Matkailija-napsut: mikä maa taikka paikkakunta on muuttanut ajatusmaailmaasi eniten?
Itsellä se on Kenia, Mombasa ja siellä eräs poliovammaisten käsityökeskus. Sen vierailun jälkeen ajatusmaailmani muuttui tosi paljon ja turha hömppä jäi pois sekä alkoi uuden ammatin opiskelu melkein välittömästi Suomeen paluuni jälkeen. Siirryin kaupasta hoitoalalle.
Kissaäiti: kiinnostaako sinua Imatran Valtionhotellin historia, oletko tutustunut, kenties yöpynytkin?
Avainsanat: mielenmuutos erilainen kulttuuri ennakkoluulo
Ilmoita asiaton kysymys
Vastaukset
Kysyjän valitsema paras vastaus
Norja ja norjalaiset > itsetunto kohdallaan
Saksa, Dachaun keskitysleiri > ei ole muita sanoja kuin siellä ikuisen tulen takana Never again
Hawaii > ihmisten rento suhtautuminen elämään; siinä olisi opittavaa
Kysyjän kommentti
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Mun tajunnan on räjäyttänyt Karibia ja sen saaret,mutta myös oleskelu Barcelonassa on ollut erityisen mieleistä,viimeisin ihastuksen kohde on lounais-Ranska ja sen monipuolisuus.
Toisaalta nuo kaiki paikat ovat ihastuttaneet ilmastolla,maisemilla,tavoilla ym,mutta sen enempiä kiksejä en ole saanut vrt.lähetyssaarnausta tms.
Ilmoita asiaton vastaus
Kahden viikon reissulla Dominikaanisessa tasavallassa auttoi näkemään mitä on oikea köyhyys ja kurjuus.
Ilmoita asiaton vastaus
Minulla ei ole kokemuksia ulkomailta,muta Kolin kansallismaisemat lumosivat minut sillä karulla kauneudellaan.Myös Imatrankoski suorastaan pelotti,kun näin sen valloillaan.
Ilmoita asiaton vastaus
Marokon maaseutu vaikutti paljon. Sitä kurjuutta, köyhyyttä, likaisia kerjääviä lapsia en ole unohtanut.
Ilmoita asiaton vastaus
Sodan repimä Bosnia-Hertsegovina. Ei yhtään ehjää ikkunaa. Poltettuja taloja, seinät täynnä luodinreikiä. Valkoiset ristit kaupunkien puistoissa ja talojen pihoilla. Räjäytetyt sillat. Jatkuva maamiinaan astumisen pelko jne...
Ilmoita asiaton vastaus
Tunisian Monastir aikoinaan. Sain asua ja ruokailla paikallisen perheen kotona. Ruoka paistettiin nuotiolla sisäpihalla ja jääkaappna oli syvä kaivo. Paikalliset häät olivat myös kokemus. Oli oma juhlansa miehille ja naisille. Naisten pikkulapset olivat mukana ja nukkuivat sikin sokin isolla siskonpetillä kun äidit juhlivat. Itse sain osallistua sekä miesten että naisten juhlaan. Ja kaikki askareet onnistuivat ilman sähköä ja mukavuuksia. Käymäläntapainen oli kokemus sekin.
Ilmoita asiaton vastaus
suhteellisen nuorena maailmanmatkaajana hurahti yksi kesä Kanadassa ja USAn länsirannalla, siinä vaiheessa se oli tosi avartava ja silmät avaava kokemus (ei ollut sen jälkeen mielipiteet ja näkemykset enää leffojen ja TV-sarjojen varassa)
Ilmoita asiaton vastaus
muutama viikko Lesothossa, Butha Buthe nimisessä kylässä, mikään ei ollut niin kuin aikaisemmin olin kuvitellut maailmassa asioiden olevan
Ilmoita asiaton vastaus
No en nyt tiedä muuttiko se minua hirveän paljon, mutta hyvin hiljaiseksi ja mietteliääksi veti, pitkäksi aikaa. Nimittäin käynti Verdun'in sotilashautausmaalla.
Siellä taitaa olla haudattuna jotain 130.000 sotilasta. Ristejä on vielä nykyisin noin 15 000.
Ensimmäisessä maailmansodassa Verdunin taistelut jatkuivat taukoamatta 10 kuukautta ja niiden seurauksena 220 000 sotilasta kaatui ja 495 000 haavoittui. Taistelukentän laajuus ei ollut kuitenkaan kymmentäkään neliökilometriä.
images.google.fi/imgres?imgu...G%26um%3D1
Ilmoita asiaton vastaus
Australian Tasmania ja Englantilaisten vankilahistoria siellä. Pirun saari ja helvetinportti, josta tuli matkattua mennen tullen.
Niin ja senkun muisti että jalkapohjat on vastakkain Suomessa olijoiden kanssa. Kurjuutta en ole nähnyt kuin Neuvostoliitossa, mutta sitähän ei enää ole.
Niin Monte Cassinossa olin puoliviikkoa aikoinaan leirissä ja tutustuin paikan historiaan. Kertoivat että on ainoa kaupunki Italiassa millä on nykyaikainen asemakaava. Syykin selviää tästä linkistä. fi.wikipedia.org/wiki/Monte_...n_taistelu
www.officine.it/montecassino...main_e.htm
Puolalaisten sotilas hautausmaa Cassinon vuorella
en.wikipedia.org/wiki/File:M...closer.JPG
Ilmoita asiaton vastaus
Köyhiä on lähes joka paikassa, mutta se ei ole suuremmin yllättänyt.
Thaimaassa olivat siitä huolimatta ystävällisempiä, mitä odotin.
Kairossa sain taksikuskin viemään minut kuolleiden kaupunkiin. Järkyttävä paikka. Juttusille ei tehnyt mieli pysähtyä. Yleensä välttelen sellaisia paikkoja, mutta sillä kertaa uteliaisuus voitti.
Bosnia-Hertsegovina juuri ennen sotaa sai tuntemaan, että jokaisen verhon raossa on silmät. Tunnelma oli jotenkin aavemainen, koska missään ei liikkunut ketään joillain alueilla. Oli pakko ajaa äkkiä läpi. Selitys tuli uutisista vähän myöhemmin.
Sitä ilmapiiriä en unohda.
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.