Lötyykö napsulaisista eronneita ja tukevia sanoja minulle eron hetkellä?

Karanneitakin löytyy täällä...
Ehkä voit asennoitua,että "avioero on pieni kuolema."

  Ilmoita asiaton vastaus

Tässä ainakin on yksi eronnut. Kyllä se raskasta oli. En tiedä olosuhteita ja syitä eroosi, mutta sanon silti, että uskon sinun jonain päivänä kohtaavan jonkin ihanan asian elämässäsi, jolloin ymmärrät , että tätä asiaa ei olisi tapahtunut ilman eroa.
Itselleni ero oli helpotus vaikka siihen liittyikin paljon myös vaikeita asioita kohdata.

Jaksamista Koivunsisar!!!

  Ilmoita asiaton vastaus

Vielä varmaan tulet kokemaan monenmoisen tunteiden kirjon , vihan, katkeruuden ja kaipauksen.
Päiväkerrallaan. Mutta täytyy rakentaa elämä uudelleen, oli eron syy mikä tahansa. Älä jää kiinni siihen ohimenneeseen avioliittoon, ajattele positiivisesti tulevaisuutta.

Aviomieheni kun kuoli, yksi ystävättäristäni sanoi lohdutukseksi, ole onnellinen että kuoli, ettei eron kautta liitto loppunut. Olin kyllä ihmeissäni moisesta lohdutuksesta ja jopa hiukan närkästynytkin.
Mutta hän oli kokenut vaikean eron miehestään, ja katkeruus oli jäänyt pintaan.

  Ilmoita asiaton vastaus

Aika tekee tehtävänsä. Toivon että sinulla säilyy suhteet teidän yhteisiin ystäviinne ja hänen sukuunsa. Laitan tähän alle pienen lainarunon jos siitä olisi sinulle lohtua:

Tänä aamuna...
olet jättänyt taakse kaiken menneen
ja niin valkeni loppuelämäsi ensimmäinen uusi päivä.

Se on uusi alku uusine mahdollisuuksineen.
Se on annettu elettäväksi täysillä.
Iloittavaksi ja nautittavaksi.
sinä määräät purtesi suunnan.
Olet oman elämäsi kapteeni.

  Ilmoita asiaton vastaus

kurjaa , että se ainut ja oikea , ei nyt ollutkaan oikea, mutta vaikka nyt on kurjaa ja raskasta, en syytä eroosi tiedä, mutta koita olla vihaamatta, viha kuluttaa niin paljon ihmisen voimavaroja ja silloin on tuskallisempaa olla sinut tuon asian kanssa, jotta jos vain voit yritä olla kuitenkin vielä vaikka ohuenkin siiman kanssa ystävä hänelle, ei ole helppoa, mutta on kuitenkin hieman helpompaa, kuin vihan tunne....aika ja vain aika kuultaa nuokin ikävät muistot, mutta nyt on raskasta, kun vielä joutuu luopumaan kaikesta rakkaasta , muustakin kuin siitä rakaasta, jota rakasti silloin joskus...koita kestää ja paljon voimia sinulle ja klisee kyllä se siitä, kun elät päivän kerrallaan ja voit toki hakea hieman lääkettä ahdistukseen esim.terv.keskus lääkäriltä...eikä se ole lainkaan noloa, joten apua vain hakemaan , jos ei meinaa jaksaa ja ahdistus vain syvenee, älä kärsi siitä ainakaan, kun apu on tuohon asiaan saatavila..lähde vaikka jonnekin ystävän kanssa ja puhu sekin helpottaa..koita jaksaa...

