Nyt vakavampi kysymys...

Paras petuntekoaika on keväällä, kun mahla nousee puihin. Männyn kuori jaetaan 50 sentin mittaisiin pätkiin, jotka halkaistaan pituussuunnassa. Sitten kuorenkappaleet irrotetaan esimerkiksi taltalla. Männyn tyven paksu kaarna kannattaa ensin kuoria kirveellä.

Sitten kuoren ulko- ja sisäkerros (nila) erotetaan toisistaan. Nilasuikaleet, eli liinat, pitää vielä puhdistaa kaarnasta ja pihkasta. Seuraavaksi liinat kuivataan. Ennen se tehtiin tavallisesti auringossa. Liinoja paahdetaan vielä kuumassa uunissa kunnes ne tulevat ruskeiksi.

Seuraavaksi kuivatut linnat murskataan. Monitoimikoneeseen liitettävä mylly sopii tähän loistavasti, mutta huhmare kelpaa yhtä hyvin. Useimmiten pettua pitää vielä hienontaa käsikäyttöisessä myllyssä, ennen kuin se kelpaa leivontaan.

Resepti:
0,5 l maitoa
4 dl pettujauhoja
3 dl muita jauhoja, esim. ruis-, ohra- tai vehnäjauhoja tai näiden sekoitusta
1 tl suolaa

Lämmitä maito ja lisää muut jauhot mutta ei pettua. Anna seoksen turvota kunnes maito on jäähtynyt. Lisää pettujauhot ja suola ja vaivaa taikina. Taikinasta leivotaan sentin paksuisia, 15-25 sentin läpimittaisia leipiä. Leivät paistetaan heti kuumassa uunissa. Pettuleipä on parhaimmillaan uunituoreena.

Gerd Mattsson-Turku, Tapio

PETÄJÄINEN MAKULEIPÄ

0,5 l vettä
0,5 l piimää
hapatinta
½ palaa (30g) hiivaa
1 rkl suolaa
1,5 l (750g) ruisjauhoja
2 l (50g) petäjäjauhoja
0,5 l (250g) ruissihtijauhoja



PULA-AJAN RUOKA
Pettupuuksi valitaan nuori,oksaton ja suora mänty. Kuoren pitää
olla vaaleanruskea. Puuhun hakataan molemmin puolin eri korkeuksille
jyrkät lovet.
Paras petun korjaamisen aika on juhannuksen tienoilla, jolloin
petäjän mahla on runsaimmillaan ja ravintopitoinen nila irtoaa helpoimmin.
Petun ravintosisältö on aika hyvä: petussa on vitamiineja jakivennäisaineita, mm. rautaa, mutta energiaa vähän. Jos viljaa oli niin,


että leipään tarvittiin vain puolet tai kolmasosa pettua, saatiin ravintopitoinen
ja tukeva, mehevänmakuinen leipä. Puute ei vaivannutkaan vielä silloin, kun
oli pettua.Hätä tuli vasta sitten, kun jouduttiin turvautumaan muihin viljan korvikkeisiin, kuten olkeen, jäkälään tai koivunparkkiin, joista leivotut leivät
olivat joko huonosti sulavia tai jopa vaarallisia elimistölle.
(pettujauho maksaa nykyään 900 mk/kg)
Nina-Maria Kuuppo ja Miia Pöykiö 7F

  Ilmoita asiaton vastaus

Saarijärven Paavolla oli yksinkertasempi resepti, sano vaan että

pane leipään puoli petäjätä
tai
Pane kaksin verroin petäjätä
_

”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.

”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane kaksin verroin petäjätä,
Kaksin kerroin laitan lannan maalle.
Mutta tulon toivon taivahasta”.

  Ilmoita asiaton vastaus