Matkakokemukset - Muita vinkkejä Madagaskarista

Reissuraportti

Vieras    19.08.2013    Madagaskarin muita vinkkejä    Madagaskar

Itse kävin 2011 avovaimoni kanssa Madagaskarilla. Tv:stä tuli dokkari tuossa pari päivää sitten Madagaskarin luonnosta ja nyt tuli mieleen tulla lueskelemaan muiden matkatarinoita tuolta hienolta ja eksoottiselta saarelta. Mutta eihän suomeksi löydy käytännössä yhtään mitään stooria Madagaskarista! Kannanpa nyt oman korteni kekoon ja rustailen vähän reissuraporttia.

Olimme aluksi pari päivää pääkaupungissa Antananarivossa eli tuttavallisemmin Tanassa. Matkalla hukkui tietenkin minun rinkkani, mutta onneksi se tuli seuraavalla lennolla perässä. Päiväsaikaan uskalsi liikkua, mutta pimeässä ei kyllä lainkaan. Turisteja ei pääkaupungissa näkynyt ainakaan ihonvärin perusteella ollenkaan, joten melkoisen huomion kohteena sitä oltiin koko ajan. Kaupunki on todella likainen ja karuja ihmiskohtaloita näkyy joka puolella. Kulkukoiria oli jonkun verran. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää nopeasti ympäröiviin lapsilaumoihin. Loppureissusta tapasimme norjalaispariskunnan, joilta vietiin laukku tällaisen lapsikatraan toimesta. Meidätkin pari kertaa ympäröi tällainen nuori rosvokopla, tai niin ainakin heidät lokeroin, mutta meillä oli rahat kyllä hyvin jemmattu, että niitä ei ilman väkivaltaa olisi voinut viedä.

Tanasta lensimme Nosy Behen. Lentokentältä meidät tuli noutamaan bungalow-lomakylä-alueen työntekijä. www.anjiamarango-beach-resort.com/ tuolla oltiin 5 päivää. Omistajat puhuivat sujuvaa englantia, ranskalainen pariskunta. Bungalowsta oli 10 m meren rantaan, kyllä kelpasi aamulla herätä meren kohinaan. Itse kovana kalamiehenä olin aivan haltioissani kun käytiin oppaiden kanssa kahtena päiv'änä kalassa kanootilla. Oppaat saivat jonkun miekkakalan sukulaisen 10-15 kg vonkaleen sekä saman kokoluokan bassien sukuun kuuluvan kalan. Itse saatiin huomattavasti pienempiä tonnikalan ja ahvenen sukulaiskaloja. Kokkasivat itse saamamme kalat puoleen hintaan illalliseksi. Hintaa retkellä oli muistaakseni 20 € per naama. Oli myös mahdollisuus mennä kunnon uistelukalustolla kalastamaan, mutta se makoi useamman satasen. Yhtenä päivänä otimme opaskierroksen NosyBe:n saareen, jossa kävimme eläintarhassa, Hell Villessä, markkinoilla jne. Aivan mahtava paikka. Täällä on jonkin verran turismia, mutta pääkaupunkivierailun jälkeen sitä ei nähnyt vitsauksena vaan pikemminkin turvana.

Nosy Besta lähdimme lautalla kohti mannerta. Odottelimme Taxi Broussea 4 h ennen kuin se lähti. Madagaskarissa ei ole säännöllisiä bussiaikatauluja, vaan bussi (taxi brousse)lähtee tasan sitten kun se on ääriään myötä täynnä. Tavarat sidotaan kaikki auton katolle, jotta ne eivät vie tilaa maksavilta asiakkailta. Lapset istuivat päällekkäin ja yksi makasi minunkin sylissä ja kukaan ei valittanut sanallakaan. Oli siellä muutamia kanojakin matkustajina. Kaikki sulassa sovussa. Paikallinen poliisi bongasi valkoiset matkustajat bussista ja vaati nähdä passit ja lentoliput. Viimein oli tyytyväinen näkemäänsä ja antoi bussin jatkaa matkaa. Hetken kyllä kylmäsi, kun mitään yhteistä kieltä meillä ei ollut, ja jotain hän kovasti tivasi, jota emme ymmärtäneet. Suuntanamme oli saaren pohjoisosat, mutta päätimme 4 h ajelun jälkeen jäädä sademetsäalueen vieressä olevaan kylään

Oli pikkuisen orpo olo jäädä keskelle viidakkoa ilman mitään tietoa majoituksesta. Kyläläiset olivat todella avuliaita ja viimein meille löytyikin pieni huone. Tuuli oli todella navakka ja kuljetti jotain kutittavia piikkikasvien siemeniä. Kutitti aivan perkeleesti. Yön nukuttuamme suunnistimme sademetsään. Sinne piti ottaa maksullinen opas. Makeja, käärmeitä sekä kameleontteja tuli bongailtua. Aivan ihmeellisen upea luonto. Palasimme patikoinnin jälkeen takaisin majataloomme ja kysyimme olisiko jotain syötävää. Ruokalistalla oli vain munakasta ja leipää, otimme siis sitä :D Näissä pienissä kylissä tulee varautua siihen, että edes rahalla ei saa ostettua ruokaa, koska sitä ei välttämättä ole. Yleensä nyt kuitenkin riisiä, vaaleaa leipää ja munia on tarjolla.

Päätimme jatkaa matkaa kohti Diego Suarezia. Liftailimme pari tuntia ohi meneviä taxi brousseja kunnes tärppäsi. Tiet ovat aivan järkyttävässä kunnossa, joten lyhyisiinkin aikoihin menee ruokottomasti aikaa. Teillä näkee yhtä lailla härkävankkureita kuin autoja. Diego Suarezissa otimme vähän paremman hotellin ja nautimme väliin mukavuuksistakin. Kaduilla uskalsi liikkua paljon reippaammin kuin Tanassa. Lähimmältä lentokentältä sitten lensimme parin päivän lokoilun jälkeen takaisin kohti Tanaa. Suosittelen lämpimästi maan sisäisiä lentoja, jos haluaa vähän laajemmin nähdä maata. On ne toki vähän kalliita, mutta autolla kulkeminen maan eri osissa vaatii kyllä aikaa ja istumalihaksia aikas paljon. Tanassa käytiin krokofarmilla. Tulipa krokoburgeritkin maisteltua, hyvää oli!

Maa on todella upea. Ihmiset ovat todella ystävällisiä, jos puhuisi Ranskaa niin saisi varmasti paljon enemmän irti. Avokkini osaa vähän alkeita, joista niistäkin oli kyllä paljon iloa. Luonto on aivan uskomaton. Ei sellaista ole missään. Malarialääkkeenä käytimme Lariamia, kummallekaan ei tullut malariaa, mutta avokkini sai kyllä ikäviä oireita Lariamista. Itsellä ei mitään. Todella yksilöllistä ilmeisesti.

Lempeä ensikosketus Afrikkaan, jotan en kyllä ikinä unohda. Kannattaa käydä kokemassa!