ruoka hommattiin? NOPEA.

Jotakin hajanaista tietoa laajahkoon kysymykseesi. Ainakin Naanatalin luostarissa oli oma panimo ja luostarin säännöissä luki, että paras olut on johtajalle, toiseksi paras munkeille ja nunnille ja huonoin myytiin pyhiinvaeltajille.

Luostarissa on ollut myös lääkekasvien viljelyä lääkkeeksi. Ja lihaakin on syöty...tutkimukset osoittavat, että sitä on nautittu sekä luostarin alueella teurastetusta että lihana tuotujen eläinten ruhoista valmistetuista ruuista.

Joten kai siellä oli maanviljelystäkin harrastettava, jotta teuraselikoille saatiin syötävää ja luostarin väelle puuro- ja leipäjauhoja.

Luostareissa tehtiin siis arkisiakin askareita monenlaisia hengenviljelyn ja rukouksen lisäksi.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä luostarissa yleensä oli omavaraistalous. Ruoka saatiin itse kasvattamalla ja tuottamalla. Niin kai se on vielä tänäkin päivänä. Rukousta useita kertoja päivässä ja kaikenlaista hartauen harjoittamista myös. Omistautumista Jumalalle.

  Ilmoita asiaton vastaus

Omavaraisia joten kai suola ostettiin ja itse kasvatettiin kaikki lihat kasvit ym.ja ruoka terveellistä ja oletettavasti hyvää

  Ilmoita asiaton vastaus

riippuu ihan luostarista, omavaraisia kun pyrkivät olemaan, niin jossain se pääosa ravinnosta tuli pelloilta, toisissa laitumilta ja olipa jossain luostareissa kaastajaveljiäkin jotka hommasivat pöytään meren antimia. Iltojen iloksi sitten pantiin olutta ja sekoiteltiin liköörejä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Rukoiltiin ja syötiin oman luostarin tuotteita.

  Ilmoita asiaton vastaus

Riippuu missä maassa luostari on. Omavarasitalous ja sen lisäksi eurooppalaiset luostarit valmistivat viiniä, liköörejä, olutta. Vielä nykyäänkin esim. Belgiassa on valmistuksessa luostariolut. Myynniillä on saatu lisätuloja luistarille.
Valamon luostari Heivävedellä valmistaa omaan marjaviiniään vielä nykyäänkin. Lintulan nunnaluostarissa valmistetaan tuohuksia.

  Ilmoita asiaton vastaus

Luostareilla oli keskeinen merkitys uutuuksien levittäjänä myös Suomessa. Munkit hoitivat puutarhaa ja viljelivät yrttejä ja rohdoskasveja. Kiertelevät munkit toivat Pohjolaan härkäpavun 1200-luvulla. Lanttu, kaali ja herne kotiutuivat meidän karuihin oloihin parisataa vuotta myöhemmin. Luostareissa viljeltiin persiljaa sekä lääkkeeksi että ruokien mausteeksi. Pinaattia syötiin etenkin paastopäivinä. Keski-Euroopassa tutustuttiin keskiajan alussa suureen määrään uusia kasveja, joita sekä kasvoi että kasvatettiin Välimerenmaissa.Kukkakaalin, purjon, raparperin, salaatin ja tarhaherneen viljely opittiin Etelä-Euroopasta.


Vasta keskiajan jälkeen Euroopan puutarhoihin tulivat kyssäkaali, salaatit, portulakka, tomaatti, munakoiso, paprika, kurkku, kesäkurpitsa, peruna, maa-artisokka, soijapapu ja tarhapapu. Löytöretkeilijät toivat osan uusista kasveista ja hedelmistä Uudesta Maailmasta. Puutarhan ja ryytimaan hoito oli 1600-luvulla kartanoiden harrastus, 1700-luvulla innostus levisi myös Suomen pappiloihin ja vähitellen muunkin väestön pariin. Uutuuksien tie suomalaisten ruokapöytään oli pitkä ja kesti joskus jopa vuosisatoja.

  Ilmoita asiaton vastaus