Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää...

Matkakokemukset - Vaarat ja ongelmat Malawissa

Pelon keskellä.

tinni    10.05.2010    Malawin vaarat ja ongelmat    Malawi

Matkustin Malawiin kolmatta kertaa joulukuun alussa 2009. Menimme pohjoiseen Malawiin kolmen ystäväni kanssa ja päätimme viettää joulun ja uuden vuoden alkeellisissa oloissa eräässä kylässä.. Halusimme kokea jotain "uutta".. Ja uuttahan se sitten olikin. Toisena yönämme Karongassa heräsimme n. klo 1.30 kovaan pamahdukseen ja sitten maa alkoi täristä.. Heräsimme johonkin jota emme osanneet odottaa, maanjäristykseen. Jokainen meistä koitti kömpiä ulos moskiittoverkkojen alta ottaen mukaan jonkun lakanan ja kiirehtien ulos. Se oli vaikeaa, sillä koko talo tärisi.. Pääsimme onneksi ulos. Kaikilla ei ollut kumminkaan sama onni, ympäriltä alkoi kuulua ambulanssien hälytysääntä, taloja sortui, ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Jälkijäristyksiä tuli paljon ja ne jatkuivat useiden päivien ajan. Alkuun me aateltiin että jäädään tänne, autetaan ihmisiä.. Mutta seuraavan yön tullessa kukaan ei nukkunut. Oli kova ukkonen, yövyimme verannalla ulkona ja kaikkia pelotti. Se oli elämäni siihen mennessä pelottavin kokemus. Toimin johtajana niille muille ja olin kauhusta jäykkänä. Mitä jos se tulisi taas? Voimakkuudeltaan maanjäristys oli 6.0 astetta, vain yhden asteen Haitin järistystä pienempi. Mä halusin jäädä vielä Karongaan ja auttaa niitä ihmisiä joilla ei ollut yhtä hyvä onni meidän kanssa, mutta siinä vaiheessa tuli valtion puolesta käsky evakuoitua, Karonga julistettiin katastrofi-alueeksi. Meidät pakotettiin poistumaan. Uhkana oli että seuraava järistys iskisi Lake Malawin alle, mikä oli aivan vieressä ja vaarana olisi ollut koko paikan tuhoutuminen. Tulvat olivat jo syöneet osan kylistä tehden siitä osan järveä. Me siis lähdimme. Monet eivät päässeet lähtemään ja edelleenkin sydämessäni on suru heidän takiaan. Heillä ei ole rahaa n. viiden euron hintaiseen bussilippuun.. Ja vaikka olisikin, heillä ei olisi mitään minne mennä. Kaikki bisnes lähti alueelta pois.. Millä Karongalaiset nyt selviää? Mistä he nyt saavat tuoton?

Me vietimme siis joulun ja uuden vuoden kaupungissa jonka nimi oli Mzuzu. Menimme sairaalaan tapaamaan lapsia jouluna, veimme lahjoja.. Teimma jotain pientä ja otimme aikaa siihen, että olisimme ok maanjäristyksen jälkeen. Unettomat yöt, pienikin tärinä jossain säikäytti meidät.. Ja suru Karongalaisista. Karongan maanjäristyksestä oli vain pieni maininta ylen sivuilla ja avuntarve oli suuri, vaikka kuolinmäärä nyt ei ollutkaan yhtä iso kuin Haitilla.

Matkamme kumminkin jatkui. Meidät yritettiin ryöstää liikennevaloissa kun olimme auton sisällä. Onneksi olivat ovet lukossa. Yövyimme vierastalossa, olimme kipeitä (mahassa oli lääkärin mukaan jokaisella "ötökkä") ja valvoskellen vierastalon parvekkeella huomasin siellä ramppaavan paljon prostituoituja.. Yllätys minulle.. Järkyttävää.

Etelässä lähellä Mulanje-vuoristoa sairastuin malariaan.. Kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sain heti lääkityksen. Noin kolme viikkoa sen jälkeen teimme minulle jälkitarkastuksen ja koska juuri silloin olin laboratoriossa auttamassa, sain tutkia itse verinäytteeni alusta loppuun. Ja kuinka ollakkaan, löysin itseltäni malariaparasiittejä, vaikka oloni oli hyvä. Emme kumminkaan aloittaneet mulle lääkitystä.. Mutta muutaman päivän päästä mun kunto romahti. Ystäväni joka asuu Malawissa, luuli sen johtuvan edellisen illan koettelemuksesta, mutta verinäyte osoitti minulla olevan malarian, joten sain siihen lääkityksen.. Tämä juuri ennen Suomeen paluuta, joten matkat olivat hyvin tuskallisia..

Mainitsin edellisen illan koettelemuksen, joten voinen kertoa mitä tapahtui. Menimme Mulanje-vuoren juurelle katsomaan sadekauden aiheuttamaa vesiputousta, Likhubulaan. Hypimme putouksen vierestä alas, uimme kiellekkeelle ja laskimme pienen putouksen alas ja sitten rantaan. Paitsi että toisella kerralla emme huomanneet että virtaus oli voimistunut ja koska olin ensimmäinen, enkä kovinkaan vahva, meinasin hukkua.. Ihmettelin kun oli niin vaikea uida, vaikka äsken se oli ollut helppoa. Ja sitten se, että miksi mua kokoaika vei joku ikäänku alas.. Huusin apua, kaverit nauro luullen et pelleilen. Pääsin lopulta kiellekkeelle, mutta virtaus vei mut samantien toiseen putoukseen. Se oli elämäni kamalin tilanne.. Pahempi kun maanjäristys. Vesimassa oli nyt suurempi, voimakkaampi ja vei mua hyvää vauhtia pohjaan ja lopulta putouksen taakse, jossa olin varma et nyt kuolisin. Jostain kumman syystä pääsin kumminkin putouksen "oikealle" puolelle, seinämän viereen ja sain viimesillä voimilla tartuttua seinämästä.. Tiimini ainoa poika oli hypännyt mun perään ja päässyt yhden kiven taakse, josta lähestyi mua, otti kiinni kädestä ja sai vedettyä turvaan. Mun voimat oli aivan loppu.. Oksetti, särki päätä.. Itketti. Mä olin lähellä kuolemaa. Myöhemmin kuultiin että siinä ei missään nimessä sais hyppiä, et koko paikka pitäis sulkea. Siinä on kuulema niin pahat pyörteet, et jos se osuu vähänkin suhun, niin sä et pääse siitä pois.. Siihen on kuollu monia. Mä jouduin pyörteeseen, mutta selvisin.. Sai mut vaan miettimää että hetkonen, tais siinä olla jonkun käsi nostamassa turvaan.. Nimittäin Jumalan käsi. En mä muuten olis selvinny. Kiitokset siis Jumalalle ku pelasti mut.

Tällä kertaa tuli koettua vähän vaarallisempia juttuja.. Mutta myös hyviä. Niistä joskus toiste lisää. :) Malawi on ihana maa, mutta joka maahan liittyy omat vaaransa. Ei kannata pelätä maanjäristyksiä Malawissakaan.. Pysyy vaan poissa pohjosesta Karongasta. Lake Malawi kannattaa käydä katsastamassa vaikka Nkhata Baylla, Monkey Baylla, Mangochilla tai Salimassa. :) Ja be careful vesiputouksilla. :)

Oletko vieraillut Malawissa?

Kerro muille kokemuksistasi!
Pieni hetki, sivua ladataan.