Sintra on kaunis ja värikäs kaupunki
18.12.2013 
Sintra kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupunki sijaitsee noin 30 kilometriä Lissabonista luoteeseen. Elokuvissa kaupunkia on hyödynnetty upeana kuvauspaikkana. Monet turistit matkaavat Sintraan muun muassa Pena Palacen (vuorenhuipulla sijaitseva upea palatsi), Castelo dos Mourosin (maurien rakentama linnoitus 800-luvulta) tai Sintra-Cascaisin luonnonpuiston vuoksi.
Jotkut sanovat Sintran olevan Portugalin romanttisin paikka. Ymmärrän heitä.
Myös Palacio Nacional di Sintra (savupiippupalatsi) on suosittu nähtävyys. Kartionmuotoiset savupiiput ovat yksi sen erikoisuuksista. Päätimme mennä tutustumaan palatsiin.Mieleen painuvin huone oli keittiö. Se oli valtava. Seinät olivat edelleen tummat kaikesta ruoanlaiton savusta ja höyrystä. Voi vain kuvitella minkälaista työskentely siellä on ollut. Kuumaa, hikistä ja rankkaa. Palatsin huoneet ja käytävät olivat suuret ja mielenkiintoiset. Hieman kolkot ja pimeät, mutta kuitenkin kiehtovat.
Sintralla on värikäs historia. Ja Sintra itsessään on värikäs kaupunki. Monet kutsuvat sitä satulinnojen kaupungiksi. Talot nousevat vihreitä kukkuloita seuraten aikamoisiin korkeuksiin. Monessa talossa on jopa neljä kerrosta. Talojen värit vaihtelevat roosasta keltaiseen, sinisestä ruskeaan ja vihreästä valkoiseen. Linnojen tavoin talot huokuvat ajan patinaa ruosteellaan ja hilseilevällä maalillaan. Kaikessa vallitsee kuitenkin harmonia.
Sintraa voi luonnehtia rauhalliseksi. Vaikka siellä pyörii turisti jos toinen. Pieniä kauppoja löytyy melkein jokaiselta pieneltä kujalta. Kahviloita ja ravintoloita on runsaasti.
Sintra oli alun perin maurilainen kaupunki. Portugalin kuningas Alfonso I valtasi kaupungin vuonna 1147. Tämän jälkeen monet aristokraatit ja kuninkaat hoveineen ovat viettäneet kesänsä Sintrassa. Elämä palatsissa oli mielekästä. Leuto vuoristokeli viihdytti enemmän kuin kuuma kesähelle Lissabonissa. Äveriäs väki rakennutti upeita taloja Sintraan, eikä puutarhoistakaan ollut pulaa. Vapaa-aika kului tarinan mukaan bridgen parissa ja läheisellä merenrannalla sijaitsevalla hiekkarannalla (Praia Grande) oleskeluun. Samaisella rannalla, jolla me loikoilimme 850 vuotta myöhemmin.