Ihana Punta Cana
Vieras 
08.05.2009 
Vietimme perheen kanssa vuodenvaihteessa 2008-2009 kaksi viikkoa Punta Canassa Riu Taino hotellissa - upein lomamme koskaan! All Inclusive paketti oli todella huoleton lasten kanssa lomaillessa, pöydästä löytyi aina jokaiselle jotakin syötävää, eksoottisemmat ruo'at pystyi lasten kohdalla ohittamaan. Ravintoloita hotellissa oli ainakin 3 erilaista, lisäksi voimme käydä myös kahden viereisen saman ketjun hotelleissa syömässä.
Hotellin henkilökunta oli todella ystävällistä ja iloista - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Palvelu hotellissa toimi miten kuten, yleensä muutaman dollarin lahjuksella asioihin tuli vauhtia ja kaikki järjestyi. Iso nippu yhden dollarin seteleitä kannattaa siis pakata mukaan.
Joka paikassa soi iloinen ja mukaansatempaava merengue musiikki, jopa tarjoilijat tanssivat ja lauloivat välillä. Lomakohteena Punta Cana on aivan huippu, hotellin isolta allasalueelta oli vain n.50 metriä mereen. Ranta oli ihana pitkä ja valkohiekkainen, eikä vuoroveden vaihtelua juurikaan ollut. Ja rantaa riitti kymmeniä kilometrejä. Rannalla pystyi harrastamaan surffausta, varjoliitoa, purjehdusta yms. Välineitä sai rannalta päiväksi käyttöön panttimaksua vastaan.
Sadetta saimme muutamana päivänä satunnaisesti, vettä tulikin kerralla reilusti. Kuurot kestivät maksimissaan n.puoli tuntia ja kun ensimmäiset pisarat tippuivat, oli kiireesti juostava suojaan, sillä sade tuli todella nopeasti.
Luonto on koko saarella aivan fantastinen ja ilmasto leppeän lauhkea, kuin lämmin lehmän henkäys. Liikenne saarella on pelottavaa, kaikki ajavat ihan miten huvittaa, ohitellaan täysin sokeissa kurveissa eikä aina pimeällä muisteta edes valoja. Maahan on vasta saatu voimaan laki, joka kieltää pullo kädessä ajamisen, promillerajoja ei siis tunneta. Autokannasta 80% on maastureita, niillä teillä ei pienemmällä autolla pärjäisikään. Autonvuokraus ei siis todellakaan ole suositeltavaa! Tutustuimme myös läheiseen Higuyen kaupunkiin, jossa liikennekaaos oli lähes intialaista tasoa. Moposkootterin päällä saattoi olla koko perhe puikkelehtimassa autojen välissä. Sentään bussit ja kuorma-autot pysähtyivät punaisiin valoihin, pienemmät ajoneuvot eivät juuri valoista välittäneet. Ja koko kaupungin yllä leijui sininen pakokaasusavu.
Samanan paratiisisaari on ehdottomasti kokemisen arvoinen, saari on luonnonsuojelualuetta ja pitkää autiota
hiekkarantaa riittää silmänkantamattomiin. Ikävä kyllä, saaren rantaan ajautuu mereltä kaikenlaista roskaa, muovikanistereita ja -pusseja, säilyketölkkejä yms. Ymräristöasioissa olisi vielä paljon tekemistä. Saaren ranta on matalaa noin vyörärön syvyistä vettä vaikka kuinka pitkälle, snorklaajalle sopiva paikka. Saari on melko suuri, sen ympäri ei siis kannata haaveilla kävelevänsä. Saarella on myös joitakin hotelleja, mutta ne sijaisivat saaren vastakkaisella puolella.
Suosittuja tuomisia Dominikaanisesta ovat paikalliset käsityöt, Larimar-kivestä ja meripihkasta valmistetut korut, maalaukset sekä paikallinen rommi. Rommia saarella juodaan muutenkin paljon, lähes samaan tyyliin kuin meillä kahvia. Ihmiset saattavat olla hauskassa hutikassa, suomalaiseen tyyliin kaatokännissä ei koskaan.
Ainoa negatiivinen asia osui kohdallemme kotiinlähdössä, lähtöselvitys tapahtui uudessa vasta käyttöönotetussa terminaalissa, jossa mikään ei toiminut. Lähtöselvitykseen meni perheemme osalta aikaa lähes puolitoista tuntia, siltikin boarding passit olivat väärillä nimillä, ja jouduimme vielä kerran asiaa selvittämään. Yhden suomalaisen matkailijan nimi puuttuu lähtölistalta kokonaan, siitä huolimatta kaveri joutui kyllä lähtemään kotiin pitkän selvittelyn jälkeen. Välilasku Puerto Plataan oli surkeampi kuin EU:n kieltämät eläinkuljetukset, koko porukka marssitettiin seisomaan vanerikäytävään, jossa oli peltikatto - ja lämpöä 28 astetta. Välilasku kesti noin 45 min. minä aikana käytävästä ei olisi saanut poistua. Onneksi suomalainen ei aina tottele sääntöjä, vaan läksimme vaeltamaan vessaan sekä kauppohin ostamaan juotavaa. Kun kone oli lähdössä, ei siitä mitään kuulutuksia tullut, porukka vaan oli kadonnut käytävästä. Käytävän päässä oli kaksi virkailijaa, jotka kysyivät jokaiselta, Lontooseen vai Helsinkiin, ja matkustajat ohjattiin oikealle tai vasemmalle vastauksen mukaan. Mitään boarding passeja ei tarkastettu tai kyselty. Kyllä harmittaa, että jäi hyvä tilaisuus käyttämättä ja nähdä Lontoo samalla reissulla !!
Kaiken kaikkiaan aivan nappireissu, kun muistaa olla maassa maan tavalla, eikä ole turhan tiukkapipo. Asiat eivät aina hoidu suomalaisella tehokkuudella, mutta jollakin aikataululla hoituvat kuitenkin. Englanin lisäksi olisi hyvä osata edes vähän ranskaa tai saksaa, niillä pärjäsi paremmin, espanjasta puhumattakaan. Reissuun mukaan leppeää lomafiilistä sekä rentoa meininkiä. Kyllä suomalaisillakin olisi paljon opittavaa karibialaisesta elämänmenosta!
Arvosana hotellille: