Mistä köyhyys alkaa?
Mielenkiintoinen artikkeli Taloussanomilta. www.taloussanomat.fi/ihmiset...39?ref=rss
Avainsanat: köyhyys syrjäytyminen
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Kiitos, hyvää tekstiä ja ainakin suurkaupungeissa pitää paikkansa tuo:
"Suomalaisessa ilmapiirissäkin on parantamisen varaa. Minäkeskeisyydestä voitaisiin siirtyä yhteisöllisempään ja vastuuta ottavampaan suuntaan. " ja
"Meillä vallitsee puuttumattomuuden kulttuuri.Täällä ei pidetä passelina, että sanotaan vieraille lapsille. "
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Rahat kun loppuu, jos sitä ei ole. Itse jokainen erikseen luokittelee köyhyyden. Rikkaat joilla tuohta on ,luokittelee käyhät .Köyhän ei tarvitse omasta mielestään olla köyhä.
Ilmoita asiaton vastaus
Köyhyys on suhteellista.
Usein se on korvien välissä ja alkaa naapurikateudesta.
Näin se vaan on.
Ilmoita asiaton vastaus
Köyhyys alkaa siitä hetkestä jolloin on pakko luopua omien unelmiensa toteuttamisesta saadakseen hankittua edes elämän vällttämättömimmät perustarpeet eikä se katso ihmisen ikää tai asemaa.
Ilmoita asiaton vastaus
Meille köyhyys alkoi tästä lamasta,mieheni työpaikka meni konkurssiin ja siitä alkoi kitkuttelu mitään ylimääräistä ei voitu ostaa ja suunnaton epävarmuus,löytyykö hänen alansa työtä tältäpaikkakunnalta,kun täällä harrastetaan ikä rasismia.Nyt on hieman tilanne kohentunut uuden työn myötä.Lamalla on kauas kantavat siivet.
Ilmoita asiaton vastaus
jos tulot eivät riitä edes perustarpeisiin, kuten ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen.
Ilmoita asiaton vastaus
Toisilla on perillisiä ja toisilla on jälkeläisiä.
Niinhän se menee, ellei "lottovoitto" osu kohdalle.
Periytyvää sorttia on tämäkin pulma.
Ilmoita asiaton vastaus
Henkisesti köyhät ajaa Ferrareilla ja Cadillakeilla ym Rolsseilla. Sekä teetättävät kaiken toisilla kun ovat osaamattomia ja köyhiä.
Ilmoita asiaton vastaus
Tuossa jutussa tuli hyvin esiin kaikenlaisia syitä. Itsekin ajattelin, että ainakin köyhyys voi lähteä jo lapsuudesta ja vanhempien asenne voi "tarttua" lapsiinkin: eli ei pyritä tekemään työtä tai ei jotenkin "uskaltauduta" ihmisten ilmoille, kun perheessä on ollut sellainen ilmapiiri, että ulkopuolisissa olisi jotakin "pahaa". Vanhempien pitäisi kannustaa koulun käymisessä muutenkin kuin pakottamalla menemään joka päivä kouluun. Multa ei koskaan kysytty läksyjä, ei koskaan puhuttu töistä ja tulevaisuudesta, ja nyt yhtäkkiä äiti kysyy, että mitäs aiot tehdä lukion jälkeen? Kun sanon, että en mitään, on hänen sävynsä hieman syyllistävä - yhtäkkiä siis multa odotetaankin jotain, häh? Täytyy sanoa, että hyvin hämmentynyt olen.
Ilmoita asiaton vastaus
hmm. Rikaskin voi olla köyhä: tunneköyhä, järjenköyhä... ja taasen varattomuuttaan oleva köyhä voi olla rikas: pehe, ystävät,terveys.. Siis kuka on köyhä tai rikas !
Ilmoita asiaton vastaus
Raha ei onnea tuo, mutta se kummasti rauhoittaa. Köyhyyden mittari on raha, jollei sitä ole, niin elämä on köyhää, ei ole rahaa ruokaan, vaatteisiin, laskut jää maksamatta ja näin ollen olet toisen luokan kansalainen. Työnteolla ei rikkaaksi tule, mutta sillä pysyy jota kuinkin balanssissa.
Ilmoita asiaton vastaus
Mielenkiintoista luettavaa. Raha ei kyllä ketään tuo onnelliseksi, ja köyhyydenkin voi määritellä monella lailla. Itse luokittelen köyhiksi ne joiden lapset joutuvat kärsimään nälkää. Vähävaraisia on paljon, mutta elävät monesti paljon onnellisempaa elämää kuin rikkaat.
Ilmoita asiaton vastaus
Itse katson että jokainen on oman onnensa seppä ja tietenkin myös tuo kuinkas säästäväinen olet...
Tuo juttu hieman on kaukaa haettu...
Ilmoita asiaton vastaus
www.taloussanomat.fi/ihmiset...139?rss=13
Nyt en tiedä onko sama artikkeli,mutta luettelee kaikki syyt ja seuraukset köyhyyteen.Varhaislapsuudesta syrjäytymisen kautta ...
sama juttu,mutta hyvin havainnoitu.
Ilmoita asiaton vastaus
Sitten kun tyhjään lanttipussistani viimeisen 10 senttisen , kait se silloin alkaa, ellei ole uudesta tietoa.
Ilmoita asiaton vastaus
Tuossapa tuo köyhyys kurkkii ainakin kerra kuussa ovesta. Vaan enpä ole vielä laskennut sisälle.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä ihminen on perustaltaan oman onnensa eli elämänsä luoja. Ei sivusta voi toisen elämää ohjata vaikka sellaista nykyään joiltain tahoilta markkinoidaankin.
Syrjäytyminen menee ainakin isossa kaupungissa jo ties kuinka monennessa polvessa ja syitä voi vain arvailla....
Mitähän se yhteisöllisyys tässä kohtaa tarkoittaa, sitäkö että menisin puistoon jakelemaan rahatukkuja siellä istuskeleville?
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.