Vieras
Kysytty: 08.09.2008 - 09:33

Mikä on haagin sopimus ja sen merkitys suomelle ja kansainväliselle kaupalle



Avainsanat: haagin sopimus talous historia

  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Paras vastaus

Vastattu: 08.09.2008 - 10:00

Haagin sopimus on yhteinen nimike kolmelle kansainväliselle sopimukselle. Sopimukset syntyivät Haagissa Alankomaissa.

1. Haagin sopimukset 1899 ja 1907 käsittelevät laillisia ja laittomia sodankäynnin tapoja.
2. Haagin yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa vuodelta 1954.
3. Haagin kansainvälinen yksityisoikeudellinen konferenssi.

Haagin kansainvälisen yksityisoikeudellisen konferenssin 17. istunnossa vuonna 1993 hyväksyttiin yleissopimus lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kansainväliset lapseksiottamiset toteutetaan lapsen edun mukaisesti ja kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuja lapsen perusoikeuksia kunnioittaen.

kysymyksen toinen osa: merkitys kansainväliselle kaupalle? en tosiaan osaa sanoa


Lähteet:
fi.wikipedia.org/wiki/Haagin_sopimus

  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vieras
Vastattu: 19.09.2008 - 12:40

SOPIMUS kansainvälisluontoiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista
Tämän sopimuksen allekirjoittajavaltiot;
haluten aikaansaada kansainvälisluontoista irtainten esineiden kauppaa koskevat yhteiset määräykset;
ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä sopimuksen ja ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla
Tätä sopimusta sovelletaan kansainvälisluontoiseen irtainten esineiden kauppaan.
Sopimusta ei sovelleta arvopaperien eikä rekisteröityjen alusten tai ilma-alusten kauppaan, ei myöskään kauppaan, joka perustuu oikeusviranomaisen toimenpiteeseen tai aiheutuu ulosmittauksesta. Sen sijaan sopimusta sovelletaan kauppaan, jossa esine myydään asiakirjaa vastaan.
Mitä tässä sopimuksessa sanotaan kaupasta, on vastaavasti sovellettava irtainten esineiden valmistusta tai tuotantoa tarkoittavaan hankintasopimukseen, mikäli sen sopimuspuolen, joka on toimitusvelvollinen, tulee itse hankkia tarpeelliset raaka-aineet valmistusta tai tuotantoa varten.
Sopimuspuolten ilmoitus, joka tarkoittaa määrätyn lain soveltamista tai määrätyn tuomioistuimen tahi välitystuomioistuimen toimivaltaisuutta, ei sinänsä tee kauppaa kansainvälisluontoiseksi tämän artiklan 1 kappaleen mielessä.
2 artikla
Kauppaan nähden on voimassa sen maan sisäinen laki, johon sopimuspuolet viittaavat.
Tämän viittauksen tulee sisältyä nimenomaiseen sopimusehtoon tai muutoin selvästi käydä ilmi sopimuksen määräyksistä.
Sen välipuheen pätevyys, jossa sovellettava laki on ilmoitettu, määräytyy tämän lain mukaan.
3 artikla
Elleivät sopimuskumppanit ole edellisessä artiklassa mainitulla tavalla sopineet sovellettavasta laista, on kauppaan nähden voimassa sen maan sisäinen laki, jossa myyjällä on vakinainen kotipaikkansa tilauksen vastaanottohetkellä. Jos tilauksen on ottanut vastaan myyjän omistama liikelaitos, kauppa määräytyy sen maan sisäisen lain mukaan, jossa liikelaitos sijaitsee.
Kuitenkin on sen maan sisäistä lakia, missä ostajalla on vakinainen kotipaikkansa tai missä hän omistaa liikelaitoksen, joka on tehnyt tilauksen, sovellettava kauppaan, jos myyjä taikka hänen edustajansa, agenttinsa tai kauppamatkustajansa on ottanut tilauksen vastaan sanotussa maassa.
Mikäli kauppa tapahtuu pörssissä tai huutokaupassa, siihen nähden on voimassa sen maan sisäinen laki, jossa pörssi sijaitsee tai jossa huutokauppa toimitetaan.
4 artikla
Ellei toisin ole nimenomaan sovittu, on sen maan sisäistä lakia, jossa kaupan perusteella toimitetun tavaran tarkastuksen tulee tapahtua, sovellettava siihen muotoon ja määräaikaan, jota tarkastukseen ja sitä koskevaan ilmoitukseen nähden on noudatettava, niin myös niihin toimenpiteisiin, joihin on ryhdyttävä kieltäydyttäessä tavaraa vastaanottamasta.
5 artikla
Tämä sopimus ei koske:
1) sopimuskumppanien oikeustoimikelpoisuutta;
2) sopimuksen muotoa;
3) omistusoikeuden siirtoa, kuitenkin niin että sopimuskumppanien velvoitukset, erityisesti ne, jotka koskevat vahingonvaaraa, määräytyvät sen lain mukaan, jota tämän sopimuksen nojalla on sovellettava itse kauppaan;
