Mitä sanontoja muistat isovanhempiesi tai vanhempiesi sanoneen? Mitä tarkoittavat? Käytätkö niitä? Iha murteella...
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Käyttäjien valitsema paras vastaus
Marjametsässä ollessamme äitini sanoi,kenen jalka kapsaa sen suu napsaa ja tarkoitti sanonnalla,et on mukava syödä marjapiirakkaa talvella.Toinen sanonta oli,että vahingon veräjällä ei ole vartiaa ja tällä tarkoitti,että vahinkoja sattuu ja niille ei voi mitään.
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
joskus , kun lopen väsyneenä tulin tantsuista kotia , niin äiti potki ylös ennen kukonlauluu ja sanos.. et kärsi kärsi ruumis kyl on hauskaakin ollut .. ja minä unisena nuokuin kaffepöydäs kuunnellen hänen hyvän tuulista kärsimys sanontaansa ja listaa mitä kaikkea ehtis tehdä , jos menis ajois nukkumaan ja sit pirteenä ois klo 5 aamulla ylhäällä ... huh no kyllä nyt kuuntelisin , jos hän vaan ois täällä paasaamassa .. mut lie sit enkeleille jöötä pitämäs...
Ilmoita asiaton vastaus
jonka suu napsaa sen jalka kapsaa.... tarkoittanee, että jos syöt teet myös osas yhteisistä kodin töistä
Ilmoita asiaton vastaus
En sanontoja muista näin äkikseltään, mutta kahvelia käyttävät vieläkin.
Ilmoita asiaton vastaus
"Voi pierunkuoret",sanoi äitee päivitellessään jotain asiaa.Isä sanoi"älä poika urheile"kun menin jäälautalla tai olin puun latvassa kiipeilemässä.Jos joku oli jossain kaukana sanottiin,että se on "Sysmän takavintturissa".En sitten tiedä onko sysmässä joku takavintturi...?Ja olihan sitten sellainenkin sanonta kun meni"pitkin matinvatia" jos esim.maitolasi kaatui.Ja senkin muitan kun minulle sanottiin:"Jos ei elämä muuta opeta niin ainakin hiljaa kävelemään".
Ilmoita asiaton vastaus
Äitini vakio- perustelu asiaan kuin asiaan: "Sinä luulet vain. Olet siinä iässä." En käytä tätä lausetta itse koskaan..
Isoäitini närkästyessään sisaruksiini; "Yhtä itsepäinen junttura kuin äitinsäkin.....
Äitini: "Joka ei työtä tee, sen ei pidä syömänkään." Samaten kun jokin meni rikki, esim. rautalangalla korjattu vesipannun sanka...."nyt tuli ainkin 500 markan vahinko".
Olen lähtöisin taloudellisesti hyvin ahtaista oloista. Vanhempieni kunniaksi sanottakoon, että oppikouluun meistä sai mennä kuka vain halusi.
Ilmoita asiaton vastaus
"Hiki syödessä, vilu työtä tehdessä." Mummoni puhui usein kehtaamisesta kun tarkoitti viitsimistä.
Ilmoita asiaton vastaus
Mulla äitivainaa tapas sano,kun etsin jotain "ota silmä kätees,äläkä katso sillä reiällä",jotenkin niin se meni ja kait tarkoitti ettei pitäis peräpään reiällä katsoa??(ymmällä edelleen)
Ilmoita asiaton vastaus
Voi "pers´suti" oli erään sanonta, ilmeisesti lievä kirous.
En ole todellakaan käyttänyt sitä kertaakaan ja en varmasti tule käyttämäänkään.
Kuusamossa eräs metsienmies sanoi parikymmentä kertaa päivässä että "eiköhän mennä keittämään kahaveet". Luulin pari päivää että tarkoitti kahvinkeittoa mutta lopulta selvisi kun ukot juopuivat aina iltaa kohden että ottivat teräviä mökissä. Myöskään tätä sanontaa en ole käyttänyt vielä tähän päivään mennessä kertaakaan.
Ilmoita asiaton vastaus
Äiti aina sanoi...että minkä voit tehdä tänään...älä jätä sitä huomiseksi...kyllä on ollut hyvä opettava sanonta...
Ole auttavainen..ja rakasta lähimmäisiäsi...niin on kaikille iloa..ja hyvä mieli..
Ilmoita asiaton vastaus
Vieras Mummollani ja äidilläni oli paljon sanontoja joita käytän itsekin Yleisimpiä niistä oli "tyhjän saa pyytämättäkin" ja "hiki laiskan syödessä, nälkä kauan maatessa".
Ilmoita asiaton vastaus
Isälläni oli tapana sanoa "että minkäs teet kun tavallista yrittää niin priimaa tuppaa tulemaan".
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.