Mystinen Pääsiäissaari on paikallisten asukkaiden mukaan ”maailman napa”
Lähes 4000 kilometriä Chilen rannikolta, keskellä Tyyntämerta sijaitseva Rapa Nui eli Pääsiäissaari nököttää kirjaimellisesti keskellä ei-mitään. Sen asukkaat nimittävätkin saarta ”maailman navaksi”, sillä se on syrjäisin asutettu saari koko planeetalla.
Chileen kuuluva Pääsiäissaari on kuuluisa erityisesti mystisistä moai-patsaistaan, joiden syntyperä on yhä tänäkin päivänä osittainen mysteeri ja jotka ovat yksi maailman merkittävimmistä kulttuuri-ilmiöistä.
Noin vuonna 300 polynesialaisten asuttamalla saarella syntyi omaperäinen kulttuuri, joka pysyi eristyksissä ulkopuolisista vaikutteista yli tuhat vuotta. Sen myötä Pääsiäissaarelle rakennettiin pyhäkköjä ja veistettiin jättimäisiä ihmishahmoisia patsaita, joita pystytettiin eri puolille saarta.
Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1995 valitulla saarella seisoo edelleen lukuisia moai-patsaita ahu-nimisten alustojen päällä. Moait ovat valtavia kivipatsaita, joiden korkeus vaihtelee kahdesta kahteenkymmeneen metriin.
Osa moaista on kaatuneita alustoiltaan, mutta patsaita arvioidaan olevan saarella kaikkiaan noin 900. Suurin ahu on nimeltään Ahu Tongariki, jonka päällä seisoo 15 patsasta.
Saarella on myös nähtävissä moai-patsaita, joiden työstäminen kallionseinämästä on jäänyt kesken. Louhoksista tunnetuin on Rano Raraku.
40 % saaresta kuuluu Rapa Nuin kansallispuistoon, jonka pyrkimyksenä on suojella kulttuurisesti tärkeitä alueita alkuperäisessä tilassaan. Suurin osa saaren vajaasta 6000 asukkaasta asuu Hanga Roan kaupungissa, missä sijaitsee myös saaren lentokenttä.
Kolmion muotoinen Pääsiäissaari on vain noin 166 neliökilometrin kokoinen ja se on helppo kiertää jopa päivässä. Moai-patsaiden ihmettelyn lisäksi saarella voi retkeillä vaikkapa sammuneiden tulivuorten kraatereille.
Lähde: Unesco
