Vieras
Kysytty: 18.03.2009 - 16:31

kertoisitteko eroja itä-suomen ja länsi-suomen ruokakulttuurien väliltä? mahd. paljon. kiitos jo etukäteen. :)

 
  Ilmoita asiaton kysymys

Vastaukset

Käyttäjien valitsema paras vastaus

Vastattu: 19.03.2009 - 09:42

Itä-suomalainen keittiö perustuu runsaisiin makuihin ja monipuolisuuteen.Lännessä on tärkeämpää mahan täyttö.


  Ilmoita asiaton vastaus

Muut vastaukset

Vastattu: 18.03.2009 - 17:53

idässä syödään niitä lörtsyjä


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 18.03.2009 - 17:59

Etelä-Pohjanmaan herkkuja ovt piimävelli ja monet muut piimäruoat kuten piimälimppu.

Itä-Suomen herkkuja ovat myös monet leivät. Karjalan ruokaperinteeseen puolestaan kuuluvat monet piirakat, kuten karjalanpiirakka, sultsina ja perunapiirakka sekä karjalanpaisti.


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 18.03.2009 - 19:07

"Itäinen ruokataloutemme perustuu vanhastaan jatkuvaan uunin käyttöön päivittäisissä askareissa; yksinkertaistaen voisikin idän ja lännen eroa kuvata siten, että itäsuomalainen hauduttaa puuronsa uunissa, länsisuomalainen keittää sen.

Itäsuomalainen palvaa eli savustaa lampaansa puukourussa uunissa, länsisuomalainen orrella lämpölähteen yläpuolella.

Idässä kalat leivotaan kukkoon tai kurniekkaan ja paistetaan uunissa, lännessä vesistöjen varsilla kalat kypsytetään usein vieläkin avotulen ääressä." (Uusivirta 1982)


  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 18.03.2009 - 20:33

Ruokatalous

Karjalainen ja savolainen ruokatalous poikkesi suurelta osaltaan läntisen Suomen ruokataloudesta. Alueen erikoisuuksia olivat uuni- ja laatikkoruoat, erilaiset piirakat ja kukot sekä leivät. Nykyisen Etelä-Karjalan alueella on tehty perinteisesti paksukuorisia, ruistaikinasta leivottuja piirakoita, joissa reunat rypytetään täytteen ympärille. Ohutkuoriset sultsinat ja supukat olivat Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan erikoisuuksia. Savolaisena erikoisuutena pidetty kalakukko on ollut vähintään yhtä suosittua ruokaa myös Karjalassa. Kukko on leivän ja piirakan välimuoto, paksu ruisleipä, jossa on täyte.



Leivät poikkesivat Itä- ja Länsi-Suomessa toisistaan. Karjalassa hapan ruisleipä oli pehmeä ja paksu, kun lännessä leipä oli kova reikäleipä. Leivällä tarkoitettiin Itä-Suomessa nimenomaan juuri ruisleipää, muut leivät olivat rieskoja. Rieska-sanan käyttökin on Itä- ja Länsi-Suomessa poikkeava. Kun lännessä rieska tarkoitti ohutta, vaaleaa leipää, oli rieska Karjalassa ja Savossa kohotettu ja paksu. Lännessä karjalaisten rieskaa kutsuttiin limpuksi. Maakunnan paikallismuseoista Joutsenon pitäjäntuvalla voi seurata karjalaisen rieskan tekoa höpsytysmenetelmineen.



Alueelle ominaista oli myös ruoan valmistaminen puisessa pitkulaisessa kaukalossa, jota kutsuttiin säräksi. Särä laitettiin tuvan uuniin ja liharuoka kypsennettiin uunin miedossa lämmössä. Myös astiassa valmistettavaa ruokaa kutsuttiin säräksi. Särä nostettiin uunista rautahaaraisella patahangolla eli uhvatalla. Perinteisen karjalaisen särän valmistamiseen voi käydä tutustumassa Lemin kotiseutumuseossa. Museopirtissä pääsee myös aterioimaan säräpöytään.



Etelä-Karjalaan omaksuttua ruokaperinnettä edustaa viipurinrinkeli, joka on kulkeutunut Viipuriin keskiajalla Keski-Euroopasta luostarikäyttöön. Luostarista rinkeli levisi kansan keskuuteen ja Viipurista Lappeelle asti. 1800-luvun loppupuolelta eteenpäin Lappeen pitäjän talolliset alkoivat valmistaa viipurinrinkeleitä sivuelinkeinona markkinoille. Viipurinrinkelin historiasta kiinnostuneille löytyy lisätietoa Etelä-Karjalan museon perusnäyttelystä.


Lähteet:
Ote Etelä-Karjalaisesta ruokaperinteestä

  Ilmoita asiaton vastaus
Vastattu: 19.03.2009 - 14:35

En tunen tarpeeksi hyvin itäsuomalaista ruokakultuuria, länsisuomalaista kyllä.
Rannikolla lännessä syödään paljon kalaa (tai on syöty). Raaka jako on myös se että idässä paljon jauhoisia elintarvikkeita (piiraat ym.), lännessä kevyempää ruokaa. Pohjanmaan rannikolla on saatu ruokakultuuriinkin vaikutteita lännestä päin ja merta myöten aina Euroopasta saakka.
Marjoja on myös käytetty ruokataloudessa paljon.
Menneyt aika ja nykyaika, kummasta tarkiotit kysyä? Koko historiaa ei tässä viitsi avata. Tämä oli kait myös jokin opintokysymys, arvaan...

Lisätty: 20.03.2009 - 10:11

Uuni-ja laatikkoruokia on valmisttettu myös läntisessä Suomessa. Ainakin Pohjanmaalla ihan viikottain kun leivottiin leipää kotona, jälkilämpöön laitettiin aina erilaisa ruokia paisteista laatikoihin saakka. Ja myös kalaa kuivatettiin uunissa.


  Ilmoita asiaton vastaus
Tämä kysymys on suljettu, mutta voit edelleen vastata siihen. Et kuitenkaan tienaa pisteitä vastauksestasi tähän kysymykseen.

Vastaa kysymykseen

Rekisteröidy vastataksesi kysymykseen. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa!

Rekisteröidy

Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu sisään
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.

Ohjeita vastaajalle

  1. Vastaa esitettyyn kysymykseen.
  2. Kysy itseltäsi: "Auttaisiko vastaukseni kysyjää?"
    Jätä vastaamatta, jos vastaus tuohon kysymykseen on "ei".
  3. Noudata Napsun sääntöjä.
  4. Pyri antamaan selkeitä ja perusteellisia vastauksia.
  5. Älä oleta, että kysyjä tietää kysymyksen aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
  6. Kirjoita itse omat vastauksesi. Viittaa lähteeseen, kun lainaat tekstiä.
  7. Voit antaa kysyjälle vinkkejä vastauksen löytämiseen, vaikka et itse tietäisikään suoraa vastausta kysymykseen.
Pieni hetki, sivua ladataan.