Kysytty: 25.07.2009 - 10:31

Lapsuusmuisteloita;oliko sulla paljon kavereita esim.teini-iässä vai vietitkö aikaa itseksesi enempi?

Mun mielestä kaikilla suurten ikäluokkien sankareilla oli aina paljon ystäviä vai onko se vain kaupunkilaislapsen illuusio.



Avainsanat: lapsuudenystävät

  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Kysyjän valitsema paras vastaus

Vastattu: 25.07.2009 - 17:50

Minulla oli kans vakituinen tyttökaveri siinä jossain 4 vuotiaana. Leikittiin kotia. Minä isänä, olin päivät töissä ajamassa autoilla ja tyttökaverini äitinä, leipomassa ja laittamassa ruokaa kotona. Illalla tulin sitten päivänleikeistä puolikuolleena ja väsyneenä kotiin. Sitten meille tuli joku riita leikeissä ja erosimme ja lopetimme leikkimisen. Muistelen, että jossain vaiheessa aikuisena ollessani, entisessä elämässäni, olisi myös tapahtunut samoin?



Kysyjän kommentti

Hmmm se tavallinen tarina,mutta ne lapsuuden rakkaudet;mulla oli leikkikoulussa tai ekat luokat kävin koulun jälkeisessa "kindergartenissa".Siellä oli olevinaan ihana kundi,joka suuteli mua ;-O(tai näinköhän unta?);vähän myöhemmin repivät leteistä eli ei mitään välimuotoa rakkauden osoituksilla.


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Ida
Vastattu: 25.07.2009 - 10:39

Minulla oli kaksi tyttökaveria. Yhden kanssa "hengailimme" lauantai-iltaisin lavalla, toisen kanssa vietimme aikaa hänen poikaystävänsä kuplavolkkarilla ajellessa. Kummankin kanssa teimme ensikosketuksen tupakkaan ja alkoholiin. Sairaalla menestyksellä...


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 10:48

Urheiluharrastusten kautta kavereita oli riittävästi, myös taloyhtiössämme oli paljon lapsia joten yksin ei todellakaan tarvinnut olla. Pari sisarustakin löytyi samasta asunnosta...


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 11:07

Alle kouluikäisenä olin melkopaljon itsekseni ja mielikuvituskaverin kanssa höpöttelin.
Naapurissa oli vain miusta muutaman vuoden vanhempia poikia.
7-vuotiaasta teini-ikään oli muutamia tyttö ja "poikakavereita".
Teininä menot suuntautuivat enemmän kotipihasta pois päin.
Meitä oli aina iso porukka koolla 10 - 15 ihmistä. Ja ai sitä mukavuutta, kun porukasta löytyi jo autonomistava. Amatson volvolla citiin =))
Tulihan sitä teininä vierailtua isän kotiviini kellarissa ja kiinni jäätyä.
Siitä rapsahti kotiarestia. Silloin ei naurattanut, nyt asialle osaa jo naureksia.
Hyvää kotiviiniä oli isä tehnyt =)


  Ilmoita asiaton vastaus
Eme
Vastattu: 25.07.2009 - 13:33

Kyllä oli teininä ja lapsenakin paljon kavereita, ja sitten muutama ihan ystävä


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 14:38

Kyllä minulla oli paljon ystäviä nuorene ja ystävyyttä on ylläpidetty tähän ikään asti.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 15:07

oli pari todella läheistä "kikatuskaveria" toinen oli serkkuni. Olimme aina yhdessä


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 15:32

Pienenä ja vähän isompana kavereita on riittänyt. Muutama oikea ystäväkin. Poikia ja tyttöjä..


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 16:03

ennen kouluja oli muutama kaveri ja osittain olin yksikseen.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 16:15

Mietä oli semmonen 10 hengen porukka joka liikkui illat ja viikon loput yhdessä porukassa oli myös muutama tyttö


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 16:23

kaupunkilais lapsena kokoontui koko korttelin ja naapurinkin korteerin penskat aina yhteen, milloin pelaattiin mitäkin peliä tai muuten vaan hengailtiin , muta hauskaa aina oli, eikä koskaan tarvinnut olla yksin , ain oli joku kamu vierellä , kuten ovat nytkin , ei kylläkään kakki ole sieltä lapsuus ajoilta, mutta on joitakin pysynyt vieläkin elontiellä mukana... ystävät ovat ihana rikkaus.. :)


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 17:17

on aina ollut kavereita


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 20:24

Oli ystäviä, kavereita... osa on edelleen ja osa on jäänyt matkan varrelle... arvostan ystäväni hyvin korkealle!


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 20:49

Kyllä on ollut kavereita paljon. Lapsena asuimme isossa pihapiirissä missä oli paljon lapsia. Pelasimme pallopelejä ,kuurnupiiloa, tippaa ja kinkkasimme. Kyllä nuoruudessa olin myös paljon maalla serkkujen luona. Se oli ihanaa aikaa,kun sai olla heinäpellolla ja ladossa pomppimassa heiniä tiiviimmäksi. Oli paljon eläimiä oli mukavaa hakea lehmiä laitumelta lypsylle..Sitten kun aloin käymään tansseissa,oli useampi tyttö-kaveri joiden kanssa kävimme..Se sitten oli taas tosi ihanaa aikaa...se oli sitä nuoruutta ja ihanuutta...Nyt vain muistot jäljellä . Kyllä tämä vanhuus taas tuonut toisenlaiset ystävät.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 23:04

Lapsena ja teininä oli kyl kavereita ja ystäviä.Nyt ne on kaikki jossai tuol maailmal.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 25.07.2009 - 23:22

suurten ikäluokkien kaupunkilais kasvattina niitä kavereita kyllä riitti hiekkalaatikolta alkaen. Aikuistumisen kynnyksellä vietin pari kesää lähes erakkona saarella kalastellen ja sitten taas palasin porukoihin ...


  Ilmoita asiaton vastaus
Vieras
Vastattu: 25.07.2009 - 23:25

Kavereita oli paljon ja leikimme vanhoja pihaleikkejä. Varmaankin parikymmentä saman ikäistä tyttöä ja poikaa. Oli se ihanaa aikaa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 26.07.2009 - 02:21

Vain pari tosi hyvää kaveria,mutta vietin tosin paljon aikaa kirjallisuuden ja yksilöurheilun parissa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 26.07.2009 - 18:09

Paljon oli kavereita. Ja hyvät muistot on jäänyt ajasta.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.