Vastaukset
Käyttäjien valitsema paras vastaus
Täytyyhän toinen oppia tuntemaan,onko siihen noin mahdollisuutta enpä tiedä.Toisaalta,ainakin viehätys säilyy.Yrittäisin ja kokeilisin.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
No jos kumpikin RAKASTAA toisiaan todella niin kyllä itsellä on kokemusta
Ilmoita asiaton vastaus
Eikö toisaalta ole hyvä, että suhteenne joutuu välimatkan takia koetukselle. Jos se kestää niin se on lupaava alku vaikkapa elinikäiselle liitolle.
Toisaalta ajattelen, että ei ole olemassakaan vain yhtä ainoata ihmistä jonka kanssa olisin onnellinen. Nuorena tulee takertuneeksi toiseen liian aikaisin. On hyvä oppia tuntemaan erilaisia ihmisiä ja tietämään millaisen kanssa tulee toimeen. Tosi rakkaus kun on muutakin kuin ihania tuntemuksia.
Ilmoita asiaton vastaus
Voi. Kaikki riippuu luottamuksesta ja siitä rakkauden määrästä.
Ilmoita asiaton vastaus
Toisilla kestää ja toisilla ei.
Eräs kaverini koki lomaromanssin ollessaan Kreikan matkalla ja paasasi sen jälkeen viikkokausia siitä ihanaisesta pojasta. Hämmästys oli suuri, kun hän puoli vuotta myöhemmin bongasi ihastuksensa facebookista ja sen jälkeen poika on lennätetty jo Suomeenkin pari kertaa. Suloinen pari he kyllä ovat :)
Siskopuoleni taas rakastui mieheen joka puolen vuoden suhteen jälkeen päätti lähteä vuodeksi kiertämään Aasiaa. Eron hetkellä molemmat parkuivat hysteerisesti ja koko vuoden ajan he soittelivat toisilleen jatkuvasti. Vuoden kuluttua mies sitten palasi takaisin Suomeen ja molemmat olivat innoissaan jälleennäkemisestä - kunnes selvisi ettei heillä ollut enää mitään yhteistä.
Eli aika tapauskohtaistahan tuo kaukosuhde-toiminta on :D
Ilmoita asiaton vastaus
Voihan sitä kokeilla jos aika ja rahat riittävät jatkuvaan matkusteluun.
Ilmoita asiaton vastaus
Välimatka/erossa oleminen vain parantaa rakkautta; josko kirjeet kulkevat ja niis saa kerrottuu (viel nykyaikanakin) paljon helpommin tunteistaan ja aatoksistaan, suunnitelmistaan ja mahd. rakkaudetaan, kun joutuu paljo pitempää miettii, mitä sanoo ja miten se toinen tämän kirjotttamani sitten tulkitsee + uskaltaa sanoa vähän enemmän, varsinkin tunnepuolestaan kuin sit ehkä kasvotusten ja kuinka ihanata sit ootella sitä kirjettä häneltä, (suosittelen, et mieluimmin niit ihka oikeit kirjeit, eik näit supernopeit sähköpostei tai tekstareit), siin se rakkaus mitataan ja siin se myös kasvaa, oli välimatka mikä vaan...
Lähteet:
omakohtanen kokemus Sveitsi (ite siel 18v) - Suomi (tää puolisoi 26v)... sillon joskus
Ilmoita asiaton vastaus
Melkein mahdotonta. Itselläni oli ihan Suomessa noin 300 km päässä olevan kanssa vaikeuksia pitää yllä suhdetta, saati sitten jos tuhansien kilometrien päässä olisi hän ollut. Tosin riippuu paljolti ihmisestä ja tilanteesta. Vaati kyllä kärsivällisyyttä paljon.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.