Kysytty: 23.09.2010 - 09:03

Oletko sinä tehnyt vanhustyötä?

Tiedän ainankin yhden napsulaisen joka hoitaa vanhuksia.Miten olet työsi kokenut tämän ainaisen kiireen ja säästöjen keskellä?Vanhus työ on arvokasta työtä ja toivoisin siellä ihmistä kohdeltavan ihmisenä.



Avainsanat: vahuus arvokasta

  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Kysyjän valitsema paras vastaus

Vastattu: 23.09.2010 - 19:40

Ammatikseni reilut 20vuotta.



Kysyjän kommentti


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vastattu: 23.09.2010 - 09:22

En ole laitoksessa tai palkattua vanhustyötä tehnyt.Kokemusta on yksityisesti . Mieheni isä joka eli kotonaan 90v.tta siitä laitoksessa toisten seurana 2.5v.tta.Äitini nyt85v.tta kotona ja on omaishoitaja miehelleen.Ja isäni ja hänen puoliso.Että näistä olen hyvää tuntumaa saanut vanhuksiin.
Pappa kun meni aikanaa laitokseen sieltä meille kerrottiin että ei tuon parempaa huolta omaiset voi lähimmäisestään pitää kun te pidätte. On kuulemma paljon päinvastaisiakin tapauksia.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 09:35

Olen kyllä eli SPR:n riveissä, tein sitä 20 vuotta, nyt en enää. Työ oli siis vapaaehtoistyötä kotona asuvan vanhuksen luona , sisältönä vanhuksen luona vierailu kerran viikossa - seurustelua/keskustelua, ei muuta.
Työni on aivan muuta.
Oman suvun vanhuksia olen huomioinut kyllä eli auttanut heitä erilaisissa asioissa pitkänkin matkan taakse.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 10:25

välikäsitöinä oman työn ohella äitiäni ( jo edesmennyt) & tätiäni ( joka asuu lapsettomana yksin kotonaan maalla) . eipä sitä kukaan sen kummemmin ole noteerannut, luonnollisena pitävät että omaisistaan huolehtii. ei ole sädekehää mutta ei sarviakaan.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 10:36

Jos naapuriapu lasketaan vanhustyöksi, niin kyllä olen. Minkään järjestön kautta sitä en ole tehnyt suuremmissa määrin. Arvokasta työtä kuitenkin on. Kiitos tekijöille.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 11:07

Olen ollut ohjaavassa koulutuksessa yli 10 vuotta sitten, ja silloin pääsin vanhainkotiin hoitamaan vanhuksia ja myös Hotelli Ruissalon kylpylässä olin antamassa savihoitoja ensin vanhuksille (sotaveteraaneille) jonka jälkeen siirryi sinne yläkertaan hoivaosastolle jossa näitä sotaveteraaneja on (sairaalaosasto), yksi pappa päätti kosia minua kun oltiin kuulemma nähty 40 luvulla andeilla (en ollut edes syntynyt, kun pappa mut näki), sanoin että olen naimisissa joten pyysi mun ottamaan eron...

Ja anoppia ja appiukkoa tuli myös hoideltua viikottain , muutama vuosi sitten mamma kuoli 94 vuotiaana ja pappa 96 pari vuotta sitten.

Ja naapurini kuuro mykkä pappa, on tullut soitettua moneen kertaan ambulanssi, pari kertaa on ollut ihan loppu lähellä, nyt en häntäkään enää auta siellä käykaikki hoitajat päivittäin moneen kertaan kun on joutunut jo pyörätuoliin..


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 12:41

Olen vapaaehtoisena vanhusystävänä ollut. Sitä en tee enään. Puhekaverina voisin jollekin olla.
Mutta se on niin, että olen saamaton etsiskelemään henkilöitä, jotka pulisisivat kanssani.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 18:48

Oma vanhustyöni rajoittuu siihen,että autan iäkästä äitiäni mahdollisuuksien mukaan. Tosin reilun sadan kilometrin välimatka hiukan rajoittaa tässä asiassa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.09.2010 - 20:17

Aikanaan hoidin äidin ihan loppun asti..
Nykyään teen vanhusten avustushommia..Ovat tosi onnellisia,kun saavat asua vielä kotona..
Eilen olin pesemässsä vanhan sotaivaliifi periskunnan ikkunat ja vaihdoin verhot..Käyn joka perjantai aamu siivoamassa heillä..,Eilenkin totesivat,miten tärkeä ihminen olen heille...olisivat laitoshoidossa ilman minun apua..
Viikonloppukin menee työn merkeissä,kun käyn juppauttamassa 4 tunti kerralla liikutakyvytöntä..ikää vasta hänellä 45 vuotta..sairastunut lapsireumaan 10 vuotiaana..pyörätuolissa ollut jo yli 20 vuotta..


  Ilmoita asiaton vastaus
Ida
Vastattu: 23.09.2010 - 22:42

Olen tehnyt. Olen hoitajan ammattini aikana ollut paljonkin vanhainkodeissa töissä, rakastin sitä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 24.09.2010 - 00:33

työkseni en koskaan enkä juuri paljon mitään vapaaehtoisenakaan,
omat läheiset ovat pääosin sellaisia kerralla kuolevia, eli elävät täysillä ja suunilleen täysipäisinä loppuun asti ja menevät sitten kerralla, joten hekää eivät ole juuri apua tarvinneet


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 24.09.2010 - 19:15

Opiskeluaikana työharjoitteluissa, valmistumisen jälkeen muutaman kuukauden, kunnes sain oman alan töitä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.09.2010 - 21:33

Kävin viikonloppuna katsomassa isoäitiäni, joka on nyt hoitokodissa. Tätini käy hänen luonaan päivittäin ja muut sukulaiset aina kun ehtivät. Hoitokodissa oli kiireetön ilmapiiri, hoitajat tervehtivät ystävällisesti kun tulimme ja kävivät vierailun aikana katsomassa, joko isoäitini tahtoisi omaan huoneeseen.

Kaikilla vanhuksilla ei valitettavasti ole asiat aivan yhtä hyvin kuin isoäidilläni. Mieheni kanssa olemme pohtineet vapaaehtoistyötä vanhusten parissa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.