mukava terassi Risti Isa
20.07.2014 
Ravintola Ristiisa (Kummisetä) sijaitsi sopivan lähellä hotelliamme (Tartu) ja linja-autoasemaa. Kuumana heinäkuun iltana oli mukava jäädä ravintolan terassille syömään. Moni suomalainen ajatteli samoin: asiakaskunta oli pääasiassa suomalaista, vaikka paljon oli eestiläisiäkin.
Olutta karttavalle oli hienoa kerrankin saada hanasta siideriä. Olutveikolle oli tarjolla paikallisia ja tuotuja oluita.
Seljanka riitti hyvin illalliseksi ja maistui taivaalliselta.
pieni ilmastoitu huone
Yövyimme kaksi heinäkuun yötä hotellissa Tartu. Varasimme huoneen bookingcomin kautta. Rallikatselmuksen ja -kilpailun takia kaupungissa oli melko täyttä, mutta tässä hotellissa oli juuri meille tilaa.
Nettiarvioinnit olivat vaihtelevia, kun katselimme niitä etukäteen. Moni piti paikkansa, mutta joissakin kohdissa tilanne oli erilainen: meillä ei esimerkiksi ollut jääkaappia lainkaan (kun joku oli valittanut että se oli tullessa poissa päältä eikä ehtinyt jäähtyä).
Ilmastointi oli välttämätön, kun kaupungissa oli lämmintä ja aurinkoista. Se toimi moitteettomasti.
Huoneen tuoksu oli myrkyllinen, pistävä, eikä haihtunut kahdessa päivässä.
Aamiainen sisältyi meillä hintaan, ja moni oli pitänyt sitä vaatimattomana - ehkä sana vaatimaton ei kerro tarpeeksi: kaikkea tarpeellista oli, mutta yksinkertaisessa muodossa ilman turhia vaihtoehtoja. Tämä aamiainen riittää aamiaiseksi, mutta sillä ei elä iltaan saakka - eikä tarvitsekaan.
Hotelli Tartun sijainti linja-autoaseman vieressä on sinänsä melko keskeinen. Vanhaankaupunkiin päästäkseen pitää kuitenkin kiertää pikku kierros, kun kohdalla ei ole suojatietä ison Riia-kadun yli. Helteessä ja paahteessa jokainen askel oli liikaa:-)
Hotellin alueella oli parkkitilaa, etupuolella oli kuulemma kameravalvonta ja takapuolella ei. Tämä maksuton valvottu parkki oli iso plussa!
Arvosana hotellille:Ensimmäinen matka Tarttoon
Kun Tallinna ja Pärnu on nähty, niin päätimme avomieheni kanssa käydä tällä kertaa Tarttossa. Kaupunki yllätti todella positiivisesti!
Ajoimme omalla autolla päätietä Tallinnasta Tarttoon parisen tuntia. Hotelli Dorpatin olimme valinneet lähinnä edullisen hinnan ja mukavien kuvien perusteella. Hotelli olikin siisti ja mukava! Respassa törmäsimme ainoastaan yhteen työntekijään, joka puhui suomea. Toisaalta ihan hyvä, että pääsi itse harjoittamaan omaa englanninkielen taitoaan :) Tiesimme jo etukäteen, että hotellihuoneissa ei ole ilmastointia, joten otimme oman, pienen puhaltimen mukaan. Huoneeseen kuului ilmainen netin käyttö, ja respasta saimme nettipiuhan mukanamme olevaan kannettavaan tietokoneeseen. Huoneen televisiosta ei näkynyt muita Suomen kanavia kuin TV1, mutta eihän lomalle lähdetä telkkua katsomaan. Aamupala oli ehkä hiukan suppeampi kuin monessa muussa hotellissa, mutta mikään ei ollut koskaan loppu, aina löytyi vapaita paikkoja ja työntekijät hakivat ahkerasti likaisia astioita pois pöydistä. Hotelli sijaitsee aivan Tarttoon bussiaseman vieressä, joten mietimmekin, että seuraavalla kerralla voisimme mahdollisesti tulla bussilla Tallinnasta Tarttoon.
Hotelliin saapuessamme meille annettiin auton ikkunaan lappu, jolla todistaisimme asuvamme hotellissa. Hotellin takana oli pienehkö parkkipaikka ja liikennemerkissä luki, että kyseinen parkkipaikka on ainoastaan hotellin asiakkaille. Noh, paikallisen autoilukulttuurin kun tietää, niin päivällä yli puolet pysäköidyistä autoista olivat ilman näitä lappuja ja muutenkin parkkeerattuna minne ja miten sattuu. Monesti jätimme automme parkkiin pihalle ja kävelimme mihin halusimme mennä, koska pelkäsimme, ettei takaisin tullessa enää olisi vapaita paikkoja. Jätimme lähtiessämme kirjallista palautetta tästä asiasta, että mitä virkaa näillä lapuilla on, kun minkäänlaista valvontaa ei selvästikään ole? Tämän parkkipaika vieressä oli torimyyntiä joka päivä, joten varmasti tämä vaikutti autojen suureen määrään päivisin. Kävimme torilla pariin kertaan, vaatemyynti oli hiukan vaatimatonta, mutta lähtöaamuna kävimme ostamassa mansikoita, tomaatteja ja vesimelonin. Ja tietysti halvempia kuin Suomessa!
