Mistä on valmistettu Hapankiisseli/pERINNE rUUAT

- karjalainen erikoisuus –hapankiisseli, valmistetaan kaurajauhoja hapattamalla.

  Ilmoita asiaton vastaus

Ilmeisesti kaurasta, sillä törmäsin allaolevaan tekstinpätkään, valitettavasti ei ollut resptiä eikä tarkempaa kuvaustakaan:

"Lapsuudenkotini erikoisherkku oli hapankiisseli (kaura-). Osaisin kyllä tehdä itsekin, mutta tilaan äidiltä (niin kauan kuin voin), koska sitä on myös kiva syödä siellä lapsuudenkodissa."

  Ilmoita asiaton vastaus

Kannakselaine kaurakiisseli:
Tarvitaa 1-2 kohvikupillista kaurajauhoi. Nel isätää käe lämpösee vettee ja sekotettaa vellimäiseeks seokseeks. Seisotettaa veottomaas tilas noinikkää kolme päivää ja välil ain sekotettaa. Hapatteheest otetaa juurta seuraavaa kiisselii varte, silviisii uus kiisseel happanoo sukkelam paa. Keitä kattilaas vettä, mist saahaa lisätä vettä vähitelle, jot tulloo sopiva määrä. Kaaja hapate toisee kattilaa, mis sitä keitetää ja lisätää siihe kiehuvaa vettä vähitelle, nii kauva jot kiisseliist tulloo kiiltävää ja tasasta, sillo se on valmista. Maustetaa yhel saijulusikaalliseel suolaa. Syyvää voisilmä ja kuuma tai kylmä maijo kans.


2. Kaurakiisseliin tarvitaan 3 dl kaurajauhoja, 1 l vettä, 10 g hiivaa, voita nokare ja suolaa. Liota hiiva haaleaan veteen ja lisää jauhot. Anna käydä yön yli ja valuta aamulla tiheän seulan läpi kattilaan. Keitä koko ajan sekoittaen noin puolen tunnin ajan, kunnes kiisseli alkaa kuplia. Kaada kaurakiisseli lautasille. Mausta suolalla. Syödään lämpimänä voisilmän ja maidon kera

  Ilmoita asiaton vastaus

Hapankiisseli on ollut suurta herkkuani lapsuudessa. En kuitenkaan ole sitä sittemmin tehnyt kuin kerran koska enää ei oikein jää leivänkannikoita eikä kunnon kauraryyne
jäkään aina ole tarjolla.
Meillä se tehtiin seuraavasti:
Suureen kattilaan laitettiin vettä, kauraryynejä ja kuivia leivänkannikoita, kaura- tai muita jauhoja ei koskaan. Kattilaa säilytettiin lämpimässä paikassa pari päivää kunnes se alkoi kunnola vaahdottua käymisen merkiksi. Tästä sitten siivilöitiin maitomainen kiisselin raaka-aine. Hiljaisella tulella sitä sitten keitettiin kunnes alkoi selvästi saostua. Kiisseli kaadettiin lautasille jäähtymään.
Yleensä siihen vielä laitettiin voisilmä sulamaan siinä vaiheessa kun kiisseli oli jo hyytynyt mutta vielä kuumaa. Tarjoillaan heti kun voi on sulanut. On parhaimmillaan lohkeavan kiinteä samettinen vanukas jossa ei mitään merkkejä kiinteästä aineesta, jauhoista tai ryyneistä.
On hyvää ja terveellistä sekä liukasliikkeistä. Kun nielasee on pötsis ja kun pierasee on pöksys.

  Ilmoita asiaton vastaus