Tie Suojärvelle huonokuntoinen
25.02.2018 
Jos menet omalla autolla Suojärvelle, ota huomioon, että maantie Suojärvelle on päällystämätön, kuoppainen ja huonokuntoinen. Matkaan pitää varata aikaa huomattavasti enemmän kuin matkan pituus edellyttää.
Turistien valokuvahuijausta Moskovassa
Varokaa Punaisen torin vieressä sijaitsevan kauppakeskus GUM lähellä parveilevia turisteja valokuvaavia porukoita.
Osa porukasta on sonnustautunut Lenin- tai Stalin-hahmoiksi, tms. Porukan suuruutta et voi mitenkään arvata.
Kun ovat saaneet turistin huijattua valokuvaan, niin sitten alkaa rahastus. Kuvalle tulee hintaa useita kymmeniä euroja. Sitähän ei etukäteen kerrota.
No, sehän on pois matkakassasta ja tietenkin muilta rehellisiltä matkailuyrittäjiltä (ravintolat, kaupat, taksit, jne) siinä läheisyydessä.
Ilmoitanko asiasta virkavallalle? Siinähän he seisovat lähellä, joten kai he tietävät, mitä siellä tapahtuu heidän lähellään.
Ohjeena: kierrä kaukaa, jatka kulkuasi päättäväisesti, äläkä edes katso näyttelijähahmoja, lisää kulkunopeuttasi.
Epäonnistunut ryöstöyritys Pietarin metrossa
Asuin noin kolme vuotta Pietarissa ja mitään pahaa minulle ei siellä tapahtunut. Mutta kun tein sinne lyhyen turisti vierailun, minut yritettiin ryöstää metrossa. Ryöstö ei onnistunut, koska venäläiset ystäväni ennen sitä minua varoittivat ja kertoivat miten se tapahtuu:
Pietarin metrossa röstömenetlmä oli tämä. Varkaita oli neljän miehen porukka. Yksi seisoi metron sisällä odottamassa vasemmalla oviaukon viressä.
Kun astuinmetroon kolme muuta miestä ympäroi minut, yksi työnsi minua takaa "vastaan ottaja" tai "putsaajan" syliin, ja samaan aikaan kaksi oikealla puolellani olevaa miestä esti minua väistämästä ja pääsemästä pois.
Oven suussa seisonut mies yritti viedä etutaskussa olevan lompakkoni, mutta koska sen edessä pidin reppuani, ja koska farkkujeni olivat niin tiukat, se ei onnistunut.
Kun oivalsin tilanteen löi oikealla kädellä kaaren ja huusin sto,sto ja pr:kele, varkaat pelästyivät ja livahtivat ulos metrosta.
Kun turistina menet Pietarisssa metroon, pyri pois ovien läheisyydesta ja mene mieluummin keskelle istumaan.
Ryöstöt ja varkaudet tapahtuvat metron ovien läheisyydessä
Vuokrahuoneisto Murmanskissa
Eräs Norjalainen on ostanut itselleen suurehkon huoneiston Poljarnyi Sori hotellin takana sijaitsevasta kerrostalosta. Huoneisto on remontoitu länsimaiseen tasoon teräsovineen. Koska omistaja ei itse ole Murmanskissa kuin silloin tällöin, kattaa hän huoneiston pakollisia kuluja vuokraamalla sitä suhteellisen edulliseen hintaan. Tieto vuokrausmah-
dollisuudesta on levinnyt pelkästään kuulopuheiden myötä. Näin kuulin siitä itsekin. Olenkin vuokrannut sitä useaan otteeseen. Mikä sen parempi kuin "oma" kämppä, jossa elellä kuin kotonaan, laitella ruuat ja istua iltaa.
Jokin aika sitten istuinkin jälleen kerran lauantai-iltaa kämpässä pieniä siivuja nauttien, ja iltajuoksuun valmistuen. Iltaa häiritsi kuitenkin ovisummerin soitto. En odottanut vieraita, jotenka annoin summerin soida. Yllättäen huoneiston teräsoven lukko alkoi rapista ja kolahdella, ja ovi aukeni. Kynnyksellä seisoi outo venäläinen nainen. Kävelin ovelle es-
tämään hänen sisälletulonsa, ja kysyin tiukasti, mitä hän teki siellä. Nainen sopersi ilmeisen humalassa jonkun norja-
laisen tyypin nimeä. Sanoin, ettei täällä asu sen nimistä, ja vaadin, että hän antaa avaimet minulle. Johon hän suostui-
kin heti. Vetaisin kiukuspäissäni oven kiinni, ja lukkoon.