4) kaupan oikeusvaikutuksia muiden kuin sopimuspuolten osalta.
6 artikla
Kussakin sopimusvaltiossa voidaan tämän sopimuksen määräämä laki jättää soveltamatta, jos sen soveltaminen olisi vastoin valtion oikeusjärjestyksen perusteita.
7 artikla
Sopimusvaltiot sitoutuvat liittämään tämän sopimuksen 1 - 6 artiklain määräykset kansallisen lainsäädäntönsä osaksi.
8 artikla
Tämän sopimuksen voivat allekirjoittaa valtiot, jotka ovat olleet edustettuina kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin seitsemännessä istunnossa.
Sopimus on ratifioitava, ja ratifioimiskirjat talletettava Alankomaiden ulkoasiainministeriöön.
Jokaisesta ratifioimiskirjan tallettamisesta on laadittava pöytäkirja, josta asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös on diplomaattista tietä toimitettava kullekin allekirjoittajavaltiolle.
9 artikla
Tämä sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä lukien, kun viides ratifioimiskirja on 8 artiklan toisessa kappaleessa mainitulla tavalla talletettu.
Jokaisen allekirjoittajavaltion osalta, joka ratifioi sopimuksen myöhemmin, sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä lukien, kun sen valtion ratifioimiskirja on talletettu.
10 artikla
Tämä sopimus on välittömästi voimassa sopimusvaltioiden emämaan alueella.
Jos jokin sopimusvaltio haluaa sopimuksen saatettavaksi voimaan myös kaikilla muilla alueilla tai sellaisilla muilla alueilla, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa, tulee sen ilmoittaa tästä aikomuksestaan asiakirjalla, joka on talletettava Alankomaiden ulkoasiainministeriöön. Viimeksi mainitun on diplomaattista tietä lähetettävä siitä asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös kullekin sopimusvaltiolle. Sopimus tulee voimaan näihin alueisiin nähden kuudentenakymmenentenä päivänä edellä mainitun ilmoituksen sisältävän asiakirjan tallettamisesta.
Tämän artiklan toisessa kappaleessa tarkoitetulla ilmoituksella ei ole vaikutusta ennen kuin tämä sopimus on 9 artiklan ensimmäisen kappaleen mukaan tullut voimaan.
11 artikla
Kaikilla valtioilla, jotka eivät ole olleet edustettuina Haagin konferenssin seitsemännessä istunnossa, on oikeus yhtyä tähän sopimukseen. Valtion, joka haluaa sopimukseen yhtyä, tulee ilmoittaa tästä aikomuksestaan asiakirjalla, joka on talletettava Alankomaiden ulkoasiainministeriöön. Viimeksi mainitun on diplomaattista tietä lähetettävä asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös siitä kullekin sopimusvaltiolle. Sopimus tulee voimaan yhtyvään valtioon nähden kuudentenakymmenentenä päivänä yhtymisilmoituksen sisältävän asiakirjan tallettamisesta.
Yhtymisilmoituksen sisältävän asiakirjan tallettaminen ei voi tapahtua ennen kuin tämä sopimus on 9 artiklan ensimmäisen kappaleen mukaan tullut voimaan.
12 artikla
Tämä sopimus on oleva voimassa viisi vuotta 9 artiklan ensimmäisessä kappaleessa mainitusta voimaantulopäivästä lukien. Tämä aika alkaa mainitusta päivästä myös niihin valtioihin nähden, jotka ovat ratifioineet sopimuksen tai siihen myöhemmin yhtyneet.
Sopimus on katsottava ilman muuta uudistetuksi viideksi vuodeksi kerrallaan, ellei sitä sanota irti.
Irtisanominen on vähintään kuusi kuukautta ennen määräajan päättymistä ilmoitettava Alankomaiden ulkoasiainministeriölle, jonka tulee antaa siitä tieto kaikille muille sopimusvaltioille.
Irtisanominen voidaan rajoittaa koskemaan 10 artiklan toisen kappaleen mukaisesti tehdyssä ilmoituksessa tarkoitettuja alueita tai joitakin niistä.
Irtisanominen vaikuttaa ainoastaan siihen valtioon nähden, joka sen on ilmoittanut. Kaikkien muiden sopimusvaltioiden osalta sopimus pysyy voimassa.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet henkilöt hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina nimikirjoituksillaan vahvistaneet tämän sopimuksen.
Tehty Haagissa 15 päivänä kesäkuuta 1955 yhtenä kappaleena, joka talletetaan Alankomaiden hallituksen arkistoon ja josta asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan diplomaattista tietä kullekin valtiolle, joka on ollut edustettuna kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin seitsemännessä istunnossa.
www.finlex.fi/fi/sopimukset/...4/19640028

