Lapsuudesta,kirjoittelitteko värssyjä kaverikirjaan(ex-FaceBook)kuvien ja kiiltsikoiden kanssa?

meillä pojilla ei ollut tapana noihin kirjoihin runoilla, mutta kerran 'pakotettiin' serkkutytön kirjaan joku muistovärssy väsäämään (sain siitä kopion palautteena 60v lahjani yhetydessä)

jos oikein yrität
voit hyvin pärjätä
vaikka olet tyttö
voihan se olla että autan sua

ei tuo nyt kovin runollinen ollut, mutta siinä oli rehellinen näkemys ja tiivistettynä koko kahdeksanvuotiaan elämänkokemus ...

Kysyjän kommentti

Precis,sen ikäsellä sitä on roppakaupalla,mut kyl muistan et poikia ei saanut kirjoittamaan mitään;se oli ns.tyttöjen juttuja,mokomat "Ystäväkirjat" ja !Muistokirjat".

  Ilmoita asiaton vastaus

Jos kirppuu puree sinua, muista silloin minua. Jos se puree kovasti, sinusta tulee rovasti.

Tuollaisen muistan ainakin kirjoittaneeni. Onneksi en edes kaikkea muista mitä olen rustaillut. Toivottavasti ei kaveritkaan.

Voi niin mielelläni muistaisin nimen, saattoi olla Ystäväni tai jokin vastaava.

  Ilmoita asiaton vastaus

Miulla on joitakin vihkoja säilynyt tallessa =)
Oli ystäväni kirja, jossa oli pari sivua kysymyksiä harrastuksista lempi ruokaan.
Oli piirrustusvihkoja.
Ja sit muistoja-vihko, johon kirjoitettiin, oliko ne nyt sit loruja vai värssyjä.
Idan kirjoittama oli varmaan se eniten kirjoitettu.
Tässä yksi lisää :
- Kun ruusu kuihtuu, hoida liljaa.
Kun kultas suuttuu ole hiljaa.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kaverikirja oli juu, ja tallella pitäisi olla tuolla jossain, ehkä, toivottavasti

  Ilmoita asiaton vastaus

Kirjoittelin ja laitoin kiiltokuvia. Minun kaverini kirjoittelivat kirjaani kans runoja. Mulla on ollu tallessa oma rakas kirjani, joskin vähän huonokuntoiseksi on jo mennyt. Annoin sen tyttäreni perheelle.

Muistan yhden tuon Idan lisäksi.. eli "Kun lehdet putoo ja kannet jää, niin kansissa säilyy muisto tää" : Se on niin ajankohtainen minun kirjalleni.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä niitä kirjoja oli ja kaverit niihin kirjoitteli ja aina oli kiva katsoa minkälaisen kiiltokuvan kaveri oli kirjoittamisen lisäksi kirjaani laittanut, ja opettajatkin kirjoittivat niihin.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä oli muistovihko, jossa oli kiiltokuvia ja kaverit ja ystävät kirjoittivat muistoja siihen ja liimasivat myös kiiltokuvia. Siitä mon n. 55v - ohoh, niin kauan mut tallella on pari vihkoa ainaskii vielä ja tässäpä yksi : Elä aina kaunihisti, elä aina niin, ettei äidin kirkkaat silmät menis kyyneliin.Vuodelta 1957.

  Ilmoita asiaton vastaus

Mites se menikään.. "Kun kirjasta irtoo sivut nää, niin kansissa säilyy muisto tää" tämän kyseisen runonpätkän kirjoitin kaikkien kavereiden ystäväni-kirjan kansiin.

Ja ne kiiltokuvat. Ai että, niitä oli albumit täynnä. Ja taitaa ne olla vieläkin tuolla säilössä.

  Ilmoita asiaton vastaus

minun nuoruuden aikaa ei niin hirmusti enää kiiltareita keräilty..mutta nuo värssyt on kauniita.. niitä enempi tuli keräiltyä ja keksittyä omiakin...täällä lisää www.vihrearouva.net/muisto.html

  Ilmoita asiaton vastaus

ystävänikirja ja muistovärssykirja olivat.. minunkin tuhoitui nuo kauniit muistot tulipalossa, mutta muistan sentään niitä värssyjä, tässä parit..

Muista silloin minua , kun kirppupuree sinua..

Ystävyys on kuin pikkuinen ukko
jolla on taskussa avain ja lukko
sillä se sitoo ystävät yhteen
niinkuin maamies pellola lyhteet..

  Ilmoita asiaton vastaus

Vuosien varrella on nuo kirjat muuttuneet,muistan kyl et jonkilaisiin kirjoihi ain kirjoteltii.Tosin niis oli miun lapsuuden aikaa jo kysymyksiä joihin vastattii.Sit teininä tuli tää slämy villitys.

Kun ruusu kuolee niin hoida liljaa,kun äiti suuttuu niin ole hiljaa.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kyllä niitä muistovihkoja oli itsellänikin, ja kirjoittelin toisten vihkoihin. Ikävä kyllä ovat monien muuttojen jälkeen hävinneet tai jääneet johonkin. Olisi niitä varmasti mukava selailla nyt vanhana, ja palautuisi mieleen kaveritkin paremmin. Moni on vuosien saatossa hävinnyt, mutta yksi ystävyys on säilynyt koko ajan, tosin välillä harvemmilla yhteyksillä, mutta säilynyt kumminkin.

  Ilmoita asiaton vastaus

Kirjoitetltiin toki,sehän oli jännää.

  Ilmoita asiaton vastaus

Lapsena tuli kirjoiteltua, harmittaa vain että kaikki ovat vuosien varrella hukkuneet jonnekin.

  Ilmoita asiaton vastaus