Sinemoretz paljon muutakin kuin all inclusive -hotelli Bellavista
25.05.2009 
Sinemoretzissa kannattaa käydä nyt, kun kylä ei ole vielä turistien täyttämä. Kesällä 2008 hevoset tepastelivat vapaana kylillä, vaikka siellä rakennettiinkin uutta. Kylältä löytyi myös muutama ravintola, joissa paikalliset ja ilmeisesti rakentamassa ja hotellissa työskentelevät kausityöntekijät kävivät. Hinnat olivat naurettavan matalia, joten käytimmy ravintoloitakin, vaikka muut all inclusive -hotellinaapurimme eivät niin tehneetkään - joko saituutuuttaan tai tietämättömyyttään. Noista paikallisista ravintoloista ei nimittäin ollut infoa esitteissä.
Upeinta on Strandja-vuoriston luonnonsuojelualue, jossa on merkittyjäkin reittejä. Niiden alkupäät löytyivät maantien varressa olevista tauluista, joissa kerrotaan usealla kielellä myös eläimistöstä ja kasveista, joita reitiltä löytyy. En tosin ymmärrä miksi Strandjaa nimitetään vuoristoksi, kun se korkeimmillaan on muistaakseni n. 500 metriä,. Alue on säilynyt upeassa luonnontilassa, koska on ollut suljettua raja-aluetta. Erilaisia, jännittävästikin äänteleviä lintulajeja on varmaan sadoittain, vesikilpikonnat ja sammakot ovat kivaa bongattavaa. Rantaniityt ja metsäalueet ovat ainakin alkukesästä tosi kauniita, ja hienoja hiekkadyynejä löytyy rannasta ja joenvarsilta. Metsäreiteillä ovat kyllä pitkät lahkeet ja vaelluskengät tarpeen, koska siellä on tehty jeeppisafareja ja siellä on myös käärmeitä.
Hotelli Bellavista (all inclusive!) ylitti kaikki odotukset: Ruoka oli hyvää ja itse ilahduin laadukkaista ryhmäliikuntatunneista, joita oli vesijumpasta aerobicciin ja venyttely-pilatestyyppisiin tunteihin. Pelejä, leikkejä ja toisinaan hieman amatöörimäistä iltaviihdettä oli myös tarjolla päivin ja illoin, tosin vain saksaksi ja englanniksi. Ruoka, erityisesti raikkaat vihannekset ja "fetartyyppinen" sirene-juusto - oli valitettavan hyvää ja runsasta, joten edes pitkät kävelyretket, jumpat, allas- ja meriuinti eivät vähentäneet liikakilojani. Osasyyllisiä olivat varmasti ruokajuomat, jotka nekin sisältyivät matkan hintaan aika klo. 23.00 saakka. Hotellivieraan kuitenkin käyttäytyivät vapaasta alkoholitarjoilusta huolimatta hyvin; niin suomalaiset, saksalaiset, britit, skandinaavit kuin muutkin. Hinta-laatusuhde 2 viikon matkallamme oli tosi hyvä, kun kokonaiskustannus jäi tuhlaavaisuudestamme huolimatta alle 2000 euron.
Tänä kesänä menemme uudelleen katsomaan vieläko hevoset saavat tepastella vapaana, pesiikö haikaraperhe tutussa sähköpylvään nokassa, ovatko sammakot lampaiden jättämissä jäljissä valmiina jokeen hyppyytettäviksi ja montako vesikilpikonnaa onnistumme saamaan samaan valokuvaan. Myös joenrantametsikön lintujen moniäänistä laulelua on mukava päästä kuulemaan.
Todennäköisesti kylän ulkopuolella olevissa röttelöissä asustavat mustalaiset ovat edelleen paikallaan, samoin joka ikiseen rötisköön asennetut lautasantennit! Ehkäpä TV:llä ryyditetty elintaso ja kaunis luonnonympäristö saivat aikaan sen, että ainakaan meitä mustalaiset eivät häirinneet esimerkiksi kerjäämällä. On myös jännä nähdä miten lukuisat rakennustyömaat kylässä ovat edistyneet, ja onko vielä paljon pikkumyymälöitä ja ravintoloita, jotka toimivat muuten täysin rakennusvaiheessa olevissa rakennuksissa. Mieheni toivoo, että Sinemoretzissa ei vieläkään ole mitään shoppailtavaa, lukuunottamatta ehkö vaatimattomia rantasandaaleja, jollaiset ostin parin euron hintaan. Meille sopii myös se, ettei hotellin yökerho toimi nytkään vielä kesäkuussa. Ulkonäköpaineitani helpottaisi puolestaan se, että kampaaja-kosmetologit eivät tulisi vielä kesäkuussa tai katoaisivat parin päivän kuluttua saapumisestaan, kuten viime kesänä.
Lähtöpäivä on jo ensi viikolla ja valmiselemme pakattavaksi vaellus-, uinti-, jumppa-, auringonotto- ja sadevaatteita. Iltapuvut saavat jäädä odottamaan muita reissuja.