Kysytty: 19.09.2014 - 05:46

Olikos se niin, etta Suomi oli ainoa maa, joka maksoi toisen maailmansodan aikaiset velkansa jenkeille ?

Lisätty: 24.09.2014 - 14:56

Jumppikselle: Mammi ja salmiakki ovat kaksi mielenkiintoista asiaa .... jenkit ei kylla niiden paalle ymmarra lainkaan :):) Kylla juttu oli juuri niin kuin janjaa kertoo. Toki velkamme Neuvostoliitolle oli viela kymmenkertainen USA:N antamaan lainaan nahden ... nain minulle on kerrottu. Suomen metalliteollisuuden suuruus kuulemma syntyi, koska velka NL:le piti saada maksettua.

 
  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Kysyjän valitsema paras vastaus

Vastattu: 19.09.2014 - 13:36

Uutiset, 8.5.2006 | Suomen suurlähetystö, Washington
Itsenäisyytensä alkutaipaleella Suomi oli heikosti tunnettu maa, jota vielä rasitti Yhdysvalloilta 1918-1920 akuuttia sodanjälkeistä ruokapulaa helpottamaan otettu laina. Yhdysvaltain kanssa solmittu lainasopimus edellytti, että Suomi maksaa reilun kahdeksan miljoonan dollarin velkansa 3 prosentin korolla ensimmäisten kymmenen vuoden ajalta ja 3,5 prosentin korolla sen jälkeen 62 vuoden pituisena ajanjaksona. Suomi ei suinkaan ollut sodan jälkeen yksin lainanottajana, vaan Yhdysvallat neuvotteli vuonna 1922 yli 11,5 miljardin dollarin lainasopimukset viidentoista Euroopan maan kanssa. Suomi oli kuitenkin ainoa, joka näki tilaisuuden korjata huonon lainanottajan imagoaan julkisuustempauksella. Se oli lopulta ainoa maa, joka maksoi velkansa kokonaisuudessaan takaisin Yhdysvalloille. Vuonna 1931 maailmantalouden painiessa laman kourissa, Yhdysvallat myönsi vuoden mittaisen lykkäyksen kaikille kansainvälisille lainoille. Lainanottajamaat, Suomi ainoana poikkeuksena, käsittivät lykkäyksen velkojen anteeksiantona. Suomi oli jo ainoa maa, joka jatkoi velan- ja koronmaksuaan täytenä. Se ansaitsi Suomelle erityisaseman. Suomi jatkoikin säännöllisten maksujen suorittamista aina 1940-luvulle asti, jolloin lainalle myönnettiin uusi lykkäys toisen maailmansodan vuoksi. Vuonna 1949 Yhdysvaltain kongressi sääti lain, joka salli maksuerien käytön suomalaisten tutkijoiden matkojen rahoittamiseen sekä yhdysvaltalaisen tieteellisen kirjallisuuden ja teknisten laitteiden hankkimiseen Suomen korkeakoulujen käyttöön. Suomen viimeinen velkaerä vuonna 1976 muodosti Suomi-Yhdysvallat koulutusrahaston.
Suomi oli siis ainoa maa joka todellakin maksoi velkansa Yhdysvalloille toisen maailmansodan jälkeen.



Kysyjän kommentti

Koskaan aikaisemmin en ole asiaa ei ole minulle noin tarkasti selvitetty.


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

amu
Vastattu: 23.09.2014 - 14:52

olihan se, hampaat irvessä on köyhät aina suomessa joutuneet olemaan, päättäjät saivat varmaan silloinkin tuosta mielinkielin olemisesta jotain palkkiota, ehkäpä virkoja tai muita etuja.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 24.09.2014 - 10:12

janjaa kertoo ennen sotia otetusta lainasta jolla ei ole mitään tekemistä sota-ajan kanssa.
Oltiinko me velkaa jenkeillekin? Neuvostoliittoon ne sotakorvauskuormat ja alukset tietääkseni meni. Sota-aikaan kävi amerikkalainen tarkkailija pääsiäisenä täällä. Sähkötti kotiinsa; "Lähettäkää heti ruokaa tänne, syövät kerran syötyä". Mämmiä söivät pääsiäisenä silloinkin.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.