Voiko sadetta tehdä ja tapahtuuko sellaista jossain?
Avainsanat: keino sade
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Kyllä ne väittää, että voi ja että näin olisi jo tehty
www.hiukkastieto.fi/node/128
yle.fi/saa/kysy_saasta_ja_sa...10154.html
www.tiede.fi/kysy_asiantunti...tta_tehda_
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Aku Ankassa ainakin voi. :D mutta en kyllä usko että oikeesti pystyis..
Ilmoita asiaton vastaus
Jostain kerran lukaisin että keinosadetta tehdään jos vettä on lähellä.Sadetetaanhan viljelyksiä nytkin.
Vai tarkoitiko että vesikin olisi keino sellaista. En ole kuullut.
Ilmoita asiaton vastaus
Sadetanssijat tanssii niin kauan,että alkaa satamaan.
Ilmoita asiaton vastaus
Fred Astaire ja Gene Kelly saivat sateen aikaiseksi ja tanssivat sitten. On siitä laulukin "I'm Singin' in the Rain".
www.youtube.com/watch?v=rmCpOKtN8ME
Ilmoita asiaton vastaus
En sitä tiedä saadaanko tehtyä, mutta mielessäni pyörii juttu, että Moskovan Olympiakisojen aikaan
ne hajoitti pilvet , että vettä ei sataisi. Onko totta vai tarua, tiedä sitä en.
Ilmoita asiaton vastaus
fi.wikipedia.org/wiki/Sadetanssi
en tiedä onnistuuko, mutta jotkut vanhat kansat uskovat...
Ilmoita asiaton vastaus
Ehkä se onnistuisi sadetanssilla, mutta Kiinassa sitä tehdään näin:
Odotettavissa hopeakuuroja – säät ihmisen armoilla Pekingissä
(07.08.2008 klo 10.20)
Tärveleekö sade Pekingin olympialaisten avajaiset? Kysymys on huolettanut kisaisäntiä jo pitkään, ja ymmärrän heitä, kun muistelen vaikkapa yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen vesittyneitä kaatosadeavajaisia Helsingin olympiastadionilla. Mutta kiinalaisilla on uhkaavaa sadetta vastaan kultaakin kalliimpi vippaskonsti.
Pekingin ympäristöön on perustettu noin kaksikymmentä tukikohtaa, joista erityisen sateentekijän koulutuksen saaneet talonpojat ampuvat raketinheittimillä ja ilmatorjuntatykeillä hopeajodidia lähestyviin sadepilviin. Hopeajodidi kasvattaa pisaroita, tekee ne raskaiksi ja laukaisee sateen hyvissä ajoin ennen pilvien saapumista Pekingiin. Lisäksi säänmuokkauskemikaaleja voidaan vielä sirotella pilviin lentokoneista.
Kiinassa keinotekoinen ”hopeasade” on ollut arkipäivää jo pitkään. Itse asiassa, tänä kesänä keinosadetta on näin kisojen alla tehty nimenomaan Pekingiin, jotta se puhdistaisi kaupungin saastunutta ilmaa. Keinosadetta on Kiinassa käytetty myös helleaalloissa kärvistelleiden suurkaupunkien, kuten Shanghain, viilentämiseen sekä taistelussa sinileväesiintymiä vastaan.
Tärkein syy sateentekoon on kuitenkin ollut kuivuuden torjunta. Pohjois-Kiinaa on vuosikausia piinannut ankara kuivuus, joka vaikuttaa olevan ilmastonmuutoksen myötä pahenemassa. Seudun järvet, joet ja kaivot kuivuvat, Gobin autiomaa laajenee ja viljasadot heikkenevät. Siksi talonpojat ovat tarttuneet aseisiin.
Kiinalla onkin maailman mahtavin sateentekoarmeija, johon kuuluu noin 1 500 säänmuokkauksen ammattilaista, 37 000 koulutettua talonpoikaa, 7 000 tykkiä, 5 000 raketinheitintä ja 30 lentokonetta miehistöineen. Kalustoa myös käytetään sumeilematta – joka vuosi.
Mutta, haloo, onko kemiallinen sateenteko ihan järkevää?
Ilmoita asiaton vastaus
Meillä on sellanen vehje kun tulee puutarhaletkun päähän. Sillä ainakin onnistuu.
Ilmoita asiaton vastaus
Voi toki: pistää sulan päähänsä, ulisee ja hyppii puolialastomana tuolla pihalla, niin kas, jo alkaa naapurin kuivalle kasvimaalle sataa kummasti kosteuttavaa voimaa.
Ilmoita asiaton vastaus
ei sitä tyhjästä voi tehdä, vettä pitää olla läsnä muodossa tai toisessa
yleisin "sateenteko tapa" on kylvää tiivistymisytimiä (tavallisimmin hopeajodia) pilviin ja tällä konstilla nopeuttaa/aikaistaa luonollista kehitystä, saada sade alkamaan aikaisemmin siinä paikassa jossa pilvet sattuvat olemaan, tavoitteena voi myös olla pilvien 'sadattaminen' kuiviksi ennenkuin tulevat paikkaa johon sadetta ei kaivata
yhden sortin sateentekona voidaan pitää myös lumitykkien käyttöä
sateenteon hallitsemisella olisi hyvinkin laajaa käyttöä hyvinkin monella alalla, mm. maanviljelys-, liikenne- , strateginen sodankäynti jne. , mutta merkittävän tuloksen saavuttamiseksi tarvittavat energiamäärät ovat niin valtavia että vaikka periaatteessa homma on ollut hanskassa jo vuosikymmeniä niin kustannussyistä käytännön sovellukset taitavat jäädä aika vähäisiksi ....
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.