Vasta kun palasin pöydän ääreen, tilanne valkeni, ja käteni vapisi aika lailla, kun sytytin savukkeen. Ilmiselvästi nainen
oli tullut sisään varastelu mielessään, kun luuli ovikelloa turhaan soitettuaan, ettei kämpässä ketään ole. Jos olisin ke-
rennyt jo lähteä iltajuoksuihin, niin tuskinpa olisin enään loytänyt laukustani sinne jemmaamaani rahatukkoa!
Lähetin heti tulikivenkatkuisen sms-viestin asunnon omistajalle tapahtuneesta. Tapahtuneen johdosta hän matkustikin
itse Murmanskiin heti seuraavalla viikolla, ja vaihdatti oven lukot. Vielä hän ei ole löytänyt ratkaisua siihen, kuinka estää vastaavan tapauksen toiston.
pikamatka
No saimaan kanavaa mentiin, siihen laituriin heittivät ankkurin, rahat käytiin tasan kaikkien näkyvillä läpi oli iso summa, oli tarkoitus ostaa eräs erikoinen venäläinen hitsauslaite, iso oli ukkokokin ja aattelin nää hillot ei lähe ryssien masseihin, eikä lähteny siinä pankissa vaiheltiin rupliks pikkanen summa, siellä mitään ostettavaa ollu että muutaman markan nakkasin, kovin kurjalle mummolle se kiitteli ja kun otin taskumatista huikkaa kauppahallin sivulla se sano a, varosie ettei rosmot vie, rauhoittelin mummua totesin oon kyllä aika kookas en pelkää ja nopee käsistäni ;)
ei tullu kun pikkuskidit perässä roikkumaan nekin lähti kauppahallissa kun ostelin teriä mun hiomakoneeseen sellasia timattilaikkoja ne oli sillon hyviä siellä. kuten arvata saattaa ei mua kukaan jallittannu eikä yrittäny ne jo laivalla saimaan kanaalilla sano että ootko bodari kun hartiat noin leveet :D.
ei kannata lähtee sikajurrissa edes viipuriin ajat on tuosta muuttuneet, pitää malttaa ja katella ympärilleen
juipelot kyllä tunnistaa ja rosvoryhmistä pääsee pikkasen pyörähtämällä eroon.. siis kun ei näytä heikolta eikä ookkaan pärjää,
Tilaamaton autonpesu
Asuin Murmanskissa eräässä kerrostalossa. Autoni olin parkkeerannut talon sisäpihalle. Koska kämppäni ikkunat avautuivat kerrostalon toiselle sivulle, en kyennyt pitämään silmällä autoani niiden kautta.
Eräänä aamuna lähtiessäni liikkeelle huomasin autoni pestynä. Ihmettelin, mitä nyt. Kunnes löysin ikkunanpyyhkijän
alta pienen lappusen, jossa kerrottiin autonpesun maksavan 35dollaria. Lapussa seisoi myös osoite, mihin rahan voi-
si toimittaa. Pudistin päätäni, ja lähdin liikenteeseen.
Palatessani myöhemmin iltapäivästä pihaan, huomasin autopaikkani läheisyydessä pari nuorta. Noustessani autosta
he alkoivatkin puhua autonpesun maksusta. Sanoin, että en ole pyytänyt sellaista, ja siksipä en maksa mitään.
Myöhemmin lähdin uudelleen liikkeelle, ja huomasin, että takarengas oli saanut kylkeensä ilmeisestikin puukosta. Kat-
soin ympärilleni, ja huomasinkin nämä samat nuoret pihan toisella laidalla, ilmiselvästi syyllisinä. Kaivoin esiin kame-
rani ja sain kauko-objektiivillä napattua heistä terävän kuvan, ennenkuin he tajusivatkaan, mitä tein.
Päätin venäläisen ystävättäreni kanssa ajaa alueen poliisilaitokselle ilmoittamaan asiasta. Pitkän odottelun jälkeen
pääsimme vihdoin laatimaan rikosilmoitusta erittäin vetelän ja vastahankaisen miliisin toimistoon. Kun kävi ilmi, ettei häntä kiinnosta todisteeni, vaan se, mitä lännessä tienaan, niin poltin jälleen kerran päreeni miliisien kanssa. Kysyin
ystävättäreni avustuksella, mitä tuloillani on tekemistä nuorisorikollisuuden kanssa. Asiani ei tuntunut kiinnostavan häntä lainkaan. Lopuksi hän lupasi, että rikospaikkateknikot tulevat kerrostalon pihaan. Odotimme talon pihalla tek-
nikoita odotellen lähes pari tuntia, mutta eihän sieltä ketään tullut.
