
Lomakohdetta miettiessä Bosnia ja Hertsegovina tuskin juolahtaa monellekaan ensimmäisenä mieleen. Taustalla vaikuttavat 1990-luvun uutiskuvat Balkanin sodan raunioittamasta maasta. Vuonna 1992 Jugoslaviasta itsenäistynyt maa on kuitenkin päässyt jaloilleen ja monilta osin jopa onnistunut palaamaan vuosisadan takaiseen loistoonsa.
Sen pääkaupunki on alle 400 000 asukkaan Sarajevo, vuorten ympäröimä ja jokien halkoma salaisuus, jonka uumenissa itä ja länsi kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Sarajevo on kaunis, vieraanvarainen ja muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin verrattuna virkistävän erilainen.
Siellä täällä näkee merkkejä sodasta, mutta synkän historian vastapainoksi voi viettää päivän värikkäissä turkkilaiskortteleissa, basaarissa ja moskeijoissa, ihastella katolisia ja ortodoksisia kirkkoja, tutustua juutalaiseen synagogaan, vierailla taidegallerioissa ja museoissa, maistella Balkanin makuja tai viihtyä kaupungin kulttimaineeseen nousseessa yöelämässä. Sarajevon juomakelpoinen lähdevesi on muuten erinomaista.
Turvallisuudestakaan ei tarvitse olla huolissaan, sillä rikollisuutta matkailijoita kohtaan ei käytännössä ole. Vuorilla ainoa riski ovat sodanaikaiset räjähtämättömät maamiinat, jotka on kuitenkin helppo välttää pysyttelemällä merkityillä reiteillä.
10 vinkkiä Sarajevoon:
1) Kaunis vanhakaupunki

Vanhakaupunki eli Baščaršija ei jätä ketään kylmäksi. Ottomaanien vuosisatoja sitten rakentama basaarialue moskeijoineen, suihkulähteineen, kahviloineen, pikkuliikkeineen ja mukulakivikatuineen on Sarajevoa aidoimmillaan. Torilla kohoava suihkulähde tarjoaa pikaisen avun janoon paahteisen kuumana kesäpäivänä – vesi tulee lähteestä, joten se on puhdasta ja raikasta.
Päivä kuluu rattoisasti basaareissa kierrellessä erinomaisen kahvin ja turkkilaistyyppisen pikaruoan siivittämänä.
2) Latinalainen silta ja Sarajevo-museo

Latinalainen silta ja viereinen Muzej Sarajevo liittyvät olennaisesti Euroopan koko 1900-luvun historiaan. Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperijä Franz Ferdinand ja hänen puolisonsa Sophie ammuttiin 28.6.1914 aivan sillan pohjoispuolelta lähtevän kadun kulmassa. Sillan kupeessa on tapahtumalle omistettu muistolaatta. Pieni mutta hyvä katsaus Itävalta-Unkarin hallinnon ja murhan aikaisiin tapahtumiin on kulmarakennuksessa sijaitseva museo.
Kiinnostavaa kyllä, samalla paikalla sijaitsi vuonna 1914 kahvila, jossa serbiaktivisti Gavrilo Princip odotteli kaikessa rauhassa arkkiherttuaparin saapumista paikalle. Arvovieraiden päivän reittisuunnitelmaa oli jo aiemman epäonnistuneen pommiattentaatin takia muutettu, mutta tieto muutoksesta ei ollut kiirinyt autonkuljettajan korviin.
Kuljettaja kääntyi kadunkulmasta ja virheensä havaittuaan alkoi peruuttaa takaisinpäin. Princip ryntäsi ulos kahvilan ovesta ja ampui arkkiherttuaparia kuolettavasti pistoolillaan vain kymmenen askeleen päästä. Sarajevon laukaukset nousivat otsikoihin kaikkialla maailmassa. Itävalta-Unkari vaati attentaattiin osallistuneiden luovuttamista, mutta Serbia kieltäytyi.
Niin alkoi neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota.
3) Museokoti Svrzina kuca

Ottomaanien ajoista muistuttavat upea 1700-luvun perheen museokoti Svrzina kuca sekä Morica han, ainoa säilynyt perinteinen majatalo. Morica hanin ensimmäisessä kerroksessa oli aikoinaan 43 vierashuonetta.
Nykyisin majatalossa toimivat turkkilaisten mattojen liike sekä alueen perinneruokia tarjoava ravintola.
4) Mielenkiintoinen tunnelimuseo

Hätkähdyttävä tunnelimuseo on kenties Sarajevon sotahistorian mielenkiintoisinta antia. Lentokentän lähellä Butmirissä sijaitseva museo on erikoinen jo siitäkin syystä, että se sijaitsee käytännössä yksityistalon takapihalla. Paikallinen iäkäs asukas avusti bosnialaisia puolustusjoukkoja Sarajevon piirityksen aikaan 1990-luvulla sallimalla heidän kaivaa hänen pihaltaan vajan suojista 800 metriä pitkän tunnelin serbipiirityksen alta lentokentälle.
Tunneli oli elintärkeä Sarajevolle, sillä se oli kaupungin ainoa huoltoreitti vuosia kestäneen piirityksen aikana. Museossa on näytteillä sodanaikaisia lehtileikkeitä kaikkialta maailmasta. Lisäksi paikallinen opas kertoo, kuinka elämä piiritetyssä kaupungissa sujui. Matkailijat pääsevät myös itse kulkemaan maan alla 25 metrin pituisen pätkän tunnelissa. Vierailu tarinoineen on huikean koskettava kokemus.
5) Museoita historiastan harrastajille

