Vieras
Vastaukset
Käyttäjien valitsema paras vastaus
Latinasta näyttäisi tulevan:
Latinalaisia nimiä alkoi vakiintua suomen henkilönnimistöön jo kristinuskon ajalla, silloin kun Ruotsin kuningas Erik Pyhä teki ristinretken Turun alueelle vuonna 1155 (Mikkonen 2005: 17). Varhaisina vuosisatoina tiedemiehet suosittelivat, että nimet ja johdospäätteet lainataan suoraan latinasta, muun muassa -us, -(a)nus, -ius, -lius ja -nius(Närhi 1997: 259).
Lähteet:
Pro gradu -tutkielma, Leonard Pearl, Turun yliopisto, 2007
Ilmoita asiaton vastaus
Muut vastaukset
Tarkoitatko samoin kuin -NEN pääte suomalaisissa nimissä?Sehän on aatelispääte.
Ilmoita asiaton vastaus
Voisi olla jotakin latina-pohjaista; en jaksanut vielä tarkistaa.
Ilmoita asiaton vastaus
Ismo LIUS suomalainen jalkapallomies, suomenmestari.
Joni LIUS jääkiekkoilija.
Liittynee peltojen raivaajiin kuten Liukot ja Luikotkin.
Ilmoita asiaton vastaus
Kornelius, Sibelius. Ei taida maailman kielet löytää selitystä lius -päättelle. Esimerkeissä ei taida Korne eikä Sibe merkitä mitään, ei siis olisi pääte.
Ilmoita asiaton vastaus
Andekin kanssa olin samoilla jäljillä. Etsin tosissani perusteita lius-päätteelle vaan en löytänyt. Nythän tuossa on tietoa Leonard Pealin pro gradussa.
Ilmoita asiaton vastaus
Oisko tää nyt se Fortumin rahaukko 3,2 miljoonaa tuloa vuodessa.
Lähteet:
Oma tieto.
Ilmoita asiaton vastaus
Li lius kuulostaa ihan kiinalaiselta, ilmankos sitä on vähän vaikea ymmärtää
Ilmoita asiaton vastaus
Vastaa kysymykseen
Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!Rekisteröidy
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
Ohjeita vastaajalle
- Vastaa esitettyyn kysymykseen.
- Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei". - Noudata Napsun sääntöjä.
- Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
- Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
- Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
- Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.