Onko teillä koskaan ollut huono ja surullinen päivä?

Kuules nimim.minä123,sulla on sentään kaikki raajat(ymmärrän näin)mutta papitin linkissä pari pv sitten ei elämäniloisella kaverilla ollut käsiä,ei jalkoja....

Kysymyksessä koskaan surullinen,lohduton olo?Tottakai,sehän kuuluu ihmisen elämään,aallonhuippua ja pohjaa,ikuista liikettä ylös-alas.Kategoria eläimet/lemmikit,jos olet lemmikin just menettänyt,tuntuu todella tyhjältä,vaikea tottua rakkaan eläimen puuttumiseen,mulla on yli 3vuotta mun rakkaani kuolemasta,yhä edelleen tulee ja aika usein mieleen mun Tarmo-mamman rakas.Varsinkin nyt keväällä,kun avonaisesta ikkunasta ei ole ulosmenijää-eikä sisääntulijaa kuten kollipoikani teki.Mun surullinen,lohduton olo johtuu yleensä lemmikkini ikävästä...

Kysyjän kommentti

  Ilmoita asiaton vastaus

Enemmän minulla niitä päiviä on , sairastan niin monia parantumattomia sairauksia, vaikea on nousta sieltä surusta ja murheesta ja aamulle hymyillä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kait se kuuluu siihen ikääntymiseen. Kyllä kieltämättä on joskus .Ei sitä tiedä aina mikä sen aiheuttaa.Jos tiedostaa niin ei ole mitään hätää silloin.Vaikka pitäisi osata iloita siitä mitä on. Koskaanhan ei tiedä,voi kelle vaan tulla yllätyksiä elämässä.Mutta onneksi olemme vappua ja kesää kohti menossa . Kyllä se mieli sieltä perässä tulee ja ilostuukin .Ulkona paljon siitä saa voimia.

  Ilmoita asiaton vastaus

On ollut useinkin.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä minulla niitä on ,vaikea nousta joka aamu ylös,kun asia on heti mielessä.Vaikeimmat päivät ollivat eilen ja tänään.Tänään jouduin vielä kaikenhuipuksi naurunalaiseksi kun on aprillipäivä..Ihmisen tunteilla on näköhjään kiva leikkiä,ei voi ottaa niitä tosissaan.Olen myös sairastellut aika paljon viimeaikoina,kun yhestä on päästy,niin toinen on alkanut vaivaamaaan.Olen apteekin vakioasiakas.Kai se aurinko minullekin joskus paistaa,.Olen sauvakävellyt pari kertaa päivässä noin 4 kilometriä.Se piristää minua vähäsen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kategoriasi on eläimet ja lemmikit. Kyllä olen joutunut luopumaan rakkaista lemmikeistäni ja suru on ollut kova.
Eikä näiden ihmistenkään kanssa aina ole aurinko paistanut.

  Ilmoita asiaton vastaus

Jos tuota kategoriaasi noudatan niin Vilman kuolema oli surullinen asia. Joskus muulloinkin on niitä huonoja sekä surullisia päiviä tai aikoja, mutta ohitse ne aina menevät.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä näitä surullisia ja huonoja päiviä vuoteen mahtuu, se on elämää. Jos olet jonkun läheisen menettänyt, surunvalittelutni sinulle ja yritä jaksaa. Vaikka voi tuntua että seinät kaatuu päälle.

  Ilmoita asiaton vastaus

ON ja varsinki tänää ku yritän epätoivosesti etsiä netistä sopivaa hupparia jonka vois tilaa mutta ihmeellisä koko eroja ja en uskalla tilaa, viimeks tuli just oikee koko tsäkällä tilattua mut nyt kolunnu 2 sivustoo läpi ja yks miellyttävä huppari löyty mutta mietityttää ku pituus on olkapäästä 74 cm ja nykynen on vaa joku 72cm ja en oo varma onks tää nykynen kutistunu ja en uskalla tilaa ku jos se on tyhmästi liian pitkä. arggghhhhhh. inhoan vaateostoksia liikkeissä joten mielellää tilaisin mut kai se on pakko mennä ettii liikkeistä, siinäki menee ikä ja terveys ku joutuu kiertää kaikki paikat.

  Ilmoita asiaton vastaus

Mikäli joku sanoo että ei niin valehtelee. Kyllä elämään mahtuu suuja ja iloja. Jokainen päivä on erilainen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä niitä surullisiakin päiviä on ollut..onhan niitä jokaisella,mutta ne pitää vaan voittaa..onneksi ei ole ollut pitkään aikaan..

  Ilmoita asiaton vastaus

Iloiset ja mollivoittoiset päivät kuuluvat elämään. Tänään oli se mollivoittoinen, rukoilen erittäin rakkaan läheisen terveyden puolesta.

  Ilmoita asiaton vastaus

No aivan varmasti se oli silloin kun laskin rakkaani tuhkauurnan Honkanummen kalmistoon.
Se oli päivä, mitä en koskaan tule unohtamaan. Tuntui kuin taivas olisi itkenyt kanssani.
Mutta voimia on taivas antanut näinä yksinäisinä vuosina jo aikaa on 17 vuotta.
Menetystä ei huomaa koskaan, ennenkuin sen on todella menettänyt.
Mutta jokaisella päivälle on omat murheet ja joka aamu on armo uusi.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä niitä satoja hirveitä päiviä ollut on mutta toisaalta paljon hyviäkin joita haluaa muistella.Veljeni joutui 25v onnettomuuteen jonka vuoksi neliraajahalvaantui ja lääkärit antoi n.1/2v elinaikaa mutta 13 vuotta hän makasi sairaalassa pää kirkkaasti toimien.Huumorintaju hänellä säilyi ja puhumaan pystyi.Kun itsellä oli olevinaan vaikeaa ajattelin ettei se ole yhtään mitään kun sentään liikkumaan itse pystyn....

  Ilmoita asiaton vastaus

Ainahan niitä joskus.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä minulla on näitä päiviä ollut,kun on menettänyt rakkaan lemmikin ja rakkaan äidin menetin joulukuussa.Suru suuri ja sananaton on raskas kantajalleen.

  Ilmoita asiaton vastaus

Mahtuu surullisia päiviä elämääni paljonkin. Mutta aina niistä pääsee ajan kanssa yli, koska oma elämänhalu on suuri. On kuollut läheisiä ja lemmikki myös muutama vuosi sitten. Voi niitä itkuja ja parkuja silloin. Nyt on jo sinut sen asian kanssa.

  Ilmoita asiaton vastaus

suru kuuluu elämään ja on niitä ollut. kaikki ovat uniikilla tavallaan pahoja ja rankkoja. pitää vaan löytää se keino sieltä taas nousta. tietysti pitää surra jos on aihetta - se helpottaa kun antaa parkua oikein urakalla.

  Ilmoita asiaton vastaus

Varmaan aika monella, silloin pitää vaan ajatella että monella asiat ovat vielä paljon surkeammin - ja joka päivä.

  Ilmoita asiaton vastaus