Kansallismuseo ja historiallinen museo ovat myös ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Kansallismuseon kokoelmat esittelevät Bosnian historiaa sekä luonnon että ihmisen näkökulmasta. Näytteillä on myös esineistöä 1800-luvun perinteisistä turkkilaistyyppisistä kodeista.
Historiallinen museo kertoo Sarajevon piirityksestä kattavalla tavalla. Näyttely valokuvineen ja piirustuksineen vetää hiljaiseksi. Balkanin sodan kauhuihin voi tutustua myös pysäyttävässä valokuvanäyttelyssä Galerija 11/07/95, joka kertoo Srbrenican joukkomurhan uhreista.
6) Olympiamuseo

Vuoden 1984 talviolympialaisten historiaan ja tapahtumapaikkoihin voi tutustua kätevimmin vuonna 2004 uudelleen avatussa olympiamuseossa. Alkuperäinen museorakennus tuhoutui pahoin Bosnian sodassa vuonna 1992.
Museon tarkoitus on esitellä ja edistää olympiakisojen henkeä, arvoja ja luovuutta niin olympiahistorian kuin taiteenkin kautta. Uskoisitko, että täällä voit tutustua bosnialaisten nykytaiteilijoiden lisäksi myös mm. Andy Warholin ja Henry Mooren töihin?
Talviaikaan olympiatunnelmaan pääsee virittäytymään myös Bjelasnican ja Jahorinan talviurheilukeskuksissa.
7) Uskonnollisia rakennuksia kaupunki pullollaan

Uskonnollisista rakennuksista ei Sarajevossa ole pulaa. Erityisen kauniita ja suositeltavia vierailukohteita ovat keskustan basaarialueella sijaitsevat Keisarinmoskeija (Carova Džamija) ja Gazi Husrev-Begin moskeija sekä kaupungin tunnelmallinen vanha ortodoksinen kirkko.
Uudempaa arkkitehtuuria edustaa Crkva Sv. Ante, moderni katolilainen kirkko, jonka koristellut lasi-ikkunat ovat näkemisen arvoiset.
8) Keltainen linnoitus

Keltainen linnoitus ja sen juurelle levittäytyvä islaminuskoinen hautausmaa ovat oiva tilaisuus patikoida parin kilometrin lenkki keskustasta hieman syrjemmälle. Ensimmäiseksi vastaan tulee hautausmaa, joka on täynnä marmorinvalkoisia hautakiviä. Ne muistuttavat kaupungin murheellisesta lähihistoriasta konkreettisella tavalla.
Keltainen linnoitus on pieni, mutta sen korkeimmalta tasanteelta avautuu hieno maisema keskustaan ja vuorille. Paikalliset kokoontuvat linnoituksen nurmelle kesäisin piknikille ja ottamaan aurinkoa.
9) Paikallisia herkkuja

Pysähdy kiireettömästi maistelemaan paikallisia makuja. Bosnialainen ruoka on lihapainotteista ja miedosti mausteista, mutta myös kasvissyöjille löytyy vaihtoehtoja. Raaka-aineet ovat yksinkertaisia ja takuulla puhtaita, sillä ne tulevat läheiseltä maaseudulta. Bosnialainen ruokakulttuuri on mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä.
Tyypillisimpiä perinneruokia ovat esimerkiksi kebabia muistuttavat ćevapit, lihalla täytetyt taikinanyytit eli burekit ja viininlehtikääryleet eli sarmat. Sarajevossa kannattaa maistaa myös bosnialaista kahvia, joka on käytännössä sama asia kuin turkkilainen kahvi.
Joissakin kahviloissa voi myös istahtaa ulos varjoon polttamaan vesipiippua ja syömään paikallisia leivonnaisia.
10) Päiväretki lähikaupunkiin

Hyviä kohteita päiväretkelle Sarajevosta on lukuisia. Ehkäpä tunnetuin niistä on Mostar, ottomaanien aikoinaan perustama kuvankaunis kaupunki, joka tunnetaan vanhasta sillastaan ja upeista moskeijoistaan. Junareittiä Sarajevosta Mostariin pidetään yleisesti yhtenä maailman kauneimmista.
Patikointia pääsee helposti harrastamaan Sarajevoa ympäröivillä vuorilla, joilta avautuu upea näkymä alas laaksoon. Muita nähtävyyksiä vuorilla ovat muutamat sodasta selvinneet puiset moskeijat sekä kauempana pienet vuoristokylät, joissa aika tuntuu pysähtyneen.
Helpoin etappi on kävellä keskustasta 20 minuutin matka Vrelo Bosneen, josta Bosna-joki kuljettaa jääkylmää, puhdasta vettä kaupunkiin.
Milloin mennä Sarajevoon?
Sarajevo on monipuolinen kaupunki, jossa kannattaa vierailla vaikkapa kaikkina neljänä eri vuodenaikana. Kesällä on kuuma ja kaikkialla tapahtuu. Talvella Sarajevoa ympäröivät vehreät vuoret muuttuvat talviurheilukeskukseksi. Kaupunkiin kannattaa tutustua kävellen, sillä etäisyydet ovat yleensä ottaen varsin lyhyitä. Joen suuntaisesti kulkevat raitiovaunut ovat myös erinomainen kulkuväline, ja lähibusseilla pääsee kätevästi ympäröiville vuorille.
Miten mennä Sarajevoon?
Suomesta ei ole suoria reittilentoja Bosniaan. Esimerkiksi Lufthansan kyydissä pääsee Saksan kautta yhdellä vaihdolla Sarajevon lentokentälle. Tunnelmallisempi tapa saapua ja tutustua maahan on kuitenkin matkustaa junalla Zagrebista tai bussilla Belgradista. Finnair lentää Kroatian puolelle Dubrovnikiin ja Splitiin, joista on bussiyhteys Mostarin kautta Sarajevoon.
Lue lisää kohteesta: Sarajevo
Julkaistu 30. toukokuuta, 2017