montako murree teillä on , Turkulaisilla yksi.?
Avainsanat: kysymys
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Olen asunut akselilla Inari - Hki.
Joitakin eteläpohjalaisia sanoja ilmeisesti olen käyttänyt, koska ovat arvanneet mistä olen pois.
Nyt taas Seinäjokisena kuulen päivittäin paikallista kieltä.
Turun murre on kyllä hauskan kuulosta.
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Suomee, savvoo, hiljoo ja kovvoo. Olen asunut aika monella murrealueella että jokaisesta on jotakin jäänyt päähäni. Silti puhekieleni on lähinnä kirjakieltä. Kerran yritin puhua savonmurretta, ja aito savolainen sanoi: ole edes yrittämättä kun et kerran osaa.
Olen saanut kunnian tutustua erääseen turkulaiseen ja sanon ihan rehellisesti että tykkään ja jopa ymmärränkin jotakin siitä murteesta.
Saanko kertoa, saanko? On ihan pakko. Pikkaisena tyttösenä istuin aina maitokivellä (ammuttu iso kivi johon vietiin tonkat odottamaan maitoautoa) odottamassa maitoauton tuloa. Kuljettajasetä seisahti siihen aina hieman pidemmäksi aikaa kuin mitä niiden tonkkien nosto autoon olisi vienyt. Hänestä oli ollut kuulemma niin mukavaa jutella kanssani kun olin huostellut savon murretta. Olen kuulemma kolme ensimmäistä vuottani viettänyt savossa, ilmeisesti Puumalassa.
Ilmoita asiaton vastaus
Lapsena kissani nimi olo Murre.Kiertolaisen elämä os sotkenut murteen mutta aina Voikkaalaisen ja Kuusaalaisen erotan.
Lähteet:
Taas pikku pähkinä. Voikkaa on tullut kyllä tutuksi monestakin negatiivisesta asiasta,
Ilmoita asiaton vastaus
En ymmärtääkseni puhu mitään murretta, ehkä kuitenkin pääkaupunkiseudun puhetapaa, murretta se ei ole. Osaan sihauttaa sen helsinkiläis-ässän.
Ilmoita asiaton vastaus
Stadia ja puhekieltä,työpaikalla kuulen sujuvasti turkua,raumaa,paimiota ja ruotsia,venäjää ja muitakin kieliä ja murrei;kaikkiin en osaa kommentoida mitään.
Ay hurjatta,kerran mulle sanottiin,että stadilaisen tunnistaa äLLästä,en tiedä,en tunnusta.
Ilmoita asiaton vastaus
Olen asunut niin monella alueella, että kaikki murteet on menneet jo aikoja sitten sekaisin kirjakielen kanssa.
Ilmoita asiaton vastaus
Vieras Sekakieltä puhun. Siihen on sotkeutunut Hesalainen, slangi, karjala, savo. Kirjoittaessani on enemmänkin kirjakieltä tai ns. normaalia puhekieltä. Mitä sekin sitten lienee.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyl määki Turus yritän selvitä paikallisella murteella, saariston puolella "hoono suomi viel hoonompi ruotsi" on joskus kävijän kohtalona.
Ilmoita asiaton vastaus
turunmurre, raumakiel, satamalan puhetta....sastamalaa en niinkäs hallitse, mutta raumankiel ja turunmurre on sellaises kivas sekametelisopas... jost en saa ain itekkää selvää, saati kuulijat... :(
Ilmoita asiaton vastaus
puhtaasti en mitään, puheeseen sotkeutuu aina kulluisenkin puhekumppanin 'murree' , se oma lienee katu-uskottava stadi ....
Ilmoita asiaton vastaus
Vieras Kaks murrea, toinen on nimeltään Nala ja toinen Sera. Kivoja koiria.
Ilmoita asiaton vastaus
Mikä lienee murree... mutta jos tarkoitetaan murretta, käytän kirjakieltä.
(Ensin ajattelin että tarkoitetaan koiria mutta ei tainnut olla niitä...)
Ilmoita asiaton vastaus
Oman paikkakunnan murre tulee lapselle tutuksi jo äidinmaidossa. Se voi joskus häipyä passiiviseksi taustalle, jos muuttaa muualle ja asuu siellä kauan. Kuitenkaan oma murre ei katoa koskaan.
Maantieteellisten murteiden lisäksi meillä on myös sosiaaliset murteemme eli ne kielenkäyttötavat, jotka syntyvät jossakin ryhmässä: nuorison slangi, ammattikielet, oman perheemme erikoisuudet. Kuunnelkaapa vaikka Mauno Koivistoa. Vaikka hän kuinka puhuisi yleiskieltä, Turun seudun murteen intonaatio on silti hänen puheessaan vahvana.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.