Ei valitettavasti täyttänyt odotuksiani.
Vieras 
18.07.2015 
Ruokailu Sisiliasssa kaikin puolin oli minulle karvas pettymys. Ennen matkaani odotin suurta kulinaarista elämystä, mutta todellisuus oli mauton, lattea ja negatiivinen. Ruoka ei maistunut yhdessäkään Ravintolassa hyvältä, maukasta se ei ollut kertaakaan koko viikon kestävällä matkallani. Jotkut rruokalajit olivat kerrassaan kammottava kokemus. Valitettavasti Sisilia tuotti minulle pettymyksen.
Syrakusa tarjoaa upeita nähtävyyksiä
PIAZZA ARCHIMEDE
Matkustimme Sisiliaan. Hotellimme sijaitsi Syrakusassa, saaren itärannalla. Yhtenä iltana löysimme itsemme Syrakusan vanhasta kaupungista. Aurinko oli jo laskemassa ja kaupungin kaduilla tanssivat viimeiset auringonsäteet alkuillan varjojen kanssa.
Arkhimedeen vanha aukio on valtavan kaunis. Aukio on pieni. Istahdimme vanhan kahvilan ulkoterassille nauttimaan raikkaat virvokkeet. Vieressä nousi korkeuksiin upea, mahtipontinen, satoja vuosia vanha Banco di Sisilia ja takanamme kohosi muun muassa kolmikerroksinen ikivanha talo, jonka sähköpiuhat roikkuivat miten sattui, samoin asukkaiden värikkäät pyykit. Seinien maalipinta oli rapistunut. Talosta huokui menneet vuodet ja italialainen elämäntyyli.
IL PARCO ARCHEOLOGICO DELLA NEAPOLIS
Syrakusan keskustan lähellä sijaitsee suuri arkeologinen puisto, jossa kannattaa käydä. Niin kreikkalaista kuin roomalaista tyyliä on havaittavissa puiston historiallisissa monumenteissa. Pääkohteita ovat kreikkalainen teatteri ja roomalainen amfiteatteri. Molemmista on tietenkin enää vain rauniot jäljellä. Kreikkalainen teatteri rakennettiin noin 500 eKr. Teatteria kunnostettiin juuri, kun kävimme puistossa. Nykyään teatterissa esiintyvät Muinaisen Draaman Instituutin näyttelijät.
Sisäänpääsymaksu alueelle on pieni ja jono etenee nopeasti. Vaikka turisteja ei huhtikuussa ole kovin paljon, tuovat turistibussit turisteja myös tämän nähtävyyden luo tasaisessa tahdissa. Kapusimme ylös aika jyrkkää rinnettä ja hikipisaroita ilmestyi otsalle. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Oli lämmin huhtikuu.
Päästyämme puiston ylätasanteelle, ihailimme korkeuksista alhaalla sijaitsevaa teatteria. Ympärillämme näkyi vehreää maastoa ja puita. Suurimmaksi osaksi puisto on kuitenkin vaaleaa kiveä ja kalliota. Kalliossa on pieniä ja suuria luolia. Otimme valokuvia toisistamme, kun istuimme noin kuusi metriä korkean luolan suulla luonnon muokkaamalla kivipenkillä. Korkealta kukkulalta näkee yllättävän kauas. Kallioilla oli mukava kävellä ja nauttia maisemista.
ORTIGIA
Paras tapa tutustua Ortigiaan, Syrakusan vanhaan kaupunkiin, on käveleminen. Alue ei ole suuri. Korkeintaan kilometrin pitkä ja leveydeltään puolet siitä. Tarjolla on historiallisia, normandialaisia keskiajan rakennuksia, kreikkalaista ja roomalaista arkkitehtuuria ja barokkityyliä. Alueella on myös ihania vaate- ja kenkäkauppoja.
Ravintoloita, trattoriota sekä baareja ja kahviloita löydät joka kadulta. Syrakusan Duomo on kaupungin suosituin ja hienoin nähtävyys. Se oli sodan jumalatar Ateenan kreikkalainen temppeli. Katolla sijaitsee suuri kultainen patsas Ateenasta. Jokainen Duomon nähnyt, on kokenut tunteiden aallon, koska arkkitehtuuri on niin kaunista.
Rauhallisen kävelyn aikana on mukava pysähtyä ihailemaan historiallista Arethusan suihkulähdettä. Tarinan mukaan Arethusa oli arkadialainen nymfi, joka joutui karkaamaan veden alle, Alpheios jumalan sitkeän lähentelyn vuoksi. Jumalatar Artemis muutti nymfin lähteeksi, joka nykyään esiintyy suihkulähteen muodossa Syrakusassa.
