Vieras
Miten katkeruudesta pääsee eroon?
Tajusin juuri olevani helvetin kateellinen ja sitä kautta katkera. Exäni on löysi uuden rakkaan ja tajusin juuri ettei hän rakastanut minua ikinä niinkuin tuota nykyistä neitoa, koin hänen kanssaan ensirakkauden ja sielua hyytää kuinka hän kokee sen vasta nyt, ei minun kanssa vaikka niin joskus luulin. Kaikki exän kaverit liekittävät kuinka "nyt sinulla kunnon nainen" ja kuinka mahtava täydellinen ja paljon parempi hän on kuin minä. Haluaisin olla exän kanssa ystävä koska tulemme todella hyvin juttuun ja luotan häneen enemmän kuin kehenkään, mutta juttu menee täysin pilalle vain minun pikkumaisuuteni tähden. Haluaisin olla vilpittömästi onnellinen exän puolesta kun on viimein löytänyt jonkun jonka kanssa on oikeasti hyvä olla. Alkaa vain itkettää aina niin paljon ku nään kuinka hyvin hän voi nyt ja kuinka pahaa toisillemme aiheutimme pitkään :( onko kellää mitään vinkkejä mulle?
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Käyttäjien valitsema paras vastaus
Olet saanut hyvää vertaistukea jo ikäisiltäsi naisilta, mutta haluan sanoa vielä yhden asian. Älä väheksy rakkautesi määrää ja laatua. Jokainen parisuhde on erilainen. Sinä olet ollut vilpitön ja tosissasi. Surusi osoittaa sen.
Luulenpa, että sinusta tulee vielä hyvä kaveri ex-poikaystäväsi kanssa.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Inhottava tilanne ja varmasti sellainen minkä jokainen nainen toivoo välttävänsä. Kyse on varmasti vain alkuhuumasta, mikä teilläkin on luultavimmin ollut suhteen alussa. Silloin sinäkin olit se "täydellinen" nainen, tilannetta ei vain osaa ajatella nyt kun näkee heidän onnensa.. Paras vaihtoehto on mielestäni se että et olisi heidän kanssaan paljon tekemisissä ja yrittäisit tutustua muihin miesehdokkaisiin, vaikka se ei välttämättä ajankohtaiselta tunnukkaan. Jossain vaiheessa kuitenkin se "täydellinen" mies kävelee vastaan, mihin exäsi ei voi vetää vertoja, (ainakaan sillä hetkellä). Eli neuvoni katkeruuteen on, että jatka omaa elämääsi ja etsi oma täydellinen miehesi!!
Ilmoita asiaton vastaus
Vieras Unohda se ex, ja jatka elämääsi. Katkeruudella et voita mitään, päinvastoin.
Ilmoita asiaton vastaus
Jos olet edelleen rakastunut exääsi on sinun käytävä nämä tunteet läpi ja hyväksyttävä, että et enää ole hänen elämänsä rakkaus. Vain hyväksymällä tilanteen voit päästä eteenpäin. Ja itsesi, sillä et ole muuttunut mitenkään huonommaksi vaikka exäsi sinut hylkäsikin. Etsi siis sinulle sopivan ajan päästä taas se punainen lanka, jonka avulla sinä ja exäsikin kohtasitte. Anna aikaa itsellesi äläkä vertaa itseäsi muihin. Kertoo melkoisesta epävarmuudesta, että mies löytää uuden nopeasti suhteen loputtua. Olet siis vahvoilla kun osaat ottaa välimatkaa ennen uuteen suhteeseen ryhtymistä. Onnea matkaan ja hyvää kevään odotusta!
Ilmoita asiaton vastaus
Aika tekee ihmeitä :) Helli ja hoivaa itseäsi, se ei ole enää ex:äsi tehtäviä. Suru vie aikaa ja auttaa sitten sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Täytyy ensin luopua vanhasta ja olla itselleen armelias; mitkään tunteet eivät ole kiellettyjä eivätkä varsinkaan kielteiset.
Tsemppiä !
Ilmoita asiaton vastaus
Unohda hetkeksi exä,anna itsesi aikaa toipua pettymyksekstä,niin julmalta kuin se kuullostaakin hommaa ylimeno juttu,mutta ole siinä rehellinen,ettet aiheuta hänelle sammaa jamaa.
Ystävyys exän kanssa voi olla mahdollinen vasta ajan kuluttua.
Ilmoita asiaton vastaus
Katkeruus on kavala kaveri. Ajatuksiaan täytyy yrittää muuttaa positiivisiksi itseä ja tuota eksää ja hänen uutta ystäväänsä kohtaan. On varmasti vaikeaa, mutta siitä pääsee ajan kanssa. Olen itse ollut samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Ei ole helppoa elämä mutta se jatkuu. Itselle pitää saada uutta ajateltavaa ja toimintaa ettei jouda katkeroimaan vaan on muuta ajateltavaa.
Ilmoita asiaton vastaus
Menetettyjen asioiden tilalle on saatava jotain uutta... Papiljotit päähän, punaa huuleen ja jonkun ihanan & nauravaisen ystävän kanssa teille molemmille täysin uuteen paikkaan tanssahtelemaan. Jos vain istut kotona ( ja mahdollisesti entisen yhteisen elämän raunioissa) ja suret saat tehdä sitä hamaan hautaan saakka tilanteen muuttumatta miksikään. Myöskään tuttu lähikuppila, jossa exän kanssa olet yhteisiä iltoja viettänyt ei ole hyvä paikka, sillä silloin tulee vain haikailtua menneiden perään. Surulle on oma aikansa, mutta siihen ei kannata tuudittautua liian pitkäksi aikaa. Itse otin myös hieman etäisyyttä yhteisiin ystäviimme aikanaan, ettei tarvinnut exän asioista jutella ja udella. Sisustin asuntoa ihan eri näköiseksi, etten jäänyt pyörimään vanhoihin muistoihin siitä, että tuossa se mussukka istui, tuolla se makasi. Ne ajat eivät nimittäin palaa ja se tosiasia on vain nieltävä.