  Ilmoita asiaton vastaus

Koettu on tuokin vaihe elämässä. Henkilökohtaisena kokemuksena ensimmäinen puoli vuotta oli sitä pahinta aikaa. Sitten ihan kertalaakista heräsin todellisuuteen ja oivalsin, että näin sen pitikin mennä. Ja hyvä niin. Elämä alkoi uudestaan paljon paremmalla fiiliksellä kohti uusia seikkailuita. Nyt sinua varmasti sattuu, mutta puhuminen auttaa aina. Puhu parhaan ystäväsi kanssa, älä piilota tunteitasi, sillä ne tulevat aina uudelleen olemaan elämäsi tiellä, jos jätät ne selvittämättä. Voimia tarvitset, mutta niitä saat, jos vain jaksat löytää aina jonkin pienenkin positiivisen asian tästä erosta. Onnea tulevaisuudellesi.

  Ilmoita asiaton vastaus

Viisi vuotta sitten erosin. Alku oli yhtä kaaosta, kun surun ja vihankin keskellä oli hoidettava taloudelliset ja muut käytännön asiat puhumattakaan silloin vielä varsin pienen lapsen hoitamisesta. Suurimmat huolenaiheet olivatkin juuri lapsen selviäminen erosta ja taloudelliset asiat.
Minua helpotti suunnattomasti päiväkirja eli joka ilta kirjoitin sivukaupalla ruutuvihkoon tuntemuksiani, ajatuksiani ja listoja siitä, mitä asioita on hoidettu ja mitä vielä on hoidettava. se selkiinnytti paljon asioita.
Jos on joku, jolle voi purkaa tunteitaan puhumalla ja puhumalla, se auttaa kovasti. Itselläni oli onnea, että saman kokenut ystävättäreni jaksoi olla tukenani jatkuvasti.
Ajan myötä tilanne kyllä helpottuu kaikilta osin ja jossain vaiheessa sinäkin voit varmasti todeta eron olleen yksi elämäsi parhaita asioita. Ainakin minä voin todeta niin nyt, kun rinnallani on jo yli kolme vuotta kulkenut uusi rakas elämänkumppani, lapsi voi hyvin ja suhteet exään ihan OK.

Voimia ja jaksamisia! Muista, että vaikeillakin asioilla on tapana järjestyä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Katso taaksepäin, mutta elä eteenpäin. Olet kokenut suuren menetyksen, mutta samalla sinulle jää muistot kaikesta ihanasta ja kauniista, missä olet saanut olla mukana. Huomaa ympärilläsi ne mukavat asiat, jotka erosta huolimatta jäävät sinulle. Se voi olla joku ystävyyssuhde, tavara tai kokonainen rakennus. Minulle riitti radio. Kaiken menettämisen keskellä huomasin, että jäihän minulle radio, josta voin kuunnella ohjelmia muusta maailmasta kuin omani sillä hetkellä tuntui. Kohta löydät arkipäivääsi uusia ihania asioita, joita et ehkä muuten olisi kohdannutkaan. Ja pian huomaat, että eroaminen olikin kohdallasi hyvä asia. Mutta menee siihen vielä aikaa, ja voihan olla, että surutyötä joudut kariutuneesta parisuhteestasi tekemään lopun elämääsi.

  Ilmoita asiaton vastaus

Tärkeintä on ystävät. Tässä vaiheessa jyvät karsiutuu akanoista...ystävien suhteen. Koko prosessi voi kestää 4 vuotta, kunnes olet sisimmissäsi sinut asian suhteen. Paljolti riippuu tilanteesta. Toiset selviää nopesti jne. yksilöllistä, totakai.

Pidä yhteyttä ystäviisi, kerro kaikki mitä tunnet, mutta sinun ei tarvitse niitä kenellekään perustella. Ole avoin, puhu...huomaat, että se auttaa vaikka jauhaisit samoja asioita päivittäin. Voi olla, että sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia...kysy ihmeessä kun siltä tuntuu. Näin et jää yksin ja tukijoukkoa sinulle löytyy ainakin näiltä sivuilta oletan. Minä ainakin:)) Tsemppiä sinulle!