Siitä lähtien säilytinkin autoani vartioidulla alueella, jonka löysimme kohtuullisen matkan päästä kerrostalostamme.
Luottamus venäjän miliisiin, nykyiseen poliisiin on täysin mennyttä.
Asenne ratkaisee
Törmäsin Napsun Viipuri-keskusteluun ihan muuta asiaa googlettaessani enkä malttanut olla rekisteröitymättä ja vastaamatta. Monissa kommenteissa paistoi kirjoittajan asenne hyvin vahvasti läpi.
Kun matkustetaan Thaimaahan - hyväksytään että kulttuuri on erilaista kuin meillä. Kengät jätetään kiltisti ulos ja muistetaan hymyillä ja tervehtiä. Kunnioitetaan kuningasta koska se on maassa tapana.
Kun matkustetaan Venäjälle - ei muisteta ottaa selvää paikallisesta kulttuurista vaan oletetaan että kaikki toimii kuin länsimaissa. Toki vaikeetahan se on kulttuurin erityispiirteistä tietää kun ei niitä erityisen helposti missään julisteta. Kun olen muutaman kymmenen kertaa reissannut Venäjällä, alan huomata että Venäjällä nyt vain mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy.
Hymyilyyn ei ole totuttu. Tämä tulkitaan töykeydeksi. Neuvostoliiton aika opetti ihmisille että asiakaspalvelutehtävissä ei vain hymyillä. Vastaavasti Thaimaassa hymyillään "tekohymyä" joka ei läheskään aina ole vilpitöntä.
Monesti Suomalaiset saavat johonkin asiaan kieltävän vastauksen mutta kun on sitkeä ja vain uudelleen inttää ja kysyy niin saattaa käydä niin että vastaus onkin kohta kyllä.
Kerran mentiin johonkin ravintolaan ja ovimies näytti että on täyttä - vaikka pöytiä näytti olevan vapaana. Hätäinen olisi kääntynyt pois mutta me laskimme paljonko meitä oli ja kysyimme "eikö johonkin mahtuisi neljä henkilöä?". Edelleen vastaus oli EI. Seuraavaksi kysymään että vapautuisikohan miten pian pöytä neljälle hengelle ja kun ovimies kurkisti salin puolelle, seuraavaksi hän näytti meille että menkää sisään. Pöytiä oli vapaana useita eikä tuota ovimiehen käytöksen syytä saatu selvitettyä koskaan. Joskus vain heillä on esim. huonoja kokemuksia humalaisista Suomalais-seurueista ja saattoi olla että siinä rauhallisesti provosoitumatta kysellessämme hän totesi että emme kuuluneet öykkäri-sukuun ja päästi siksi sisälle.
Monet valittaa että on varastettu rahat ja passi. Jos varkaus on tapahtunut aseella tai ylivoimalla uhaten ja on todellakin törkeä ryöstö niin pahoittelen ja yritän ymmärtää. Mutta jos lompakko on viety takataskusta ja passi on ollut narikasta hävinneen takin povitaskussa niin ei voi kuin nauraa räkäisesti. Ulkomailla (ihan missä tahansa) matkailun perussääntöjä on että tyhjennetään ennen matkaa lompakosta kaikki turhat kortit ja asiapaperit. Seuraava sääntö on että ei kuljeteta mukana passia vaan jätetään se hotellin respaan säilöön ja pyydetään heiltä valokopio passista - jota kuljetetaan mukana. Illalla baariin lähtiessä otetaan käteistä sen verran kuin arvioidaan tarvittavan ja laitetaan rahat housun etutaskuihin. Kaikki ajokortit, loput rahat ja jopa luottokortit voi jättää hotellille säilöön.
Ruuhkissa kannattaa katsoa koko ajan minkälaista porukkaa pyörii ympärillä. Varaskin huomaa helposti valppaan turistin eikä edes yritä varastaa tältä mitään. Viipuri on aivan samanlainen kaupunki kuin Lontoo tai mikä tahansa muu kaupunki. Jopa Helsingissä liikkuu taskuvarkaita.