Ilmoita asiaton vastaus
oi kuin surullista , mitä sinulle on nyt tapahtunut, on todella vaikeaa nyt, mutta klisee ..aika haalistaa muistoja, joten koita nyt jaksaa ja jos on olo ylitsepääsemätön ,niin ota yhteyttä teraupeettiin, jos kos sieltä kautta saisit jotain apua...se ei ole häpeä mennä sinne, jos vain saissit aikoja...
Ilmoita asiaton vastaus
Voimakkaat tunnereaktiot ovat väylä kriisin läpikäyntiin ja siitä toipumiseen. Tunteiden avulla ihminen reagoi kokemuksen ulos itsestään. Tunteiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta ihminen pääsee erosta yli ja voi alkaa suuntautua kohti uutta elämää.
Ilmoita asiaton vastaus
No eipä se kannata jäädä x:iä suree siitä saa vain pahan mielen, kyllä jo edellä on monelta tullut neuvo, että ylös ulos ja lenkille, eli uutta virikettä katselee. Olen ollut itse samalaisessa tilassa ja mietin mitä tehdä, mutt lähdin liikkeelle heti enkä jääny ihmettelee mitä tehdä . Kaikki on paremmin nyt ja vaikuttaa siltä että x erehtyi suhteeni siinä, kun meninkin vauhdilla eteenpäin enkä jäänyt paikalleni murehtimaan. Hänen suhteensa olikin ankka ja jäi puolle paljaille ihmettelee, vielä oli lapset suututtanut ja suhteet heihinn ovat kylmät, eli aina kannattaa olla varma tulevasta enenkuin hyppii aidan toiselle puolelle. Voi hyvin ja mee ulos ja ala nauttia elämästäsi ,sillä aika tuo taas kaiken normaaliksi ja voit naurahdella menneille!
Ilmoita asiaton vastaus
Tulet tuntemaan itsekin vielä suurta tunteen paloa jonkun toisen kanssa, vaikka nyt tuntuu pahalta.
Ilmoita asiaton vastaus
Aika parantaa haavat. Vaikka se ei siltä tuntuiskaan tällä hetkellä. Tekee varmasti hyvää hypätä uusiin kuvioihin mutta asiat olisi silti hyvä käsitellä. Olen törmännyt vuosien varrella ihmisiin jotka ovat edelleen vuosikymmenten jälkeen katkeria eivätkä ole pystyneet jatkamaan elämäänsä.. näissä tapauksissa on menty vauhdilla eteenpäin ja kaikki mahdolliset tunteet lakastu maton alle. Kannattaa siis hetki surrakin mutta siinä kohtaa kun elämä jo hiukan hymyilee ja kevätkin tuntuu rinnassa niin ei muutakun uudet kuviot! Tsemppiä!
Ilmoita asiaton vastaus
Muuta käsitystäsi elämästäsi ja ala ajatella positiivisemmin.
Ilmoita asiaton vastaus
Älä tee mitään hätiköityjä ratkaisuja,paras keino on puita ,eli käsitellä tuo asia mahdollisimman hyvin ennen uusia juttuja,Harmillinen juttu,mutta kyllä se siitä menee ohi ,jälkeen päin olet entistä vahvempi.Aktiivinen unohtaminen ei ole paras ,vaan pitää tämä asia mielessä mahdollisimman hyvin,eipä aikaakaan kun se meni ohi,ja jatkat uusin voimin eteen päin,.Opiskelemalla hankittu tieto.
Ilmoita asiaton vastaus
Luulenpa ettei mitenkään... ilmiötä näkyy lähipiirissä eli työpaikalla jossain määrin aj näyttää ettei katkera ihminen pääse koskaan "vammastaan" johon liittyy kateus. Itseään voi yrittää kasvattaa mutta kun ikää tulee lisää, ei se niin vain onnistu. Iän myötä negatiiviset ominaisuudet vain korostuvat.
Vastasin vain otsikkoon ja nyt vasta näen mitsä on kyse...selitystä ei ap:n taholta ollut alussa mielestäni.
Ilmoita asiaton vastaus
Terapiaa, vertaisryhmiä jossa kaikki muutkin saavat haukkua exsänsä maanrakoon.
Ilmoita asiaton vastaus
Katkeruudesta pääsee eroon siten, että myöntää syyt miksi on katkera (kuten jo teitkin itseäsi säästelemättä) ja ANTAA ANTEEKSI. Anteeksi antaminen on päätös eikä tunne. Jos todella rakastit exääsi ja haluat olla hänen ystävänsä, opettele rakastamaan häntä ystävänä, suomaan hänelle se onni ja elämä mikä hänellä nyt on. Se on todellista rakkautta.
Rakastaminen tuossa muodossa vaatii myöskin tietoisen päätöksen. Se on vähän sama juttu kuin äidinrakkaus; ei sitä rakasta lapsiaan vain silloin kun he ovat hyvällä tuulella.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.