Muistatko vielä ensimmäisen kulkuneuvosi, millainen se oli ja milloin sen sait?
Avainsanat: ensimmäinen oma kulkuneuvo
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
punainen (puinen) paloauto
oikeat kumipyörät ja mitoitus sopiva kolmivuotiaalle maailmanmiehelle
(isoisä huonekalupuuseppä)
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Joku vanha miesten polkupyörä,jota poljin rungon välistä.
Jotain 50-luvun puolvälissä.
Ilmoita asiaton vastaus
Taisi olla vanhat maitorattaat ja täynnä kylän lapsia,joita työntelin. Toiset tykkäsi istua kyydissä ja toiset tykkäsi työntää niitä.Yksin istuin rattaitten keskiosaan ,hain tasapainon ja pyöristä kieritin käsin ja menin eteenpäin.Kyllä niillä leikkiessä aika kului.Sain pienen pyörän.olin jotain 6v.tta.Mutta eihän se kauaa kestänyt kun kaikki tahtoi ajaa sillä.Ei tullut mieleen että älä anna.Oli kivaa mitä enemmän meitä oli.
Ilmoita asiaton vastaus
Polkupyörän sain 14-vuotiaana ja alle 2-kymppisenä ostimme mieheni kanssa IFA-merkkisen auton (muistaako kukaan IFAA?)
Ilmoita asiaton vastaus
Eka kulkupelini oli aikuisilta lainassa oleva naisten pyörä. Minulle tehtiin laudasta istuin siihen rungon kaareen, se sitten päällystettiin vanhalla huovalla. Ja niin polki tyttönen vinhaa vauhtia - vieläkin näkyy arpia jaloissa niistä ajomatkoista.
Toyota Corolla KE10, vm. - 67 jolla hurruuttelin heti ajokortin saatuani. Seuraava oli sammakon mainitseman IFA:n sukulainen: Hilman Imp joka oli hyvä biili. Näistä kulkuneuvoista ei ole jäänyt arpia kehoon.
Ilmoita asiaton vastaus
Pappa kätevänän snikkarina,teki keittiön pinnatuolista ajoneuvon,jalat poikki ja pyörät alle,mainio telineenä ensiaskelissa,nättikin oli maalattuine kukkakuvioineen (vanhoissa) kakrukuvissa työntelen sitä suu messingillä yhden hampaan välkkyessä :-D
Ilmoita asiaton vastaus
Olin 4- ta 5-vuotias, kun sain pienen, ruskean Jopon. Voi, sitä onnea! Muistona tuossa yhdestä elämäni onnellisimmasta päivästä on valokuva, jos poseeraan uuden pyöräni kanssa makeat aurinkolasit päässä ja suu messingillä.
Ilmoita asiaton vastaus
Lasten käytetty polkupyörä jossa oli kahdet apupyörät takana.
Ilmoita asiaton vastaus
Ensimmäisen oman polkupyörän sain jotain 38 vuotiaana.
Ilmoita asiaton vastaus
Isän sodassa tekemän pikku auton, vaikka olinkin tyttö.
Elin ja olin jo olemassa kun isä lähti sotaan. Voi kumpa olisin
voinut säilyttää sen näihin päiviin.Lelu ja isä ovat menneet,
mutta muisto on jäänyt.
Eihän se nyt kyllä kulkuneuvo ollut, mutta minulle se oli leikki sellainen.
Ilmoita asiaton vastaus
Kyllä lapsena sain polkupyörän ilman apupyöriä..kun ei siihenaikaan niitä ollut..
Joku piti vaan tarakasta kiine,kun opettelin tasapainoa..ja pirskatti sen taidon opin..ja paljon olen hyödyntänyt..Voihan kun olis mittari joka olis laskennu kilometrit mitä olen elämäni aikana polkenut..olis hurja lukema..
Ilmoita asiaton vastaus
Sellainen muistikuva, että punainen kolmipyörä n. 4-5 vuotiaana.
Ilmoita asiaton vastaus
Ostin omilla rahoillani polkupyörän.Olin lapsena töissä perkaamassa sokerijuurikasta. Näin kertyi pyörärahat.
Polkupyörä oli musta Diamond-merkkinen.
Ilmoita asiaton vastaus
Se taisi olla Kettcar merkkinen polkuauto, tai se on ensimmäinen jonka muistan. Kai sitä on jollain Plaston potkumopolla opeteltu aikoinaan sitä ohjaamisen motoriikkaa ennen tuota...
Ilmoita asiaton vastaus
Itse tehdyllä potkulaudalla ajelin (50-luvulla). Siinä oli oikein kumipyörät (kottikärryistä vanhat) ja vauhti oli pienen pojan mielestä hurjaa.
Lähteet:
muistilokero
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.