Kysytty: 14.07.2011 - 14:26

Mitä teet kun yksinäisyys yllättää?

 
  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Kysyjän valitsema paras vastaus

Vastattu: 14.07.2011 - 16:20

En muista milloin olisi näin tapahtunut...Aina jotakin tekemistä keksii.Viedä koiraa ulos, lähteä lenkille,käydä kirjastossa,siivota, pestä pyykkiä,kuopsuttaa puutarhaa,leikkiä Jäniksen kanssa,soittaa kaverille,kuunnella musiikkia, pyöriä netissä,leipoa, vaihtaa ikkunoihin verhot,kukille mullat....Tai voi vaikka ruveta lukemaan :) Kirjan maailma on aina mahtava pakopaikka !



Kysyjän kommentti

Tossa listassa riittääkin tekemistä loppuvuoden yksinäisiin hetkiin :)


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vastattu: 14.07.2011 - 14:47

Harvemmin pääsee yksinäisyys yllättämään. Mutta jos niin käy, niin soitto jollekin kaverille tai sukulaisille ja kutsu vaikka kahvikupposelle auttaa ensi hätään.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 15:07

Ei ole vielä yksinäisyys yllättänyt!
Nekin hetket kun olen yksin, niin viihdyn vallanmainiosti itseni kanssa.
Mutta jos näin kävisi, niin soittaisin jollekin ystävälleni.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 16:14

Ei minua yllätä yksinäisyys. En tiedä siitä vielä mitään. Mutta ehkä vanhempana .Tai muuten tulen itseni kanssa toimeen hyvin.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 17:42

Mulla on sellainen tilanne, että tarvitsen enemmän yksinäisyyttä. Jotta voin nauttia jouten olosta. Välillä oikein kaipaan omaa aikaa. Yksinäisyys ei ole minulle tässä elämäntilanteessa ongelma, päinvastoin kaipaan sitä välillä kovasti.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 18:05

Ei ole päässyt yksinäisyys yllättämään, on sen verran paljon harrrastuksia ja ystäviä. Harvemmin molemmat lapset ovat edes yhtäaikaa poissa, mutta jos ovat, niin luen, tapailen ystäviäni, ulkoilen, käyn leffassa yms.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 18:35

Kyllä minulla on yksinäisyys yllättänyt useasti. siihen on vain keksittävä jotain touhua.
Selvittelen papereitani, kirjoitan hautaustestamenttiäni ja samalla hoitotestamenttiä.
Tuli niin lähelle ja ajankohtaiseksi kun tuoni vei nuoren siskon ja nyt olen itse menemässä
isoon vatsaleikkaukseen. Puran ajatuksiani ja toiveitani niihin.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 19:33

Minä tykkään kovasti olla ihan itsekseni. Muutama vuosi sitten vietin koko kesän mökillä enemmän tai vähemmän yksin. Mieheni oli viikot töissä ja mökkiytyi viikonloppuisin. Mökkinaapurit olivat jo vähän huolissaan, ettenkö pelkää olla yksin ja pyysivät kyläilemään, jos tulee seuran puute. Enhän minä sentään aivan yksin ollut, sillä kissani pitivät minulle seuraa. Kerran yömyöhällä lähdin pihan perälle kissa mukanani. Siinä huomasimme, että joutsen uiskenteli lammella. Jäätiin siihen vessan rappusille katselemaan joutsenen menoa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 14.07.2011 - 19:40

enpä muista että yksinäisyys olisi koskaan päässyt yllättämään. elämä on sellaisen polun kutonut.
ja nykyään nautin jos saan olla edes jokusen tunnin yksin.


  Ilmoita asiaton vastaus
Ida
Vastattu: 14.07.2011 - 20:43

Käperryn pieneksi ja suren sitä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 15.07.2011 - 09:20

Ei ole yllättänyt. Silloin kun saan olla yksin, otan sen positiivisesti vastaan, sitä tarvitsee silloin tällöin kun on työssään tekemisissä ihmisten kanssa ja myös vapaa-ajan harrasteissa. Kun mies on työmatkalla olen mieluusti yksin.
Vapaa-ajan asunnolla olen myös yksin, joku on kysynyt, enkä pelkää. Kuka sitä kotonansa pelkäisi, mutta toki nykyään saattaa joku kutsumaton vieras pyrkiä sisälle, meillä on hälytysjärjestelmä päällä, mitään ei ole vielä ainakaan tapahtunut. Ammattirikollisia tulee näille seuduille etelämpää, näin varsinaisen taskuvarasjahdin keskustassa pari päivää sitten. Roistot saatiin kiinni, en tiedä saivatko kaikkia. Tyhmiä ja ainakin röyhkeitä oli tuo jengi, siinä paikassa on kameravalvonta ja vartijat ottivat muutaman kiinni. Jotain olivat ehtineet tehdä, ei muuten kiinniottoja tapahdu.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 15.07.2011 - 11:39

Minulla oli kausi, jolloin koin olevani yksinäinen. Nyt on asiat hieman toisin. Välillä hetkittäin nautin siitä pienestä yksinäisestä hetkestä. Mutta kyllä ystävät ovat mukavia, eikä niitä kai ole koskaan liikaa.. ihminen on laumaeläin kuitenkin.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.