Siirtolaputarhojen idea juontaa pitkälle historiaan. Mistä ja milloin idea tuli Suomeen?
Avainsanat: siirtolapuutarha siirtolapuutarha
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Siirtolapuutarha eli ryhmäpuutarha on noin kolmen, neljän aarin kokoisista maapalstoista muodostuva puutarha-alue. Palstoja yhdellä alueella on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin. Palstojen omistaja on yleensä kaupunki, joka vuokraa asukkailleen pitkäaikaisella sopimuksella. Siirtolapuutarhapalstalle saa rakentaa pienehkön mökin ja istuttaa monivuotisia kasveja, mutta antimet tulee kuluttaa itse eikä myydä. Siirtolapuutarhassa ei myöskään saa asua ympärivuotisesti, eikä tilaa saa vuokrata eteenpäin. Se poikkeaa kaupunkien vuokraamista kasvimaapalstoista siinä, että tontit ovat isompia ja toiminta pysyvämpää – monilla perheillä on ollut sama siirtolapuutarhapalsta vuosikymmenien ajan.
"Ensimmäinen siirtolapuutarha" on esitelty eri lähteissä hieman toisistaan poikkeavasti. Siirtolapuutarhoja tai "työläispuutarhoja" perustettiin Saksaan työväestön moraalin ja ruumiinkunnon kohottamiseksi 1820-luvulla.lähde? Myöhemmin kohderyhmänä olivat etenkin lapsiperheet. Ensimmäisenä nimettynä kohteena historiikeissa esiintyy yleensä Tanskaan Aalborgin kaupunkiin 1884 perustettu siirtolapuutarha.lähde tarkemmin?
Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Porvooseen perustettiin siirtolapuutarhayhdistys 1915, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti hankkeen. Seuraavaksi perustettiin Tampereen siirtolapuutarha (sittemmin Hatanpään siirtolapuutarha, nykyään Niihaman ryhmäpuutarha) vuonna 1916, ja se on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarhayhteisö, joka kuitenkin siirrettiin Hatanpäältä Niihamaan vuonna 1977. Helsingin Ruskeasuon (1918) siirtolapuutarha on maan vanhin alkuperäispaikallaan oleva siirtolapuutarha, jossa siirtolapuutarhaa hallinnoivaan yhteisöön pääsevät vain ruotsia taitavat.
Tunnetuin alkuvuosien aktiivihenkilö oli opettaja E.J. Reinilä. Hän oli mukana perustamassa nykyistä Niihaman ryhmäpuutarhaa ja toimi sen puheenjohtajana alkuvuosikymmenet. Reinilä toimi myös Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana koko 1930-luvun, ja oli mm. aktiivisesti mukana perustamassa Siirtolapuutarha-lehteä.
Kysyjän kommentti
Kiitos vastauksestasi, hyvin tiesit, vaikka lähde oli vahingossa jäänyt pois.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
"Ensimmäinen siirtolapuutarha" on esitelty eri lähteissä hieman toisistaan poikkeavasti. Siirtolapuutarhoja tai "työläispuutarhoja" perustettiin Saksaan työväestön moraalin ja ruumiinkunnon kohottamiseksi 1820-luvulla.
Myöhemmin kohderyhmänä olivat etenkin lapsiperheet. Ensimmäisenä nimettynä kohteena historiikeissa esiintyy yleensä Tanskaan Aalborgin kaupunkiin 1884 perustettu siirtolapuutarha.
Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Porvooseen perustettiin siirtolapuutarhayhdistys 1915, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti hankkeen. Seuraavaksi perustettiin Tampereen siirtolapuutarha (sittemmin Hatanpään siirtolapuutarha, nykyään Niihaman ryhmäpuutarha) vuonna 1916, ja se on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarhayhteisö, joka kuitenkin siirrettiin Hatanpäältä Niihamaan vuonna 1977. Helsingin Ruskeasuon (1918) siirtolapuutarha on maan vanhin alkuperäispaikallaan oleva siirtolapuutarha, jossa siirtolapuutarhaa hallinnoivaan yhteisöön pääsevät vain ruotsia taitavat
Tunnetuin alkuvuosien aktiivihenkilö oli opettaja E.J. Reinilä. Hän oli mukana perustamassa nykyistä Niihaman ryhmäpuutarhaa ja toimi sen puheenjohtajana alkuvuosikymmenet. Reinilä toimi myös Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana koko 1930-luvun, ja oli mm. aktiivisesti mukana perustamassa Siirtolapuutarha-lehteä.
Lähteet:
wiki
Ilmoita asiaton vastaus
Voisin kopioida tähän edelliset tekstit,mutta...
Mun mummolla oli mökki+palsta siirtolapuutarha-alueella Käpylässä,olin pikkukersana Kauppatorilla vattuja kauppaamassa mummon kanssa.Alunperin ainakin Suomessa ideana oli työväestön perusruoka-aineiden kasvatus ja raittiin ilman saantimahdollisuus;nykyään pikkupalstat pikkumökkeineen maksavat maltaita,riippumatta mökin kunnosta.
Amsterdamissa asuessa käyskentelin paikallisella alueella,eikä niillä ollut jut nimeksikään viljelyä,vaan kauniita erityylisiä pikkupuistoja lampineen ja kaloineen,jopa trooppisine kasveineen.
Ilmoita asiaton vastaus
Saman tekstin voisin myös kopsata, mutta isälläni oli Kupittaan siirtolapuutarhassa, tämä oli heillä monta vuotta, siihen aikaan tämä buumi oli huudossaan...
Nyt kuljen tämän alueen läpi melkein päivittäin ja surullisena katson tuota aidan sisällä olevaa toimintaa todella harva käyttää monet mökit tuhottu tai hävitetty enää ei pahemmin puutarhoja hoideta,,SÄÄLI!!!
Ilmoita asiaton vastaus
Tämä on taas niitä helposti kopioitavia ja toistoa vaativia kyssäreitä. Eli vastaus on: kuten edellä jo tulikin esille.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.