Sopimusasiat
Lainvalinta
Lähtökohta – sopimusvapaus
Kaupan osapuolet voivat kansainvälisessä kaupassa vapaasti valita, minkä maan lakia heidän kauppasopimukseen sovelletaan. Sovellettavaksi laiksi voidaan valita ostajan, myyjän tai jonkin kolmannen maan laki. Selvää on, että sopimusosapuoli hyötyy jos saa sovellettavaksi laiksi oman kotimaansa lain. Yritystoimintaan ja kaupankäyntiä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö on tällöin tuttua ja ennakoitavaa. Usein joudutaan kuitenkin tyytymään maan valinnassa kompromisseihin, kun kumpikin osapuoli haluaa sovellettavaksi laiksi oman kotimaansa lain. Lähtökohtana on tällöinkin pidettävä sitä, että valitun maan lainsäädännöstä on mahdollisuus saada vaikeuksitta tietoa.
Lakiviittauksen mallilauseke
Kun osapuolet valitsevat sopimuksessa sovellettavan lain, on lakiviittauksen oltava selkeä. Tekstinä voidaan käyttää esimerkiksi muotoa: ”Any question not covered by this contract will be governed by the law of X “ (maan nimi).
Jos lakia ei ole valittu
Jos kauppakumppanit eivät ole valinneet itse sovellettavaa lakia, joudutaan turvautumaan lainvalintakonventioihin. Suomessa (ja EU-maissa) on useita lainvalintakoventioita. Lainvalintaa säätelevät:
- Vuoden 1955 Haagin yleissopimus kansainvälisluonteiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista, joka on Suomessa saatettu voimaan samannimisenä lakina (387/64)
- Vuoden 1980 ns. Rooman konventio, joka on EY-konventio ja saatettu sellaisenaan voimaan
- Lisäksi Suomi ehti ennen EU:oon liittymistään saattamaan Rooman kovention osittain voimaan vuonna 1988 lailla kansainvälisiin sopimuksiin sovellettavasta laista
Mainituista konventioista on kuitenkin Rooman konventio merkittävin, koska sen soveltamisala on muita mainittuja lakeja laajempi. Haagin koventio koskee vain irtainten esineiden kauppaa. Rooman konventio kattaa sopimussuhteita laajemminkin; se koskee periaatteessa useimpia varallisuusoikeudellisia sopimuksia sekä yritysten ja yksityisten välisiä sopimuksia.
Huomattava on myös, että sillä on vaikutusta EU:n ulkopuolellakin: sen maan lakia jonka Rooman konventio osoittaa sovellettavaksi on käytettävä myös silloin kun kysymys on EU:n ulkopuolisesta maasta. Kuitenkin on syytä painottaa, että konventiot ja sopimukset eivät tietenkään sido niitä maita, jotka eivät ole niihin liittyneet.
Lainvalinnan pääsäännöt
Lainvalintakoventiot lähtevät seuraavasta pääperiaatteesta: lainvalinnan määrää sopimuksen painopiste. Puhutaan myös ns. läheisimmän liittymän periaatteesta. Liittymiä ovat sopijapuolten liikepaikat ja kotipaikat, suorituksen tekopaikka sekä sopimuksen tekopaikka.
Pääsääntö: Myyjän maan laki
Haagin konventio lähtee siitä että sovelletaan sen maan lakia, jossa myyjällä oli kotipaikka tilausta vastaanotettaessa. Rooman koventio muotoilee vastauksen hieman eri sanoilla: valitaan se maa, jossa sillä osapuolella jonka tulee tehdä sopimukselle luonteenomainen suoritus, on sijaintipaikka tai keskeinen yrityksen hallinto. Käytännössä päädytään tällöinkin yleensä:
- tavarakaupassa myyjän maan lakiin
- palvelujen kaupassa palvelun suorittajan toimipaikan lakiin
- agenttikaupassa agentin toimipaikan lakiin
- yksimyyntisopimuksissa (jälleenmyynti) yksinmyyjän lakiin
- lisenssisopimuksissa lisenssinantajan maan lakiin.
Kuluttajan kotimaan laki
Kuluttajasopimuksiin sovelletaan kuitenkin aina sen maan lakia, jossa kuluttajalla on kotipaikka. Edellytyksenä on että yritys on harjoittanut tuotteen markkinointia kuluttajan kotimaassa ja sopimus on syntynyt tämän markkinoinnin seurauksena.
Rooman kovention ulkopuolelle jätetyt asiat
Rooman konvention ulkopuolelle on jätetty mm. seuraavat oikeudelliset kysymykset:
- perintöön ja testamenttiin liittyvät kysymyset
- puolisoiden aviovarallisuusasiat
- vekselit, shekit ja juokset velkakirjat
- yhteisö- ja säätiöoikeudelliset kysymykset
- kuljetussopimukset

Kirjoittaja: Marko Silen

www.helsinki.chamber.fi/inde...&s=156


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.