Arvostatko sellaista herkkua. Köyhätritarit.
Ai, ai, mulla masu täynnä tuota herkkua.Keitin kahvia ja herkuksi köyhiäritareita.
minä paistoin tuoretta ranskanleipää ja päälle mustaherukkahilloa ja kerma,rahkaseosta.
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Meillä äiti aikoinaan teki köyhiä ritareita joita kutsuimme "tonikseiksi". Nämä toniksit tehdään paistamalla pullapitkon viipaleita paistinpannulla kauniin kullanruskeiksi ja päälle ripotellaan sokeria.
Joskus kun lähdimme kouluun oli äiti paistanut minulle ja veljelleni tonikseja aamupalaksi ja peittänyt ne lautasen alle jotta olisivat edes hiukan lämpimiä. Aina joskus vieläkin paistan itselleni tonikseja aamupalaksi ja kyllähän tuo pieni pahe taitaa olla edelleen periytyvää. Vanhin poikani, kohta jo viisitoista, on myös innostunut ruuanlaitosta...
Kysyjän kommentti
Vanha kunnon herkku pienellä vaivalla.Kiitos kaikille.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Kyllähän ne maistuu. En olekaan tehnyt pitkään aikaan, mutta nyt kun muistutit tuosta herkusta, pitääpä vaikka viikonloppuna tekaista.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä minä sellaisia joskus paistan hyvälle maistuvat, ja joskus kermavaahtoa myös päälle laitan niin tulee rikkaita ritareita.
Ilmoita asiaton vastaus
Nam, hyviä ovat. Pitänee taas lähitulevaisuudessa tehdä.
Ilmoita asiaton vastaus
Juu eilen syötiin illalla, hillon ja kermavaahdon kera ( ovat kyllä rikkaita ritareita)
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä maar. Mansikkahilloa ja kermavaahtoa vielä päälle niin ei se köyhältä enään tunnukaan..
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä maistuu. Aikoinann sai markalla maiskutella mukana.
Pikkupojan suussa vielä makeammalta. Äiti niitä aina kotona laittoi.
Hyvä kun muistutit, olin jo unhoittanut miten hyviä ovat.
Ilmoita asiaton vastaus
olen joskus pienenä syönyt,en enää muistakkaan miltä ne maistuivat.Olivat varmaan aika hyviä
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä olet nyt herkutellut..kyllä ovat hyviä...
En kyllä muista koska olisin paistanut niitä..Nyt on jokupäivä paistettava,kun muistutit niistä..
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä ne taitvat olla meidän joka tytön ja pojan lapsuudesta asti jo tuttuja, äitien tekemiä herkkuja.
Minä ainakin muistan jo sota-ajalta niitä äiti teki. Ja kun sitä herkkupuolta ei niin paljon ollut, niin
kyyllä ne ovat makunystyröihin jääneet makoisat maut.
Itse en ole tehnyt pitkään aikaan, siskoni mökillään kesällä teki ja ne olivat lastenlastenkin suurta herkkua.
Taitavat olla sukuperintöruokaa. Jatketaan me mummot ja papat vain tätä helppoa ja hyvää perinneruokaa eteenkinpäin.
Ilmoita asiaton vastaus
Äitini tekemät köyhät ritarit kermavaahdolla ja mansikkakiisselillä olivat suurta herkkua, sitten lapsuuden en ole köyhiä ritareita syönytkään.
Ilmoita asiaton vastaus
En ole syönyt aikoihin. Äitini tekemät köyhät ritarit olivat ne parhaat kermavaahdon ja hillon kanssa tietysti. Joskus pelkän sokerin kera - sekin oli hyvää.
Ilmoita asiaton vastaus
kyllä niitä ain välillä tulee tehtyä , jos pullapitko on jäänyt kuivahtaan niin äkkiä paistan sen pois , jot ei jää haaskuun ....
Ilmoita asiaton vastaus
Lapsena syötiin äidin tekemiä köyhiä ritareita ja hyviä olivat.
Ilmoita asiaton vastaus
Että tähän aikaan iltaa pitikin osuakin kyssäri silmiin. Kuola valuu, no pitää tyytyä karjalanpiirakkaan tässä vaiheessa.
Ilmoita asiaton vastaus
Ne on ollut pienestä pitäen herkkua kun mummo niitä aina siellä ollessani paisteli meille.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.