Mitä silloin on jos deltojen päällä on suppia?
Avainsanat: laakso hiekka kangas
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Viime jääkaudella Suomi oli paksun mannerjään peitossa. On arvioitu, että
jään paksuus oli suurimmillaan noin 3 kilometriä. Jää virtasi keskusalueeltaan
Pohjois-Ruotsista kohti reuna-alueita koko massansa voimalla tuhansien
vuosien ajan. Savitaipaleen alueella jää virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikkö
kulutti alla olevaa maankamaraa, ja osa irronneesta materiaalista jäätyi jäätikön
pohjaan ja kulkeutui jään mukana. Samalla se jauhautui ja kulutti jään alla
olevaa maata ja kalliota. Jäätiköllä oli myös sulaa vettä, joka virtasi uomissa ja
tunneleissa jään alla, päällä ja sisällä. Vettä saattoi myös kertyä painanteisiin,
ja jäänreunan edustalle patoutui joskus jääjärviä. Myös Savitaipaleen alueella
oli jäätikön sulamisvaiheessa jääjärvi. Jäätiköiden sulavedet kuljettivat, lajittelivat
ja kasasivat kiviainesta.
Kame-kumpuja ja suppia esiintyy usein yhdessä. Jos niitä on runsaasti, puhutaan
kamemaastosta, jossa vaihtelevanmuotoiset ja kokoiset kuopat ja kummut
vuorottelevat keskenään. Ne esiintyvät yleensä harjujen ja jäätikköjokisuistojen
eli deltojen yhteydessä. Savitaipaleella onkin paljon suppia ja kamekumpuja,
sillä jäätikön reuna on viipynyt Salpausselkien alueella useita satoja
vuosia, jolloin deltoja ja harjuja on ehtinyt muodostua alueelle runsaasti ja ne
ovat suhteellisen suuria. Nykyiset supat ja harjukummut liittyvät kaikki viimeisimmän
jääkauden loppuvaiheisiin, jolloin jää viimeisen kerran perääntyi alueelta.
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Deltan jäätikönpuoleinen sivu on usein hyvin jyrkkä ja ja siellä on tyypillisesti suppia jäätiköltä lohjenneiden jäävuorien hautaduttua joen kuljettaman kiviaineksen sekaan ...
www.karttaikkuna.fi/susa/2.pdf
Ilmoita asiaton vastaus
Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä ja jäätikköjoen suulla.
Jäätikköjen purkautuessa mereen sen suulle vedenpinnan alle voi kerrrostua maa-aineksista delta(suisto)
tai maan pinnalle purkautuessa sanduri(kuivan maan delta).
Soraharjulla on usein suppia.
Suppa syntyy jäälohkareen joutuessa kasautuvan aineksen sisään ja lopulta sulaessa satojen vuosien aikana, jolloin paikalle muodostuu kuoppa.
Kysyit, mitä sitten jos deltan päälle muodostuu suppa. Siihen en osaa vastata.
Ajattelen näin, että soraharjulle rakennetaan tai on rakennettu paljon teitä ja jos tälläinen
suppa(kuoppa) siihen tulee, niin arvatenkin minä poloinen rollarini kanssa olen nenälläni.
Lähteet:
wikipedia:harju
Ilmoita asiaton vastaus
Delta med suppa, ruåttalaisittain.
En ole koskaan ymmärtänyt suunnistuksesta tai kartanluvusta yhtään mitään, joten arvailin vain.
Koulussa liikuntatuntien suunnistukset olivat aivan mahtavia; löysin suhatessa monta rastia, mutta en koskaan niitä, joita kartalleni oli merkitty.
Tämä kysymyksesi mahtoi olla tosi tieteellinen ja vastaukseni oli sit varmaan se poikkitieteellinen.. mitä lie tarkoittaneenkaan.
Ilmoita asiaton vastaus
Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä ja jäätikköjoen suulla.
Jäätikköjen purkautuessa mereen sen suulle vedenpinnan alle voi kerrrostua maa-aineksista delta(suisto)
tai maan pinnalle purkautuessa sanduri(kuivan maan delta).
Itse en myös näistä ymmärrä..
saman löysin googlettamalla..
Ilmoita asiaton vastaus
Tyylikkästi luin toisten vastauksia. En olisi nimittäin tiennyt ilman tiedonhakua. Mutta google olisi varmaan jälleen kerran tuossakin minua auttanut.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.