Pahimpia kokemuksia lentokoneessa?

Kaksi ikävää tapahtumaa tulee mieleen. Ensimmäinen tapahtuma tapahtui pidemmän aikaa sitten. Olin seurueen mukana matkalla Helsingistä Espanjaan. Nuoria naisia istui edessämme ja oli ilmeistä, etteivät neidit olleet selvinpäin. Koko matkan ajan neidit laskivat ja nostivat penkkien selkänojia ja rellestivät, mutta, koska olin alaikäinen, niin en osannut toimia siten, että olisin saanut edes jonkinlaista apua. Toinen tapahtuma tapahtui em. tapahtumaa myöhemmin, mutta jo aikaa sitten. Kyseessä oli paluulento Miami-Hki. Olen melko varma, että vieressäni istunut "mukava" hra vei vahingossa tai tahallaan ostokseni ja, koska olin tuolloin opiskelija, niin menetys oli keskivertoa suurempi.

  Ilmoita asiaton vastaus

Ilmakuopat ja muut säästä johtuvat epämukavuudet ovat onneksi yleensä melko lyhytkestoisia, koska suurin osa matkasta lennetään sääilmiöiden vaikutusalueen yläpuolella.

Ikävintä lennoilla mielestäni on matkan kesto. Esim. 10 tuntia ahtaassa penkissä paikallaan on pitkäjalkaiselle ihmiselle melkoinen koettelemus. Siksipä en juurikaan mannertenvälisiä lentoja harrasta.

  Ilmoita asiaton vastaus

Sairaana ja 40 asteen kuumeessa etelänmailta kotiin tulo ei ollut koneessa järin mukavaa.Eikä se ripuli parantanut asiaa yhtään....

Muutama vuosi sitten koneessaamme oli jääkaappipakastimen kokoinen mies, joka oli niin humalassa, että pissaili ympäri koneen käytäviä,kun ei osunut wc kohdalle...Se oli hyvinkin epämukavaa.Lähinnä tosin hajuhaitta...Onneksi mies sitten loppumatkaksi sammui ja taatusti sai lahjaksi mukavat sakot....

En myöskään käsitä vanhempia, jotka antavat lastensa terrorisoida koko konetta juosemisella,huutamisella, potkimisella yms. toiminnalla.Käsiittääkseni lapsia saa ja pitää ohjeistaa,kuinka lentokoneessa käyttäydytään.Lapset eivät ole tyhmiä.Välillä tosin tuntuu,että aikuiset ovat....

  Ilmoita asiaton vastaus

Ilmakuopat on ikäviä sekä kamalinta on selän takana istuvat lapset, jotka potkivat selkänojaa ja kiukuttelevat matkan ajan :(

  Ilmoita asiaton vastaus

Kerran Alppien yllä kunnon lentokuoppa. kone putosi rajusti ja happinaamarit putosivat alas, koneen peräosassa ollut nuorisoporukka, ryhtyi kirkumaan hysteerisesti, henkilökunnalla oli suuri työ saada näitä rauhoittumaan vaikka tilanne korjaantui nopeasti. Kerran Intiasta tullessa vieressäni reippaan ylipainoinen mieshenkilö, joka vei reippaasti vieressä istujienkin tilaa, pitkällä lennolla melkoinen kärsimys.

  Ilmoita asiaton vastaus

Thaimaan matkalla lähellä 5v lapsi huusi koko yön äiti ei saanut rauhoittumaan ollenkaan, se siitä nukkumisesta, elokuvan äänet korvanappiin täysille..
toinen kerta oli kun matkustimme Sisiliaan lapsi potki penkkiäni koko matkan mennen tullen ( oli siis ostetut penkit ja samanpituinen matka), huomautin fiksusti mutta äiti antoi vihaisen katseen että oli mun vika ja lupasivat ilmoittaa matkatoimistolle että heidän matka pilalla, kun lapsi oli aivan kiltti....
Viime matkalla Kyprokselle taas mennen tullen, erikoispenkit oli meidän edessä joten sama pariskunta istui siinä, äijällä oli varmaan kusiaisia housuissa kun ei sit pysynyt 5 minuuttia paikoillaan vaan sähläs sen lokeron kanssa jossa käsimatkatavarat ja kun meille tuotiin ruoka niin päättivät heittää selkänojat alas että nukkuvat, tupattiin todella et hei ei tää peli vetele ei voida syödä ruuat sylissä..
Nyt ostin taas penkit ens kesän matkaan 1 jälkeen erikoispenkin viime kesä muistissa..

  Ilmoita asiaton vastaus

Mitä vanhemmaksi olen tullut sitä enemmän olen alkanut pelätä ilmakuoppia, turbulenssia jne. Pienikin turbulenssi saa mun polvet veteliksi ja muistan heti kaikki lentokoneonnettomuudet ja kadonneet lentokoneet ja ohjuksilla ammutut koneet ja päin vuoren seinää ohjatut jne. :)

  Ilmoita asiaton vastaus

tuossa ukrainan sodan aikaan oltiin tulossa turkista ja kesken kaiken tuntui siltä että kone pudottaa korkeutta paljon, näytöltä huomattiin että käännytään koko ajan ja pyöritään ympyrää kunnes vetivät näytöt pois näkyviltä. mitään ei kerrottu, kone tuntui jatkavan laskeutumistaan ja lopulta laskeuduimme ja yllätys oli suuri kun saimme tietää olevamme virossa, syytä ei kerrottu (ainakaan oikeaa). olimme pari tuntia kentällä koneessa kunnes saimme luvan jatkaa matkaa, silloin tuntui ettei enää turkin yhtiöillä näitä reissuja, saa sitten nähdä.

toinen kerta oli matkalla lontooseen, arlandan kentällä sassin kone oli jo täydessä vauhdissa nousemassa kun yht'äkkin jarrut lyötiin pohjaan ja kone saatiin pysähtymään ihan kiitotien päähän, sinne ajoi punainen volvo ja monta mekaanikkoa, touhusivat pari tuntia ja sitten yritettiin uudestaan paremmalla menestyksellä ;)

  Ilmoita asiaton vastaus