Seitsemän aarretta - Tunnetko Suomen UNESCO:n maailmanperintökohteet?

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on ylläpitänyt maailmanperintö- ja luonnonperintökohdeluetteloa vuodesta 1972 alkaen.

Maailmanperintökohteita on ympäri maailman noin tuhat, joista seitsemän on Suomessa. Maailmanperintökohteeksi voidaan valita kulttuuri- tai luontokohde; kulttuurikohteita on kaikista kohteista noin 80 prosenttia, luontokohteita loput 20 prosenttia.

Kulttuurikohteeksi voidaan valita kohde, joka on inhimillisen luovuuden mestariteos tai merkittävä todiste olemassa olevasta tai hävinneestä kulttuurista. Kulttuurikohde voi liittyä myös tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin, uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.

Luonnonperintökohteet puolestaan edustavat maapallon historian tärkeää kehitysvaihetta tai ekologista tai biologista muutosta. Luonnonperintökohde voi olla myös poikkeuksellisen kaunis maisema tai vastaavasti eläinlaji tai asuinpaikka, joka on uhanalainen.

Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta on yksi luonnonperintökohde ja kuusi kulttuuriperintökohteita. Suomenlinna ei varmasti esittelyjä kaipaa, mutta mitkä ovat kuusi muuta maailmanperintökohdetta Suomessa?

1) Merenkurkun saariston luonnonperintökohde

Suomen ainoa luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, lisättiin maailmanperintölistaan De Geer -moreenimuodostumien ja maan nopean kohoamisen vuoksi. Merenkurkku oli viime jääkauden aikana mannerjäätikön keskuksessa, ja jäämassa pusersi maan kuoren kilometrin alemmaksi. Jään vetäytyessä syntyi massiivisia lohkarekenttiä ja moreeniselänteitä.

Jääkautinen ulkoilmamuseo muodostuu Merenkurkun saaristosta ja Ruotsin Korkeasta rannikosta. Maisemat ovat toistensa vastakohtia: Merenkurkku on matalailmeinen ja Korkea rannikko nimensä mukaisesti korkea ja jyrkkärantainen. Merenkurkun saaristo on lisätty maailmanperintöluetteloon vuonna 2006.

2) Vanha Rauma - puukaupunki

Raumalla sijaitsee Pohjoismaiden laajin, yhtenäisenä säilynyt puukaupunki. Puinen kaupunginosa on edelleen osa kaupunkilaisten arkea ja elämää. Siellä asutaan, tehdään työtä, käydään kauppaa ja harrastetaan.

29 hehtaarin kokoisella alueella on noin 800 asukasta ja kuutisensataa rakennusta. Sen alkuperäinen ja autenttinen tunnelma kumpuaakin hyvin säilyneestä rakennuskannasta. Vanha Rauma merkittiin vuonna 1991 maailmanperintöluetteloon.

3) Petäjäveden vanha kirkko - puuarkkitehtuurin taidonnäyte

Petäjäveden vanha kirkko on pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki. Vanhalla hirsisalvostekniikalla rakennettu kirkko on paikallisten rakennusmestareiden taidonnäyte siitä, miten sovelletaan läntisen kulttuurin ja luterilaisen kirkon arkkitehtuureja. Kirkko on lisätty maailmanperintölistaan vuonna 1994.

4) Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva ruukkikylä ja museona toimiva vanha pahvitehdas on harvinainen kokonaisuus, joka kertoo ainutlaatuisia tarinoita Suomen metsäteollisuuden varhaisvaiheista.

Verla on oiva esimerkki maaseudulle syntyneestä teollisuudesta, joka menestyi hyvin 1800-luvulla Pohjois-Amerikassa ja Euroopan pohjoisosissa. Varhaisista teollisuusyhdyskunnista on vain muutamia säilynyt tähän päivään asti. Nykyisin hiomo ja tehdas toimivat museona. Verla lisättiin maailmanperintölistaan vuonna 1996.

5) Sammallahdenmäen kalmistoalue

Pohjanlahden rannikkoalueella sijaitseva hautaröykkiöalue on skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Koskemattomassa ja karussa kalliomaisemassa on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka kertoo varhaisella rautakaudella, 1 500-50 eaa. eläneen yhteisön hautaustavoista ja uskonnosta Länsi-Suomessa.

Alueella kulkee 1,5 kilometrin mittainen opastettu polku, ja alueeseen tutustuu vuosittain 7000-8000 vierailijaa. Sammallahdenmäki lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä, esihistoriallisena arkeologisena kohteena.

6) Struven astemittausketju

Struven ketju muodostuu Suomen ja yhdeksän muun maan tieteen ja tekniikan historiaan liittyvästä astemittausketjusta. Ketju on nimetty F.G.W. Struven mukaan, joka selvitti 1800-luvun alkupuolella maapallon muotoa tähtitieteellisillä havainnoilla ja kolmiomittauksilla.

Ketjun pituus on noin 2 820 kilometriä ja Suomessa se kulkee noin tuhannen kilometrin matkan viiden eri kohteen kautta.

7) Suomenlinnan merilinnoitus

Helsingin edustan saarille rakennettu merilinnoitus on Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä Ruotsin vallan aikaan, ja se sai nimekseen Sveaborg, Viapori. Suomen itsenäistymisen myötä linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi. Värikkään historiansa aikana linnoituksessa on toiminut muun muassa varuskuntakaupunki, punaisten sotavankien vankileiri ja sukellusvenetukikohta.

Tänä päivänä Suomenlinnassa toimii ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi muun muassa Merisotakoulu, avovankila, museoita, työtiloja sekä kokous- ja juhlatiloja. Saarella on vakituisia asukkaita noin 800. Maailmanperintölistaan Suomenlinna lisättiin vuonna 1991 säilytettäväksi 1700-luvun eurooppalaisen linnoitusarkkitehtuurin näytteenä.

Lue myös: Kotimaan matkailua pääkaupungissa: Helsingin ihastuttavat saaret