Dorpatin vieressä oli uusi, Tasku -niminen ostoskeskus. Ei mikään kamalan suuri, mutta sisälsi ruokakaupan, vaatekauppoja, pankkiautomaatteja, apteekin ja elokuvateatterin. Dorpat oli tehnyt sopimuksia Taskun kanssa, että hotellikorttia esittäessä tietyistä liikkeistä sai tietyn prosenttimäärän alennuksia. Heti ensimmäisenä iltana käytimme ensimmäisen, ja ainoan, alennuksemme käydessämme syömässä Peetri Pizzassa. 2 pannupizzaa ja 2 0.5l juomaa alle 10e.
Kävimme myös Eeden -ostoskeskuksessa, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Dorpatista. Se alkoi jo muistuttaa Suomen kauppakeskusta Jyskin, Lindexin, Hesburgerin, Neste -tankkauspaikan jne. kanssa. Eedenissä oli kyllä ilmaiset, siistit vessat.
Hotellin lähellä sijaitsivat Aura-keskus ja Ahhaa-keskus. Menimme ensin Aura-keskukseen uimaan. 6e per naama, kun menimme vesipuistoon. Muistaakseni maksoi 3e, jos halusi pelkästään uida päästä päähän. Vesipuisto oli hiukan pettymys, koska se oli suht pieni. Siellä oli 2 pienempää ja 2 suurempaa liukumäkeä, 2 pientä poreallasta, hierovia suihkuja ja pieni alue, missä pystyi heittelemään palloa koripallon tavoin koriin. Lapsille tietysti hauska paikka. Olimme lukeneet, että veispuistossa olisi ollut erilaisia saunoja, mutta emme löytäneet niitä mistään. Jotkut paikalliset menivät rannekkeensa kanssa yläkertaan jostain ovesta sisään, mutta missään ei lukenut mitään (ja suomalainenhan ei voi kysyä keltään mitään...).
Tämän jälkeen kävimme Ahhaa -keskuksessa. Vasta jälkikäteen luimme jostain, että kun käy ensin toisessa, niin toisen lipun hinnasta sai jonkin alennuksen. Emme kuitenkaan saaneet Aura -keskuksesta mitään kuittia, joten eipä se olisi auttanutkaan. Ahhaa -keskus maksoi 12e per aikuinen, perhehinta näytti olevan 26e. Ihan hauskoja juttuja siellä oli. Osa oli jo tuttuja Heurekasta ja Linnanmäeltä, mutta muutama tunti vierähti silti. Joka jutusta oli selitykset englanniksi. Menimme myös 2 euron lisämaksusta Planetaario -esitykseen. Nuori nainen piti puolen tunnin esityksen avaruudesta paikallisella kielellä, joten selostus ei meitä kauheasti auttanut. Ihan mukava kokemus silti.
Olin jo aiemmin lukenut netistä, että Ruutikellarissa täytyy käydä syömässä. Voin sanoa ihan samaa! Virolais-saksalais -tyylinen, korkea ruokapaikka, jossa oli hyvät ruoat kohtuulliseen hintaan. Tarjoilijanaiset osasivat hymyillä ja palvelivat hyvin. 2 isoa Pepsiä, 2 liharuoka-annosta ja 2 jälkiruokaa yhteensä 31,20e.
Kaiken kaikkiaan Tartto oli mukava ja positiivinen kokemus. Kaupungin keskellä kulkeva joki tekee oman tunnelmansa. Paikkoja remontoidaan ja korjataan. Turisteihin on selkeästi panostettu. Tarttossa on paljon uudehkoja kauppakeskuksia, Tallinnaan päin lähtiessämme huomasimme Prismankin hieman kaupungin ulkopuolella. Paikalliset ihmiset ajavat autoillaan rauhallisemmin kuin Tallinnassa, mutta hiukan erilainen liikenne ja liikennemerkkikulttuuri vaativat aina hiukan totuttelua.
Loppuvinkki: jos haluaa ajella hiukan erilaista reittiä Tallinnan ja Tartton välillä, niin Tarttosta lähtiessä ensin tietä 3, sen jälkeen tietä 22 Rakvereen ja sieltä tietä 1 Tallinnaan. Sillä reitillä näkee oikeasti maaseutua ja erilaisia rakennuksia. Ihan ex tempore juttu meiltä, mutta kokemus tuokin. Kolmisen tuntia meni matkaan, koska tietöiden takia jouduttiin pysähtymään pariin kertaan.
