Vieras
Vastaukset
Käyttäjien valitsema paras vastaus
On se hyvä että noin tapahtuu saamme olla onnellisia.Kaikessa on omat yhtälönsä.Se suo meille tämän kauniin elämän.Näemme kuun kauneuden ja auringon lämmön ja valon.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Siksi kun auringon vetovoima on yhtä suuri kuin maan keskipakoisvoima. Auringon vetovoima estää maata lähetemästä matkoihinsa pois auringon kiertoradalta ja maan keskipakoisvoima (tai oikeastaan "halu" jatkaa matkaa suoraan kiertämisen sijaan) estää taas maata syöksymästä kiinni aurinkoon. Sama maan ja kuun kanssa. Maa vain vetää kuuta ja yritää mennä suoraan.
Ilmoita asiaton vastaus
Yhdyn bongarin sanoihin, sillä en enään jaksa opiskella miten se systeemi menee ja tuutikki jo
selvensi vähän systeemiä. Me nautimme auringon valosta ja lämmöstä ja odotamme taas uutta kesää.
Ilmoita asiaton vastaus
Tässä näitä muitakin kiertolaisia;
upload.wikimedia.org/wikiped...ts2008.jpg
Tästä taas saat näkyviin tämän aurinkokunnan liikkeet;
www.michaelschultz.de/planet...el_en.html
Aurinko kiertää rataansa ja gravitaation ansiosta tämä systeemi kiertää aurinkoa.
Ilmoita asiaton vastaus
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Kunhan aurinko "jäähtyy", niin silloin lennetään kaikki johonkin muualle!
Ilmoita asiaton vastaus
Maa kiertää Auringon kerran vuodessa. Kiertäminen tapahtuu vastapäivään jos kuten yleensä, Maa esitetään asennossa jossa pohjoinen pallonpuolisko on kiertoradan yläpuolella. Kiertäessään Aurinkoa Maan pyörimisakseli pysyy suunnilleen vakiona: jos pyörimisakselin paikalle kuvitellaan nuoli, jonka kärki tulee ulos pohjoisella pallonpuoliskolla, niin nuoli osoittaa koko ajan suunnilleen kohti Pohjantähteä.
fi.wikipedia.org/wiki/Vuodenaika
Ilmoita asiaton vastaus
On se hyvä että kiertää, kiva lähteä täältä kylmästä pohjolasta lämpöisiin ja aurinkoisiin maihin.
Ilmoita asiaton vastaus
Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita.
Vuodenaikojen vaihtelu on seurausta Maan pyörimisakselin kallistumasta suhteessa Maan ratatason kohtisuoraan ja siitä johtuvista muutoksista Auringon säteilyn jakautumisessa. Myös Maan ja Auringon välinen etäisyys muuttaa lämpötiloja, mutta se on paljon vähäisempää. Lähimpänä Aurinkoa ollaan tammikuussa ja kauimpana heinäkuussa.
Kallistuman vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja siksi eri kulttuureissa on erilaisia tapoja jaotella vuosi osasiinsa. Esimerkiksi päiväntasaajan lähellä sijaitsevilla alueilla puhutaan vain sadekaudesta/monsuunikaudesta ja kuivasta kaudesta. Toisaalta Australian pohjoisosissa elävät alkuperäiskansat jakavat vuoden peräti kuuteen vuodenaikaan.
Suomalaisesta näkökulmasta on luontevaa jakaa vuosi neljään vuodenaikaan: talvi, kevät, kesä ja syksy.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.