Onko niin että suomalaiselta naiselta vaaditaan paljon miehen rinnalla jotta olisivat onnellisia.

Mitä se onni sitten onkaan. Se on jokaisella vähän erilaista ja toinen kokee toisella lailla onnen.
Kyllä varmaan on paljon niitäkin naisia ja aiemmin ollut, jotka sitä onnea eivät ole kokeneet
miehensä rinnalla. Maailma on muuttunut nykyisin niin, että sitä lähdetään hyvin helposti
avioliitostakin kävelemään, jos kaikki ei synkkaa.
Toista se oli ennen, kun naiset olivat vielä alistetummassa asemassa, oli vaikea lähteä
jos vaikka oli suuri lapsilukukin ja sukutilan emäntänä.
Nykyisinhän nuo viikkolehdet kuuluttaa päivittäin kannessaan, että joku on nyt vasta sen onnne löytänyt.
Katsonpa vaikka tämän viikon Seuran kantta, siinä yksi näyttelijätär, jolla on ties monesko suhde menossa,
kertoo, että nyt hän on vasta nauttinut rakkaudestaan. Mitä ne aikaisemmat suhteet ovat olleet, joita
on ollut pilvin pimein.Asia ei minulle mitenkään kuulu, mutta miltä tuntuu entisistä miesystävistä ja
lapsista tämä tälläinen nykymeno. Oikein punaista näen tälläisissä kohtaa, en kehtaisi enään
hehkuttaa onneani lehdissä monen onnen jälkeen.
Avioliitto tai avoliitto sehän on yhteinen yritys, jota on hoidettava.
Eihän se ensihuuman jälkeen sitä auvoa ja onnea ole, mitä se sitten onkaan,
vaan jokapäiväisessä elämässä meillä on onni, kun osaamme sen oikein käyttää.
Ja vasta sitten kun sen oman rakkautensa menettää, silloin vasta sen huomaa mitä
kaikkea siihen onneen on tarvittu. Olen itse sen kokenut, kirjoitan kokemuksesta.
Se oli arkista elämää, työtä ja lapsien kasvattamista yhdessä ja nähdä työnsä tuloksia.
Ei , ei se ollut siellä onnen ainaisessa pumpulikeinussa olemista, kyllä siinä oli
pitelemistäkin joskus, mutta nyt ajatellen kun olen yksin niin vain ne hyvät hetket
ovat jääneet mieleen ja niitä kaipaa nyt.
Mielestäni meillä on hyviä miehiäkin ja paljon. Vaikka suomalaista miestä sanotaan juroksi,
mutta hän on vakaa ja tunnollinen. en tarkoita nyt Auervaaroja, vaan niitä tavallisia
köntyksiä, joita me "Flikat" olemme omaksemme ottaneet ja saaneet.
Onni on vain pieni siru elämää ja se kantaa koko matkan.

Oho, tulipas tekstiä ja tämä on vain yhden onnellisen "lesken" pääsiäispapatus.

Kysyjän kommentti

Kiitos kaikille.

  Ilmoita asiaton vastaus

puolin ja toisin

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä venymistä ja työtä tarvitaan molemmilta osapuolilta, jotta onnellisia oltaisiin....

  Ilmoita asiaton vastaus

eiköhän sitä pidä molempien puhaltaa samaan hiileen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä sitä vaaditaan molemmilta paljon, joustoa ja mukautumista, tasaveroisena on onnellisempi kumpikin ja sovittuja sääntöjä noudattaen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kell' onni on, se onnen kätkeköön, kell' aarre on, se aarteen peittäköön.
Kyllä hyvään parisuhteeseen tarvitaan molempien osapuolien venymistä ja työtä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Puolin ja toisin..
Onni ei tule yksin siihen tarvitaan molempien panosta...

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä vaaditaan. Ja kun tarpeeksi kauan vaaditaan, tulee väsymys koko suhteeseen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Minusta ei, mutta saattahan asia niinkin olla.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä näin on,että naisilta vaaditaan aika paljon...sitten kun pinna kärähtää ja ärähtää..taas on sitten senjälkeen paljon parempi sopu..

  Ilmoita asiaton vastaus

Ei liene kansallisuudesta kiinni, mutta väittäisin, ettei mikään suhde toimi ilman molemminpuolista joustoa ja toisen huomioon ottamista.

  Ilmoita asiaton vastaus

Tasa-arvoisessa parisuhteessa vaaditaan joustoa ja hyväksyntää yhtä paljon molemmilta osapuolilta.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kahden kauppahan se on ja on sattunut väärä kumppani, joustoa ja sietämistä tarvitaan kummaltakin osapuolelta. En tiedä mitä sana onnellisuus tuossa yhteydessä tarkoittaa , on hieman kliseinen määritelmä.
Itselläni ei ongelmia ko. asiassa.

  Ilmoita asiaton vastaus