Maatalouskonemuseo ja vanha ruutikellari
Näissä kannattaa käudä kun matkustaa Tarttoon.
Ps Mulla on Vaimoki Tartosta,eikä ole moittimista.
jOULUKUUSSA JOULUINEN TUNNELMA
Siis todella mukava ja asiallinen hotelli. Ehkä Joulun odotus ja Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12. ja sen juhla yliopistolla lisäsi viihtyvyyttä. Kannattaa tulla ehdottomasti kokeilemaan.
Arvosana hotellille:
Jugendtyylinen Villa Margaretha
Olin kesäkuussa 2009 kahden viikon työmatkalla Tartossa. Olin majoittuneena Villa Margarethaan. Hotellissa on 17 huonetta joista jokainen on erilainen. Paikka on viehättävä, persoonallinen ja palvelu luontevan huolehtivaista ja ystävällistä. Mielestäni hinta-laatusuhde on erinomainen. Keskustaan on noin 10 minuutin kävelymatka. Elikkä aivan keskustan tuntumassa.
Olen elämäni aikana matkustellut monissa maissa ja kaupungeissa. Tartto oli ensimmäinen kohde johonka lähdin viikon kuluttua uudelleen , nyt viettämään viikon lomaa. Taas jäi ikävä Tarttoa ja sen asukkaita. Tartossa minua viehättää sen athmosfääri ja mukavat , ystävälliset ihmiset. Nuoret ihmiset ovat kauniisti käyttäytyviä. Hintataso on myös edullinen.
Villa Margarethaan voi tutustua osoitteessa www.margaretha.ee
Suositellen
Mira
Arvosana hotellille:opiskelijabudjetilla Tarttoon
Käyn Tartossa vuosittain siellä opiskelevan ystäväni luona. Matka Joensuusta Tarttoon ja takaisin maksaa 100 edestakaisin, eli ei paljoa. Junalippuihin JNS-HKI saa 50% alennuksen, samoin lautta HKI-Tallinna antaa pari euroa alennusta. Rosella on halvempi, mutta nuhjuinen. Gabriella on kalliimpi (vain vähän) ja tosi paljon mukavampi. Perillä Tallinnassa joutaa vaikka kipaista Vanhassa kaupungissa ennen kävelyä/taksimatkaa/bussia/ratikkaa bussijaamille, eli bussiasemalle. Lippu Tallinnasta Tarttoon maksaa noin 7 - 8 euroa. Tähänkin saa opiskelija-alennuksen, mutta VAIN voimassaolevalla kansainvälisellä opiskelijakortilla. Eli ei loppupeleissä kovin kallista! Bussit ovat ilmastoituja ja muutenkin ihan suomalaista tasoa. Tarttoon kannattaa mennä monestakin syystä: siellä on kiva kahvilakulttuuri, mielenkiintoinen vino taidemuseo, KGB-museo, Anatomiamuseo (jossa mm. lasten sikiöitä :p) ja hirveästi kivoja rakennuksia ja kahviloita. Ilmapiiri on leppoisan nuorekas, onhan kaupungissa kuuluisa Tarton Yliopisto (jossa myös suomen kielen laitos!) ja Maatalauskorkeakoulu, jossa opiskelee myös suomalaisia eläinlääkäriksi. Kahvilakulttuuri on mukava, Raatihuoneen aukio miellyttää, samoin joenvarsimaisemat. Toomemäellä kelpaa köpötellä, siellä on keskiaikaista rakennelmaa ja näkymä yli Tarton. Pikkubudjetilla pärjää, jos osaa nauttia ilmaisista iloista, kuten kauniista näkymistä ja puoli-ilmiaisista pääsylipuista esim. taidemuseoon (5 kroonia).
Alvar Aalto: Villa Tammekann, 1932
Alvar Aalto suunnitteli virolaiselle maantieteen professorille August Tammekann'ille omakotitalon, jossa nykyään toimii Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-keskus (huhtikuusta 2000):
Vierailusta sovittava erikseen!
Tarton viehättävin hotelli
Tarttolainen Park-hotelli, osoitteessa Vallikraavi 23, oli ensimmäisten Tarton-matkojeni ehdoton majapaikka. Siellähän on yöpynyt myös presidenttimme Urho Kaleva Kekkonen vuonna 1964, minkä kunniaksi hotellissa on "Kekkosen sviitti" (saunoineen ja terasseineen); www.parkhotell.ee/
Park-hotelli on myös sopivasti keskustan lähellä, mutta silti kauniin puiston keskellä! SUOSITTELEN!
Arvosana hotellille:Paras kahvila Tartossa: WERNER
Tarton lukuisista kahviloista ehdoton lemmikkini on 13.8.1895 avattu WERNER, osoitteessa Ülikooli-katu 11: www.werner.ee/
Varsinkin "kilupirukas" - anjoviksella ja kananmunalla täytetty lehtitaikinasta valmistettu aamiaispiirakka on Tarton-matkojeni kohokohta!
+prti