Ja kun matkustetaan niin kannattaa miettiä miksi matkustaa. Jos haluaa kaiken olevan kuin kotona - voi pysyä kotona. Jos haluaa kaiken sujuvan kuin rasvattu niin matkustaa luxus-lomakohteeseen ja varautuu maksamaan palveluista kunnolla niin saa kunnon palvelua. Mutta jos matkustaa Venäjälle niin kannattaa varautua että kyseessä on entinen Neuvostoliitto jossa on omat tavat ja kulttuuri. Sitä kulttuurishokkiahan moni lähtee Venäjältä hakemaan joten kannattaa liikkua avoimin mielin eikä käydä kiukuttelemaan kaikista pikku asioista. Jos ruoka on ala-arvoista jossain ravintolassa niin tietääpähän seuraavan kerran mennä johonkin toiseen ravintolaan. Asiasta voi käydä avautumaan henkilökunnalle mutta jos henkilökunnan kanssa ei ole sujuvaa yhteistä kieltä - on ihan turha kovaan ääneen yrittää sönköttää tankeroenglantia tarjoilijalle joka ei ymmärrä siitä puoliakaan.
Viipuri, Suomen kaunein kaupunki
Saavuimme ränsistyneeseen hotelli Druzhbaan ja saimme huoneet henkilökunnan hitaudesta ja ynseydestä huolimatta. Hotellihuoneesta oli näkymä asemalle, jonka rautatietavaraliikenne olikin vilkas. Jalkapatikassa kiersimme lahukan ja kohta olimmekin taskuvarkaiden ja muiden rosvojen miehittämällä torilla Pyöreän Tornin juurella. Varkaat tekivät ahkerasti töitään turistien taskuilla myyntikojujen väleissä ja lompakot vaihtoivat vilkkaasti omistajaa. Paluumatkalla hotelliin rosvojoukko seurasi meitä "tappituntumalla" yrittäen myydä paitoja lähes väkisin. Yleisvaikutelma Viipurista jäi ahdistavaksi ja päätinkin, etten palaa kaupunkiin ennenkuin se on suomalaisten omistuksessa ja valtaajat on ajettu omille alueilleen.
Ja taas vietiin KAIKKI turistilta!
Palailimme iltaruualta ja huvituksilta yöllä hotelliin. Respassa tuskin jaloillaan pysyvä suomi-turisti räyhäsi respan henkilökunnalle, että lompakko on varastettu, viinat viety ja turpaankin on tullut. Ei muistanut kyllä missä. No, tää sama tyyppihän istuskeli aulabaarissa alkuillasta. Myöhemmin bongasin hänet istumasta ympäripäissään lähellä hotellia kivimuurilla. Muovikassi vieressään, liekö ollut se kuuluisa kadonnut viinapullo. Kun kirjauduimme hotellista ulos seuraavana aamuna respan tyttö naurahti, että sen öisen räyhääjän lompsa oli löytynyt aulabaarin lattialta ja tuotu respaan. Osaskohan tuo pölvästi edes krapulaltaan hävetä?!
Viipurin ja Kannaksen kokemuksia
Olen tässä kierrellyt Viipuria ja Kannasta nyt pari viikkoa. Lähdin reissuun täysin avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja. Tähän astisen kokemuksen perusteella täytyy sanoa, että tuskin enää koskaan tulen uudestaan Venäjälle. Henkilökunta on pääsääntöisesti hyvin töykeää niin hotelleissa, ravintoloissa kuin kaupoissakin. Jopa taksin tilaaminen saattaa muodostua hyvin vaikeaksi tapahtumaksi. Juuri mikään ei ole sitä mitä puhelimessa tai kuvissa luvataan (mutta se nyt oli tiedossakin). Hintataso ravintoloissa ja hotelleissa alkaa olla yhä lähempänä Suomen hintoja ja esim. moni hotelli on hinta-laatu-suhteeltaan suorastaan surkea.
Sääntö numero yksi on, että jos aiot kysyä jotain joltakulta, tulee se tehdä hyvin yksinkertaisesti. Näin siis, vaikka osaisit venäjääkin. Kahta asiaa ei pidä lähteä kysymään kerralla, yhdessäkin riittää tukailtavaa paikalliselle väestölle aivan liikaa. En muuten enää ihmettele, että venäläiset ovat vielä pahempia juoppoja kuin meikäläiset. Ei tätä ilmapiiriä nimittäin selvin päin oikeasti montaa viikkoa kestäisi.
Lopuksi vielä totean, että muutamia poikkeuksiakin on, mutta pääsääntöisesti ilman sarvia ja hampaita voin sanoa, että jos on matkaan lähdössä, niin kannattaa suunnata aivan muualle kuin Venäjän lähialueille.
Viipuri matkakohde
Tulimme ryöstetyksi 02.06.2012 klo.19.00
Lompakko vietiin.
Meitä oli kuusi aikuista.
Rosvoja oli kaksi nuorta miestä.