KYYNELEHTIVÄN MADONNAN KIRKKO
"Madonna delle Lacrime" niminen kirkko rakennettiin 1950-luvulla ja sijaitsee Syrakusan keskustassa. Kirkon tyyli on futuristinen. Se muistuttaa omalla tavallaan suurta kyyneltä. Pysähdyimme sen eteen ottaaksemme siitä valokuvia. Kirkko on niin korkea, että kuvanotto ruuhkaisella kadulla on hankalaa. Kirkon korkeus on 74 metriä ja se on Syrakusan kaupungin korkein rakennus. Tarinan mukaan Madonna näki hyvin vaikean synnytyksen vuonna 1953 ja itki tästä syystä 5 päivää. Monet pyhiinvaeltajat tulevat kirkkoon toivoen, että käynti lieventää heidän vaivojaan.
Ristorante Archimede trattoria Archimedella
Kävimme Sisiliassa pääsiäisen aikaan vuonna 2004. Vietimme eniten aikaa Syrakusassa.
Saimme suosituksen käydä vanhassa kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa.
Ravintola Arkhimedeen henkilökunta saa täydet pisteet. Nälkäisinä hivuttauduimme sinne jo hieman ennen kahdeksaa. Paikka löytyi helposti. Ravintolan nimi on Ristorante Archimede ja se sijaitsee lähellä Piazza Archimedesta.
Vaikka ovi oli puoliksi vielä kiinni (alas vedettävä suojaovi), livistimme sisälle katsomaan paikkaa. Yllättynyt hovimestari uteli Sisilian murteella mitä etsimme. Heikolla kielitaidolla tiedustelin aukioloaikoja ja pöytää kahdelle. Sanoin, että meillä on nälkä.
Pöytä järjestyi heti vaikka ravintola ei ollut vielä auki. Iloisena ja rupatellen vei hovimestari meidät pöytään ja toi ruokalistat. Se oli vain italiaksi. Mutta ei hätää. Jotain tunnistin, jotain en, ja päädyimme rohkeasti kokeilemaan erilaisia annoksia.
Saimme mahtavat annokset maukasta ruokaa. Jo alkupala oli niin suuri, etten voinut kaikkea syödä. Veikkaan, että edessäni oli puolikiloa mustekalaa, mahtavassa punaviinikastikkeessa. Jollet pidä mustekalasta, ei hätää. Voit valita katkarapuja, miekkakalaa, kalaa, vasikkaa, erilaisia kuskus annoksia tai pastaa monenlaisessa muodossa.
Juomatilauksemme onnistui osittain. Valkoviinini oli perushyvää talon viiniä, mutta miehelleni tuotiin perin oudon makuista punaviiniä. Kilttinä suomalaisena hän joi sitä hetken, kunnes pyysi minuakin maistamaan. Sanoin, että tässä ei nyt kaikki ole kunnossa, eikä tätä ei tarvitse juoda - tilataan jotain muuta. Hän sai toisella yrittämällä hyvää punaviiniä. Myöhemmin meille selvisi, että tyypillinen sisilialainen punaviini voi maistua oudolle tottumattomalle. Kenties viinissä ei siis ollutkaan mitään vikaa. Kannattaa udella rohkeasti eri viineistä ja uskon, että niitä saa myös maistaa, jos haluaa. Me emme tällä kertaa vain muistaneet sitä.
Valtavan mustekala-annoksen jälkeen saimme pääruoaksi tilaamamme päivän kalan. Onneksi emme olleet tilanneet pastaa. Grillattu kala oli tuoretta ja hyvää. Mausteina ei tarvittu kuin valkosipuli, sitruuna ja oliiviöljy. MIeheni annoksessa oli kaprista ja tomaattia. Mitkä tuoksut annoksista nousi!
Kahdeksan jälkeen alkoi paikallinen väki saapua paikalle. Paikan omistaja istui omassa pöydässään ottamassa ruokailijat vastaan. Selvää oli, että kaikki tuntevat toisensa. Meitä katsottiin pitkään, uteliaasti ja hymyillen. Kommenteista emme saaneet selvää - mutta jotain hauskaa meissä oli. Ehkä vaalea iho, ehkä suomenkieli. Ehkä tosiasia, että olimme luikahtaneet ravintolaan jo ennen sen avaamista. Mikään asia kun ei varmastikaan pysy salassa pienessä kylässä tai kaupungissa, saati sitten paikallisten suosikkiravintolassa.
Sali on pian täpötäynnä. Kun vielä pääruoaksi tilaamamme kala oli syöty ja ihana espresso juotu, maksoimme laskumme antaen pöydän sitä odottaville vakiovieraille.