Annatko positiivista palautetta, vai pidätkö itsestään selvänä saamaasi kohtelua?
Meitil ihmisil kun on tapana yleensä niin kotona kuin muuallakin olla ihan issessei tyytyväisii kun kaikki menee hyvin, mut ookkona ihka oikeesti ihan vaikkapa viimesen viikon aikana kertonu myös sen sanallisesti sille toiselle osapuolelle (et hänkii sen tietäis), olkoon se sit kaupan kassa, puoliso/asuinkumppani, bussikuski, työkamu tms.???
Avainsanat: positiivinen palaute perhe työkaverit kohtelu puoliso sanallinen ilmaisu myös ns. hyvissä asioissa
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
joo,työkavereita kehun,kaupankassa haluaa tehdä palvelun niin kiitän joka päivä enemmän oikeen opettelen kiittämään, bussi kuskii en oo kiitellyt koska en aja siis käytä bussia,kotona kiittelen ja kukitan vähänväliä,tulikohan liioteltua!!??
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Palaute, niin risut kuin ruusutkin, on aina paikallaan. Hyvästä kannattaa antaa kiitosta ja huonosta palvelusta moitetta, muutenhan palveluntuottaja olettaa kaiken olevan hyvin eikä edes yritä parantaa asioita.
Ilmoita asiaton vastaus
Yleensä annan.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Poikkeuksiakin löytyy.
Ilmoita asiaton vastaus
miun täytyy häpeäkseni myöntää etten anna palautteita, en ruusuisii enkä risuisii, eli jos se sitten menee sinne itsestään selvän puolelle. en ainakaan tähän hätään muista mittään ettäkö niin oisin tehnynnä. töissä tulee saatuun risui ja aika pal syyttäkin, niin kai sitä sitten vaan unohtaa itse niit palautteita antaa. ( no olipa miul säälittävä itsepuolustus yritys, hih )
mut hei, mut hei, mut hei. nythän mää sen hokasin että olenhan mie antant positiivistä palautetta täällä napsussa. ja joillekin vähän toisenlaista palautetta, ku + palautetta. höh ja hih. ja ne kenelle uon palautetta pistänt on tullut ihan sydämestä ja aikuisten oikeeesti, eli en oo vaan huvikseni antanu niit ruusui tahi risui.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä annan, mielestäni aika paljonkin, mutta se ei kyllä ole mitään myötäsyntyinen ominaisuus, vaan ihan opettelemalla opeteltu tapa.
Jossain (työ)elämän vaiheessa huomasin että hyvät suoritukset ilman kiitoksia eivät kovin herkästi toistuneet, kaveriavun kiittämättä jättäminen tuotti koko joukon entisiä kavereita jne.
Hyvänä opettajana kiitoksen merkityksen ymmärtämiseen minulla toimi senaikainen koirani (cockelspaniel), joka oli niin kiitoksenkipeä, että kiittämällä sen sai tekemään melkein mitä vaan.
Ilmoita asiaton vastaus
Annan usein. Aina kun on aihetta. ja on myös kiva saada sitä. tulee hyvä mieli. joskus se pelastaa ankean päivän.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.