Poliisi kuulusteli meitä 20.00-03.30 (7.5h).
Olikohan viimeinen reissu tähän kohteeseen?
Turvallista matkaa luotijunalla ja ulosheitto junasta Viipurissa
Sain ikäviä kokemuksia Pietarin paluumatkalla paljon mainostetussa hienossa junassa, Matkalippuni, eårästä turkulaisesta matkatoimistosta, jonka haluaisin samalle mustalle listalle kuin Intia Keskuksen , joka ei muuten sitä ansaitse oli ihan kunnossa päivämäärinen ja samalla tilasin saman matkatoimiston kautta passiini viisumin.
Hakekaa ihmeessä itse viisuminne konsulaatista! Saatte sen halvemmalla ja taatusti oikeilal päivämäärillä.
Passintarkastaja ilmoitti kylmästim että viisumini oli vanhentunut päivällä! Matkaliput kunoosa, viisumi ei.
Ja niin heitettiin suomalainen matkailija ilman ruplan ruplaa Viipurin autiolle asemalaiturille, Kahden viikon reissu oli auttamattomasti pilalla. Tuossa tilnateessa voi saada vaikka sydärin. Niin juna häipyi kohti Suomea. En kyllä tule menemään enää Venäjälle. Euroopassa sentään saamme matkustaa vapaasti. Kysymyksessä oli paitsi matkatoimiston huolimattomuus, siitä kait maksamme, että dokumentit ovat kunnossa eli luotin liikaa tähän turkulaiseen matkatoimistoon. Venäläiset haluavat viisumipakon pois, suomalaiset jarruttavat. Eli passintarkastaja maksoi potut pottuina äimistyneelle matkailijalle.
Varoitus Kaalamon kävijöille
Kun lähdette Kaalamosta kohti Ruskealaa käytyänne mahdollisesti vaisulla torilla varokaa ehdottomasti ensimmäisessä alamäessä vastaan tulevaa maakiveä, joka on keskellä ajokaistaa. Siihen voi rikkoutua autonnne öljypohja. Näin kävi ainakin minulle heinäkuussa 2011.
kysymykset
Terve
Olen itse venäläinen, mutta nyt asun Ruotsissa. Haluan käydä Viipurissa ostoksilla
Jotain pelotovaa. Onko turvallista tiellä?
onko usein miliisi pysähtyvät tarkistaa papperit?
Kiitos jos vastatte.
Rullausyritys...
Matkustin vuonna 2009 kahdesti lyhyelle(kolme yötä/reissu) visiitille Pietariin. Kävelimme myös yöllä ilman ongelmia Nevskiä pitkin. Tämä taas tapahtui keskellä päivää Nevskillä. Kävelimme katua pitkin ja kaverilleni tuli jano ja hän osti kioskista juotavaa, samoin minä. Joimme juomat ja jatkoimme eteenpäin. Kaverilla kamera matkassa ja ostoksia yhdessä muovikassissa. Jatkoimme matkaa Nevskiä pitkin. Ihmisiä oli kadulla paljon. Kävelimme kioskilta noin 200 metriä kohtaan, jossa oli bussikatos. Minä kävelin katoksen kadunpuolelta ja kaverin seinän ja katoksen välistä, jolloin kävelyalue kapeni huomattavasti. Aivan bussikatoksen takana tapahtui muutamassa sekunnissa seuraavaa. Kaverini edellä käveli kaksi isoa miestä ja katoksen kohdalla joku huusi heille meidän takaa jotain(tervehdys luultavasti). Miehet kääntyivät takaisin ja samalla tukkivat kaveri tien. Kaverini ei päässyt ohi, samalla joku kolmas henkilö tunki kätensä kaverini etutaskuun, siis takaa päin. Kaveri reagoi nopeasti ja riuhtaisi käden pois ja meni väkisin miesten ohi. Minä en edes tajunnut tilannetta, sillä se tapahtui äärettömän nopeasti. Tällä kertaa eivät lompakkoa saaneet. Mietimme tapahtunutta ja tulimme siihen tulokseen, että valikoiduimme uhreiksi jo kioskilla, koska näkivät mihin lompakko laitettiin.
Odottivat sopivaa saumaa, ja tämä bussikatos oli varmasti tuttu paikka taskuvarkaille. Varovaisuutta ja valppautta tarvitaan siis myös päivällä...
Ihmiset eivät suostu puhumaan kuin venäjäksi. Kanavaristeilyn opastus vain venäjäksi. Hotelleissa hyvä kielitaito.
Kaikesta huolimatta suosittelen vierailua Pietariin...