Vieras
Kysytty: 07.04.2009 - 15:38

Mitä oireita on jos on se avoin soikea aukko sydämessä (PFO)? Minkä ikäisillä yleensä esiintyy ja kuinka korjataan?

Päätäni särkee ja välillä vihloo rintakehästä.

 
  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Käyttäjien valitsema paras vastaus

Vastattu: 07.04.2009 - 16:40

Aikuisilla, oireet synnynnäiseen sydänvikaan voivat olla muun muassa:

-hengenahdistus, rintakipu, heikotus, huimaus, päänsärky jolloin aivohalvauksen vaara on olemassa

-on mahdollista, että oireita ei ole lainkaan vaikka sydänvika on olemassa, jolloin yksikeino todentaa se on asentaa sairaalassa suoritettava: Holter EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, yleensä 24 tunnin nauhoitus

- virusinfektio voi vaikeuttaa sydämmen toimintaa

Suoranaisesti parantavaa hoito joissa poistetaan kardiogeeninen embolia riski kokonaan on harvassa. Mikäli potilaalla todetaan myksooma, voidaan sen poistolla myös embolisaatioriski poistaa. Myksooman operaatiosta saavutettava hyöty on suurempi kuin avosydänleikkauksen komplikaatioriskit tai leikkamatta jättäminen. Myös hoitamalla endokardiitin vegetaatio antibiooteilla ja kirurgisesti on mahdollista poistaa embolisaatioriski, mutta jos läpässä morfologista ongelmaa, säilyy pieni embolisaatioriski endokardiittiprofylaksiasta huolimatta, vaikka läppämorfologia ei muuten olisi vielä itsessään altistamassa sydänsairauksille.
Eteisvärinän insidenssi ja prevalenssi on nousussa. Aiemmin pidettiin vain kroonista FA embolisoivana, mutta nykyään myös paroksymaalista flimmeriä yhdistyneenä riskitekijöihin pidetään yhtä vaarallisena. FA lisää halvausriskiä kuusinkertaiseksi erityisesti korkean riskin ryhmässä. Näitä ovat potilaat, joiden ikä on yli 75-v, verenpainetautia sairastavat, aiemmin halvauksen saaneet, ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat. Lievempiä riskitekijöitä ovat diabetes, MCC tai tyreotoksikoosi. Hoitomahdollisuudet jaetaan sykehallinta versus rytminhallinta ja lisäksi huomioidaan tromboembolisten komplikaatioden esto. Sykehallinassa tyydytään flimmerirytmiin ja lääkityksellä hidastetaan syke taloudelliseksi (yleensä beetasalpaajalla). Rytmihallinnassa pyritään sinusrytmiin rytmihäiriölääkityksellä tai jopa parantaviin hoitoihin invasiivisesti (katetriablatiolla tai kirurgisella Maze-operaatiolla). Invasiivisista hoidoista puuttuvat laajat prospektiiviset randomoidut tutkimukset.

Alikäytetty varfariinihoito on tehokkain aivohalvausten estäjä estäen vuosittain 68% aivohalvauksista, mutta toisaalta siihen liittyy 1-2 % vuotuinen merkittävien verenvuotojen riski. Sydäninfarktin jälkeen aivohalvauksen riski on 1-2% vuodessa. Ison etuseinäinfarktin jälkeen, etenkin jos sydämen UÄ:ssä todetaan intrakavitaarinen trombi, on potilas antikoaguloitava 3kk:n ajaksi. Sähköisessä rytminkäännössä muistettava alle 48 tunnin sääntö tuoreessa FA:ssa ja kroonisemmassa INR on oltava hoitotasolla yli 3 viikkoa ennen toimenpidettä, ellei tehdä TEE eteisen ja eteiskorvakkeen trombien poissulkuun. Rytmikäännön jälkeen ak-hoitoa jatketaan vielä 4 viikkoa stunning-ilmiöön liittyvän kardioembolisen vaaran takia.

ASA:n ja klopidogreelin kombinaatiosta on menossa suuri tutkimus FA-potilailla joilla verrataan niiden kombinaatiota varfariiniin (ACTIVE-tutkimus). Suorat trombiinin estäjät ovat vahvasti tulossa markkinoille; SPORTIF III- ja V tutkimukissa yli 7000 potilaalla oraalinen ksimelagatraani 36mg x2 non-valvulaari FA –potilailla esti yhtä hyvin kuin ak-hoito INR tasolla 2-3 strokeja eikä lisännyt vuotoja mutta sivuvaikutuksena muutamalla prosentilla maksa-arvojen nousua ensi kuukausien aikana. Taloudellisissa laskelmissa FA-potilailla ximelagatraani ei ole kustannustehokkaampaa hoitoa jos potilaalla ei ole korkean riskin aivoverenvuodon taustaa tai elämänlaatu alhaisempaa ak-hoidon aikana.

Lisäksi ACE-estäjillä ja AT-salpaajilla on nähty hyötyä eteisvärinän ilmaantumisessa ja aivohalvauksien vähenemisessä isojen tutkimusten jälkianalyyseissä esim TRACE ja LIFE. Mekanismina mahdollisesti eteisten eteisvärinän aiheuttaman uudelleen muovautumisen estäminen, joka tapauksessa tarvitaan laajoja, eteneviä ja satunnaistettuja tutkimuksia asian selvittämiseksi.

Muita embolisaatiota ehkäiseviä toimenpiteitä ovat puuttuminen tunnettuihin kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöihin Tupakoinnin lopettaminen vähentää aivohalvauksen riskiä 50% ensimmäisenä vuonna. Verenpaineen alentaminen laskee 37% ja dyslipidemian hoito 30% aivohalvauksen riskiä. Hyvä diabeteksen tasapaino ei itsenään laske aivohalvauksen riskiä mutta yhdistettynä verenpaineen ja dyslipidemian hoitoon sen vaikutus on merkittävä makroangiopatian estossa. Lihavuuden välttäminen ja liikunnan harrastaminen vähentenevät myös aivohalvausriskiä. Myös syvän laskimotukoksen riskitekijöiden minimointi ja ennaltaehkäisy operaatioiden yhteydessä on todennäköisesti myös hyödyllistä. Vähäinen tai kohtuullinen alkoholin käyttö voi suojata aivoinfarktilta, mutta liikakäyttö altistaa kallonsisäisille verenvuodoille. Jotkut ruoka-aineisiin liittyvät tekijät kuten lissäntynyt natriumin saanti, kohonnut homokysteiinitasot ja vitamiinipuutokset voivat lisätä aivohalvaus riskiä ja toisaalta hedelmien ja vihannesten käyttö voi sitä vähentää.

Kehoitan sinua käymään lääkärisi luona, jos päänsärkyä on usein.


Lähteet:
Tutulta lääkäriltäni aikoinaan saadut tiedot, englantilaisen hoitolaitoksen aiheesta kirjoittama dokumentti

  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Ida
Vastattu: 07.04.2009 - 15:42

Kysyt sen verran vaikeammasta asiasta että katso tuosta allaolevasta tietoa.


Lähteet:
www.kaypahoito.fi/kh/kh_julk...i=nix00594

  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 07.04.2009 - 17:33

Täällä on keskustelua asiasta.
perheklubi.net/viewtopic.php...mp;t=68516


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.