Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Aina silloin tällöin olen ja joskus ahistaa kovastikin. Kuulunee kai elämään ja asiat täytyy silloin selvittää. Yhden ainoan kerran elämässäni masennuin ihan todellisen syvästi. Meni melkein pari vuotta selvitä siitä. Niin, että tiedän millainen on masentunut ihminen. Tällä hetkellä kaikki on silleen hyvin, että pieni ahdistus ei kauan vaivaa. Surut pois ja kukka rintaan.
Kysyjän kommentti
Todella surut pois ja kukka rintaan. Annetaan auringon pistaa.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Vieras En nykyisin. Osaan kai ottaa elämäni niin rennosti, että ei pääse masentumaan eikä ahdistumaan. Elämä on opettanut.
Ilmoita asiaton vastaus
En ehdi masentumaan ja ahdistumaan,kun on aina niin paljon tekemistä.
Ilmoita asiaton vastaus
Voi voi useinkin, v arsinkin täällä etelässä, kun pitäisi asioita hoitaa ja tulee yllättäviä esteitä! Kaikki ei ole niin helppoa kuin luulee, valitettavasti. Täällä saa varautua kaikenlaiseen vastoinkäymiseen, vaikka oletkin vain lyhyen aikaa,mutta paljon tapahtuu sellaista mistä et voi edes uneksia, paikallinen pyrokratia on huipussaan!
Ilmoita asiaton vastaus
EN OLE,jos ei tänään ehkä huomenna sopii aasiaan
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä minä olen sellainen masetuvainen ihminen, kannan liian paljon huolta kaikista asioista ja hartiat ei meinaa jaksaa aina.
Ilmoita asiaton vastaus
Voi voi, montakin kertaa elämässäni olen ollut masennuksen syvissä syövereissä,ei elämä mene,kuin vesi lautaapitkin,välillä en ole nähnyt aurinkoa vaikka,se on paistanut
Ilmoita asiaton vastaus
Niinkauan kun olen elänyt joka päivä saa taistella sitä vastaan.Masennusta sekä ahdistusta.
Ilmoita asiaton vastaus
En omaa masennustaipumusta. Masennus on eri asia kun se että joskus ei jutut mene niinkuin haluaa ja silloin harmittaa. ja on vähän alamaissa. Masennus=sairaus ja vakava sellainen, sanotaan sen tänä päivänä olevan toisella sijalla suomalaisten sairaustilastoissa, ensimmäinen on aikuisiän diabetes.
En ole kuitenkaan ns. huoletonta, hälläväliä tyyppiä vaan päinvastoin tarkka kaikessa. Sitä edellyttää jo ammattinikin.
Ilmoita asiaton vastaus
Olen minä taistellut tämän asian kanssa vuosikausia ja pettymyksiä tullut vastaan ja paljon.
Aina, ajattelen, että toivottavasti se aurinko paistaa tähän risukasaan....
Voimia kaikille jotka painiskelevat näiden asioiden kanssa...
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä olen, mutta aina niist on yli päästy ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos menee liian raskaaksi niin mielenterveystoimistoon mars.. sitä ei kannata ja jaksa kuunnella jos on mieli maassa pysyvästi
Ilmoita asiaton vastaus
Monasti. olen sairastanutkin masennuksen mutten siihen lääkäreitä ole tarvinut.
Ilmoita asiaton vastaus
kyllä ja syvällä olen käynyt...se sairaisus oli kyllä näistä minun sairauksistani pahin, kun positiivisena aina ajattelin , että huomenna on asiat paljon paremmin niin tuossa tilassa sitä vain pelkäsi, miten kähän huonommin huomenna on...huh...kaikki alkoi kun lääkäri teki hengen vaarallisen hoitovirheen, jolloin menetin rakkaan firmani..terveyteni ..siinä samassa meni isä ja 3 kk päästä äiti..tämän naisen nuppi ei kestänyt, ja alkoi 2v..taistelu pohjalta ylös, nyt olen henkisesti kestävämpi, ei pieni murehdita, ja ajatellaan positiivisesti..aina on jotain hyvää, jotain pientä josta voi iloita, ja jos ei muuta naurun aihetta keksi , niin nauran itselleni, sen verran aina teen jotain hassua jota voi hetken nauraa....mutta ettenkö pelkäisi uutta masennusta, kyllä, se on mielessä, ja viime kesänä kun taas sairastuin niin olikin hilkulla, kiitos läheisten ,ystävien jotka tukivat ja toivat aurinkoa elämään ja uskoa huomiseen...
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä se masentuneisuus kuluu jokaiseen ihmiseen, sitä en tiedä millä tavalla, on sitä jokainen kokenut, pettymykset, surut sun muut kaikki vaikuttavat ihmisen spyykkeeseen. Ihminen voi olla allapäin omissa mietteissään, toiset ei välttämättä ymärrä asiaa mistä se johtuu. Mie ainakin haluan olla omassa rauhassa kun ajattelen asioita, ei välttämättämättä tarvitse olla masentuneisuutta.
Lähteet:
Oma tieto.
Ilmoita asiaton vastaus
Jos harteilleni kasataan liikaa tehtäviä ja taakkaa, masennun valtavasti. Ahdistunut en tavallaan ole, jos normaali arki sujuisi edes jotenkin. Minulta löytyy kaikki tunneskaalat, en pimitä niitä.
Ilmoita asiaton vastaus
Olen silloin tällöin. Ehkä yhtä usein kuin huoleton ja onnellinenkin. Arvelen, että se kuuluu välillä elämään.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä sekin on tuttua,luulen,että se käy kylässä jokaisella omalla ajallaan.Tauti voi,myös päästä pahaksi pitkittyessään silloin tarvitaan hyvän terepeutin apuja.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä välillä masentaa ja ahdistaa. Kerran kokeilin lääkkeitäkin, mutta luovuin niistä, kun tuli niin pöhkö olo. Nyt yritän vain selvitä huumorilla vaikeistakin tilanteista.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.