Kysytty: 23.02.2009 - 08:29

Onko teidän läheisenne,vanhus sairaala hoidossa.Kuinka heitä siellä kohdellaan.Äitini on 91vuotias joutui sairaalaan .

veri arvot romahtivat ja äidilleni annettiin verta,hoito tehosi,mut lääkärit päättivät siirtää äitini terveyskeskus sairaalan vuodeosastolle kuntoutumaan äidiltäni ja meiltä mitään kysymättä,Kuntoutus on sitä,että alusastialle teetetään tarpeet,että ei tarvitse nostaa vanhusta pois sängystä,olisin eilen nostanut äitini sängystä vähän jalottelemaan,se ei käynyt,kun pitää odottaa fysioterapeuttia toteamaan tasapaino,mikä on tietysti jo kadonnut ,kun ei ole 3meen päivään päässyt vuoteesta pois.Kamalaa touhua en muuta voi sanoa.

 
  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Kysyjän valitsema paras vastaus

Vastattu: 23.02.2009 - 08:48

Voi sua kissaäiti. Missähän lienee tuollainen arvauskeskus? Ei ole silleen lähisukulaisista kokemusta sairaalahoidossa, mutta onhan niitä nähtyjä sekä kuultuja kertomuksia kaikenlaisia. Itse teen työtä pienissä hoivayksiköissä ja dementiakodissa jossa uskoakseni on hyvä, tasapuolinen kohtelu kaikille ja ne ovat kodinomaisia yksikköjä. Jokainen saa ruokaa, syötettynäkin, eivät ole märissä vaatteissa tai vaipoissa ja jokaista arvostetaan sekä pidetään yllä omatoimisuutta olipa se sitten kuinka pientä toimintaa tahansa. Ulkoilu jää vähemmälle näin keskitalvella, mutta kunhan sää lämpenee kaikki pääsevät ulos jotka vain kykenevät joko kävelemään tai istumaan pyörätuolissa. Olen kiitollinen, että saan tehdä hoivatyötä hyvässä ympäristössä, mukavien työkavereiden ja hyvän esimiehen alaisena.

Lisätty: 23.02.2009 - 09:05

Minun työnantajani on pieni kunta.



Kysyjän kommentti

paras vastaus,sinulla on kokemusta vanhusten hoidosta.


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vastattu: 23.02.2009 - 08:38

On minulla henkilökohtaisesti näitä kokemuksia , isoisäni, isoäitini , isäni sekä veljeni viimeiset 6 päivää, potilaita em. korvaan huudettiin , nälkään olisivat kuolleet tai nestehukkaan kuolleet jos minä en olisi heitä hoitanut työvuorojen välissä olisi vielä minun tarvinnut ämpäriin potilasta sunnuntaisin nostaa kun on henkilökuntaa niin vähän.Itse jos voin parantumattomasti sairaana päättää päiväni jolloin sen haluan , niin aion sen tehdä, hoidot laitoksissa on alaarvoista.

Lisätty: 23.02.2009 - 08:50

veljeni oli jo koomassa ja sama vaippa pyllyssä minkä sisareni laittanut edellisenä päivänä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 09:06

Se on kyllä niin niinkauan kun tulee toimeen itsenäisenä omassa kotonaan sitä voi elää niin kun pystyy,mutta kun joutuu sairaalaan se on elettävä edelleen mutta toinen määrää se tahdin.Anoppi joutui 91 vuotiaana sairaalaan ja sieltä vanhusten hoitokotiin.Äiti on nyt 89 v joutui 2vuotta sitten hoiva kotiin, eikä eikä siinä auta kuin kuolema muuten ei pääse sieltä pois.Se kaikki on vain hyväksyttävä jos häntä eit voipitää kotonasi onhan se aika selvää että 91 v ei voi asua itsekseen enää.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 11:35

Äitini (silloin 87v )oli terveyskeskuksen vuodeosastolla toipumassa polvimurtumasta.
Kävin häntä katsomassa joka päivä, ja siitä lähtien kun sai ryhtyä kävelemään, kävelytin rollaattorin avulla joka päivä, vaikka hän ei olisi halunnut. Sairaanhoitajilla ei ollut aikaa tietenkään. Fysiterapeutti kävi jumppauttamassa. Äitini tokeni vielä käveleväksi.
Täytyy omaisten oasallistua nykypäivänä hoitoon sairaaloissa, sillä eihän se riitä jos vanhusta tai nuorempaakaan ei liikuteta / jumppauteta muutakuin sen fysioterapeutin
30 min - tunti. Syöttämässä ja muutenkin huolehtimassa hyvinvoinnista.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 12:33

Meiltä lähti pappa vuodeosastolle vuosi sitten,luopuminen oli raskasta,sillä olin hoitanut häntä pitkään kotona.Pienessä kunnassa alkuvaikeuksien jälkeen hoito sujuu ja omahoitaja on todella hyvä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 12:46

Ei onneksi ole.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 12:55

Anoppi oli vuosikausia vuodeosastolla. Hän oli kuin pieni lintu pesässään. Hän laihtui laihtumistaan ja omaiset yrittivät käydä ruoka-aikaan, että saivat auttaa ruokailussa. Ruoka oli soseutettu tehosekoittimella. Ja jos siinä oli pieninkin klimppi, sitä vanhus pyöritti suussaan ja ruokailu saatoi kestää tuntikaupalla. Ja sellaiseen ei henkilökunnalla ollut aikaa. Loppuaikoina hän oli käpertynyt sikiöasentoon kädet tiukasti leuan alla ja painoi noin 35 kg.

Vaihdoin hänelle kerran sairaalassa vaipan. Sitä jäin ihmettelemään: miksi hänellä oli kolme märkää vaippaa yhtäaikaa yllään. Kolme! Anoppini ei puhunut mitään vuosikausiin. Ainoa mitä kuulin hänen sanovan oli:"Voi, että."


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 18:20

Meidän äiti (82 v.) on nyt neljättä viikkoa Meilahden tehovalvontaosastolla. On toipunut muuten hyvin tosi isosta leikkauksesta, mutta hengityksen kanssa on vähän ongelmia. Hengitysputken jälkeen laitettiin kaula-avanne ja kun sen saa pois pääsee tavalliselle osastolle. Teholla on äärettömän mukavaa ja pätevää henkilökuntaa ja kaikilla potilailla omahoitaja.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 19:39

Joo viime perjantaina oli äitini viety Haminan sairaalaan! Eivät tiedä vielä todellista syytä, mutta oli pyörtynyt kotonanaan ja loukannut jalkansakin ikää alkaa olla 85 vuotta saa nyt nähdä mikä on loppu tulos tästä tapauksesta!


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 23.02.2009 - 23:39

ON. Parastaan henkilökunta tekee, valitettavasti heitä liian vähän.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.