Oma eroni 10v sitten. Oma talo myyntiin, kaikki romahti, vaikka muutamia vuosia " taisteltiin". Lasten kanssa lähdin. Vuoden itkin. 4 vuotta meni ja olin sinut asian kanssa. Lapset ok. Pitkä suhdekin on ollut, mutta nyt ehkä voisin jämähtääkin jonkun kivan ukkelin kanssa. Ex- mieheni kanssa pakolliset asiat hoidan. Aina ne jonninmoiset arvet jättää.

  Ilmoita asiaton vastaus

Muista et jonkun asian loppu on uuden alku. älä sure, odota suurella innolla mitä elämä voi vielä eteesi tuoda.

  Ilmoita asiaton vastaus

Ihan hienoja elämänohjeita osaavat kokeneet napsulaiset antaa.
Minä en ole avioeroa onneksi kokenut, mutta turhahan se on koko elämäänsä tuhrata huonossa avioliitossa. Tietysti minun helppo noin sanoa, kun itsellä on ainakin toistaiseksi kaikki hyvin.

  Ilmoita asiaton vastaus

Ite en oo avioliitos,mut kihlois kyl ja eroa suunnittelen.Ei oikeen muutakaan voi ku mies pimittää asioita ja toimii selän takan ja lisäks epäilen et sil on säpinää toisen kans eli ero on ainut vaihtoehto.Vaik ite sen eron haluaa ja toisaaltaa helpottaa,mut kyl se silti pahalle tuntuu.Etenki ku on pitkää ollu yhes ja tottunu siihe et toine on vierel.Onha se surulline ja tyhjä,yksinäinen olo,mut hammasta purren eteenpäin,kyllä se helpottaa ja aurinko paistaa taas risukasaanki.Sinulla varmasti on ystäviä,pura heille tunteita ja kirjoita vaikka päiväkirjaa,se helpottaa.Miul ei ystäviä juurikaan oo joten höpöttelen kissalleni ja kirjotan tunteitani paperille ylös.Pääasia,et saa tunteitaa purkaa ettei ne jää sisälle,se vaa pahentaa oloa.
Voimia sinulle!

  Ilmoita asiaton vastaus

Avioerostani on aikaa jo 20 vuotta, olin nuori tyttö vielä silloin. Tunteet myllersivät, tuntui että kaikki loppuu. Mutta ei loppunut =) Sinkkuna elin monta vuotta. Sit luulin löytäneeni kumppanin, mutta ei se ollut niin. Elin liian monta vuotta väkivaltaisen miehen kanssa. Viimein kun älysin hänestä erota, se oli helpotus. Ja taas alkoi sinkkuelämä.
Nyt olen onnellisesti avoliitossa ihanan miehen kanssa, olemme olleet yhdessä 8 vuotta ja siitä 3vuotta nyt asuneet yhdessä.
Tällä yritän sanoa, että elämä voittaa aina, vaikka kuinka se välillä päähän potkii.
Kaikella on tarkoituksensa.
Ohjeena voisin sanoa, että älä jää yksin tunteidesi kanssa.
Käy asioita läpi, jonkun hyvän ystävän kanssa.
Riittää kunystävä jaksaa kuunnella, ei hänen tarvitse osata antaa sinulle elämänohjeita.
Voimia, sinä selviät kyllä ja uusi parempi elämä odottaa =)

  Ilmoita asiaton vastaus

Voimia sinulle!

  Ilmoita asiaton vastaus

Menetetty suhde on vain hyvästä. Kun huomaa että toinen ei ole se oikea siloin kuuluu erota joten kun nyt erosit mies ei ollut se oikea. Viellä se oikea tullee jostain ja siloin kaikki menetetyt suhteet unohtuu jja elämä kirkastuu. Ajattele ero uutena ja parempana mahdollisuutena älä menetettyny elämänä

  Ilmoita asiaton vastaus

Jep erosta hyvin vähän aikaa.
Kipeää teki mutta nyt tuntuu todella hyvältä ja oikealta päätökseltä.

  Ilmoita asiaton vastaus

Aika parantaa haavat. Voimia ja kestämistä.

  Ilmoita asiaton vastaus