Näkeekö mielestäsi eläimestä sen syyllisyydentunteen? Onko kokemuksia?

Kyllä näkee, se on aivan totta..
Miulla on ollut aivan sama tilanne joskus, esim. oli tyttären 2 kissanpoikaa meillä, minulla oli kukkaset ikkunalaudalla ja komeat naruverhot..
Olin itse kaupassa käymässä, ja kun tulin kotiin oli mojova yllätys kukat multineen purkkeineen edessä olevalla tasolla kaikki erikseen tietenkin yksi kissoista naruissa kiinni ( olivat sotkussa kuin narunkerän kuin kissat sotkevat)..
Toinen hypisteli multaa isommaksi alueeksi.
Karjaisin kerran ja sitten katsoivat toisiaan : että en se minä ollut... (yhteistuumin pojat tekivät)
Valokuva on edelleen siitä muistona ja odoteltiin tyttären tuloa hän sai tuon komistuksen siivota...
Naruverhot kuin kukatkin roskiin...

ja monta muuta samankaltaista muistoa löytyy kaikki ei kylläkään kuvin saati videoin...

Kysyjän kommentti

  Ilmoita asiaton vastaus

Mieheni kotimökillä eleli aikoinaan Sissi niminen koira ja meillä oli kissa siellä mukana,niin tämä koira söi kissamme ruuat ja oli kovasti häpeissään sen jälkeen,ei vain voinut vastustaa kiusausta.Kyllä elämetkin osaavat hävetä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä näkee, kokemusta on.
Serkullani oli aikoinaan Suomen ajokoira metsästyskoirana. Oli kiinnostunut herkuista ja kävi kiinni joskus esim. lenkkimakkaraan luvatta....ja ilmeestä näki että oli tullut tehtyä pahojaan, katsoi ikäänkuin alta kulmien ja oli ihan liikkumatta. Silloin talon naiset sanoivat ettei sitä saa nuhdella kun noin kauniisti katuu! Koiran isäntä sitä kyllä nuhteli jos sai asian tietoonsa.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä näkee ja minun syystäni se nolous.
Asuin Tuusulassa v1970 ja lähdin käymään kaupalla, kissa jäi sisälle.
Oli tullut hätä.
Oli yrittänyt maton alle tehdä tarpeensa tai kiskoa mattoa peitoksi.
No enhän minä vihainen ollut silittelin, yökkäsin ja siivosin koko nolon tempun pois.

  Ilmoita asiaton vastaus

Koira on onnistunut näyttelemään katuvaista,mutta kissa "ei kadu".Koiruli ryömi maha maassa ja silmämunat valkoisina,kun oli syönyt joulukinkun,tapahtui kauan sitten jouluna jolloin *koira söi jolukinkun*.Tämä tarina on tosi...

  Ilmoita asiaton vastaus

mitkähän ne lemmikin varsinaiset "tunteet" sitten oikein ovatkaan, mutta oppivaisina fiksuimmat niistä hokasaavat aika pian millä tempuilla saavat osakseen hellyyttä ja, palkintoja ja huolenpitoa sekä välttyvät rangaistuksilta ja kurinpidolta

aikanaan meillä oli niin kiitoksen- ja hellyydenkipeä spanieli että siitä kehittyi ihan ammattitason näyttelijä ....

  Ilmoita asiaton vastaus

Voi kun syylisen näköinen kissa. Pientä. Miten tuommoiselle voi kauan olla vihainen muka?

Mun kissoista kans näkee kyllä kun ne ovat tehneet pahaa, ei ehkä nuin dramaattisesti kuin tuossa videossa, mutta kyllä sen näkee. :D

  Ilmoita asiaton vastaus

Taisi olla venäjän sininen kisuli.Kyllä oli allapäin. Pahaa oli tapahtunut. Eläin vaistoaa että miten se ihminen minua parjaa.Ylätyksiä voi olla täynnä. Jos niitä lyö eläin ei sitä unohda koskaan.Paree olla näpit irti rakkaasta lemiksistä hyväksyä välillä vähän huonojakin temppuja.Sisällä kissa keksii kaiken laista kuten sähköjohtojen puremisenkin. poikki asti.Minä en voinut meidän nasua laittaa saunarakennukseen enään ollenkaan kun se veteli johtoja, ihan tosissaan,Tulipaloa pelättiin.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä vain näyttävät mokailunsa jälkeen syyllisiltä. Minulla on kaksi kissaa ja ainahan näitä oops-i-did-it-again -juttuja tapahtuu. Tyttökissa näyttää todella katuvaiselta, mutta poikakissa Paavo on eri maata. Paavon bravuuri on laiskanlinnan repiminen. Sitähän ei tietenkään saa repiä, mutta kuinka ollakaan aina vaan uudet langat ovat repsahtaneet roikkumaan. Jos et yllätä ihan paikan päältä, niin turha toivo saada Paavoa tunnustamaan. Katsoo vain näyttäen kysyvältä, että minäkö muka, mee ittees. Joskus taas yllätän Paavon pehva pitkällä repimässä tuolia, niin silloin on kyllä makein ilme kun Pave hiffaa, että ai joo, tästä tulee sanomista. Nopeasti hän nappaa kyntensä irti, lähestulkoon katselee ja puhaltelee kynsiinsä ja hyppää ikkunalle maisemia katselemaan. Hyvä, ettei vislaile.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä tuo luonteenpiirre on ollut havaittavissa.

Kerran pikkupoikana putosin hevosen selästä. Siihen paikkaan pysähtyi ja avasin silmäni hevosen alta. Ei ollut liikkunut mihinkään ja katseli suurilla vetisillä silmillään pikku ratsastajaa.

  Ilmoita asiaton vastaus

Ainakin koira näyttää hyvin syylliseltä, jos on tehnyt jotain luvatonta. Yleensä ilme paljastaa jotain tapahtuneen ennenkuin ihmisen edes huomaa mitä tihutöitä on kenties tehty.
Meillä oli lapsuudenkodissni koira, joka autossa istui yleensä pää pystyssä takapenkillä. Kun siltä sattui pääsemään tuhnu, se meni samantien hyvin tiiviisti penkkiä vasten ikäänkuin välttyäkseen nuhteilta aihettamastaan hajusta.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä edesmennyt koirani osasi ainakin olla todella hyvinkin syyllisen näköinen, tosin heti kohta käänsi ilmeensä - en minä mitään ole tehnyt, sen harvan kerran kun oli herjalla päällä ja yltyi pahojaan tekemään.

  Ilmoita asiaton vastaus

Meidän edesmennyt kissaherra oli varsinainen ekopyydys. Hän hoiti tämän kadun hiiri-ja myyräasiat kuntoon. Linnuista meillä oli ainainen neuvottelu. Minä kielsin, mutta minkä sille vietilleen tekee kissa, joka on kulmien kuningas.
Tuli sisään muina miehinä.Turkki ja tassut höyhenissä. Käveli ylisuurena nahkasohvalle siivoamaan sotkuja." En minä mitään lintuja ole edes nähnytkään"- ilme kasvoillaan.Saatuaan höyhenet meidän siivouspalvelun hoidettavaksi, kissa kääntyi selälleen, sulki silmänsä ja oli nukkuvinaan sikeästi. Ainoastaan hiljalleen heiluva hännänpää paljasti herran metkut..Näitä tarinoita on vaikka kuinka .

  Ilmoita asiaton vastaus