Kysytty: 07.01.2010 - 21:27

Oletteko koskaan hauskuutelleet lähiomaistenne kanssa ? jos isä ja äiti samoihin aikoihin dementoituvat, me olemme lastemme ..

kanssa näin tehneet ja hyviä oivalluksia on tullut miten he kanssamme pärjäisivät, 2 rollaattoria pihalle , toisen osoite lähi baariin ja toisen Prismaan , ja käytössämme on nytkin 2 kylppäriä ja minun suuni pälpättää jatkuvasti ja mieheni joka toinen päivä , eli vaihtelua tulisi jos vaikka hampaita vaihdetaan.Ja mieheni ihme silmälasit kun saisin päähäni, kassajonossa tökkisin miesten haaruksia , näi muuten 1 mamma tekee, ja monta hauskaa tekisimme jotta lapsiemme huomiota saisimme.

Lisätty: 07.01.2010 - 21:38

Tämä kysymys ei mitenkään tarkoita ketään joka asian kanssa nyt on, mieheni äiti on pahasti jo dementoitunut ja meidän pitää huumorilla vähän elämä ottaa, anoppi huutaa hoitajille missä hänen hampaansa ovat, ne on suussa.

Lisätty: 07.01.2010 - 23:03

KIITOS PUTTE, kuka minun tuolini kasteli ?



Avainsanat: vanhuus

  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Käyttäjien valitsema paras vastaus

Vastattu: 07.01.2010 - 21:54

No eipä siinä ole mitään, eiköhän me kaikki tulla vanhaksi joskus ja se ihmetauti dementia iskee ja alkaa tapahtua kummia asioita !


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vastattu: 07.01.2010 - 22:59

ADHD vai ITTVH?

Jos olet ihmetellyt, miksi pyörin usein kuin väkkärä, vastaus tulee tässä:

Vähän aikaa sitten havaittiin, että minua nuorena vaivannut ADHD on muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus Häiriö.

Näin se ilmenee:

Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.

Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.

Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.

Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun.
Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Olin jättänyt sen illalla keittiön pöydälle.

Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen, kunhan vain ensin kastelen kukat.

Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden.. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi:

Autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatika lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimet.

Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini.....

Tee minulle palvelus, jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.

ÄLÄ NAURA!

Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!

VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA


Lähteet:
jostain ? saamani "kiertokirje"

  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 08.01.2010 - 07:19

Kyllä oli HYVÄ tarina Putte!! Tämä pitää tosiaankin lähettää jollekin. Tunnistan JO (ikää 46) samoja piirteitä itsestäni. Yksi asia johtaa toiseen ja lähtee rönsyilemään.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 08.01.2010 - 09:49

PUTTEE .. mist sie minut tunnet, kun elämästäni noin paljon tiedät ? no just noin sitä mennään ja todellakin ...nauraasaan useimminki itselleni ja omille touhuilleni , joissa joskus tuntuu, kuin ei ois päätä ei häntää .. täs ruokafriikin pahin.. tai melkein.. on tapahtunut jo muutamia kertojakin.. et menen jääkaapille ja ihmettelen, et mitä kummaa täältä haen , kun piti mennä liinavaatekaapille hakemaan kaitaliinaa pöydälle .. tai käsipyhettä wc,een tai keittiöpyyhettä , et näin..luulen , et en ikän dementoidu niin paljoa, ettenkö tuota jääkaappia löydän .. sen verran se on mitä ilmeisimmin minun pakkomielteeni kait ...


  Ilmoita asiaton vastaus
Ida
Vastattu: 08.01.2010 - 12:31

Iän karttuessa meillä sisaruksilla on tullut väkisinkin naurettua menneille ja samalla kuviteltu millaisia olemme sitten kun olemme oikein vanhoja ja vielä hölmömpiä.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 09.01.2010 - 20:08

Dementia ei ole mikään leikin asia. Se on vakava sairaus. Suorastaan vaarallinen.Toivottavasti teistä kukaan ei siihen sairastu.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.