Tel Aviv

Shoppailukeskuksena täysi yllätys!

Olin ysätväni kanssa syysloman vietossa Tel Avivissa. Lähdimme avoimina ja mitään tietämättöminä matkaan. Paikan päällä yllätyimme ehkä eniten kaupungin shoppilutarjonnasta. Kauppakeskuksia taisi olla 4 tai 5, kaikki hyvin suuria ja kauppatarjonta oli Suomea parempi. Forever21 ja muut amerikkalaiset ketjut löytyivät. Katuputiikkeja oli myös monenlaisia, ja niitä löytyi useilta eri kaduilta, melkein joka päivä löysi uuden kadun jonka tarjontaa tutkia. Oli paljon suunnittelijoiden omia kauppoja, sekä vähän halvempia outlet myymälöitä, normi vaatekauppoja ja suomalaisillekkin tuttuja liikkeitä. Hyvin ajankohtaista muotia ja kohtuuhintoja, 5-40 euroa paidasta. Palvelu oli ystävällistä, vaikka englannin osaaminen ei ollut kovin hyvää. Kenkiä löysi lukuisista kenkäliikkeistä. Tosin vaikka talvi oli sielläkin tulossa, Suomen talvea kestäviä kenkiä ei löytänyt. Muutamat korkokengät ja sandalit löysivät tiensä kotiin. Hinta-laatusuhde oli hyvä, halvemmat olivat huonompia, laatu taas ...  Lisää...

Olin ysätväni kanssa syysloman vietossa Tel Avivissa. Lähdimme avoimina ja mitään tietämättöminä matkaan. Paikan päällä yllätyimme ehkä eniten kaupungin shoppilutarjonnasta. Kauppakeskuksia taisi olla 4 tai 5, kaikki hyvin suuria ja kauppatarjonta oli Suomea parempi. Forever21 ja muut amerikkalaiset ketjut löytyivät. Katuputiikkeja oli myös monenlaisia, ja niitä löytyi useilta eri kaduilta, melkein joka päivä löysi uuden kadun jonka tarjontaa tutkia. Oli paljon suunnittelijoiden omia kauppoja, sekä vähän halvempia outlet myymälöitä, normi vaatekauppoja ja suomalaisillekkin tuttuja liikkeitä. Hyvin ajankohtaista muotia ja kohtuuhintoja, 5-40 euroa paidasta. Palvelu oli ystävällistä, vaikka englannin osaaminen ei ollut kovin hyvää. Kenkiä löysi lukuisista kenkäliikkeistä. Tosin vaikka talvi oli sielläkin tulossa, Suomen talvea kestäviä kenkiä ei löytänyt. Muutamat korkokengät ja sandalit löysivät tiensä kotiin. Hinta-laatusuhde oli hyvä, halvemmat olivat huonompia, laatu taas maksoi. Antiikki- ja sekatavaratorit olivat tupaten täynnä matkamuistoja ja kaikkea kulttuurisälää. Islamilaisuus ja juutalaisuus näkyivät ihanasti kaikkialla. Arabialaisella antiikkitorilla myyjät olivat hyvin pelottavia, jos koskit johonki, se laitettiin pussiin ja työnnettiin laukkuusi maksua odotellen. Lisäkis myyjä ei päästänyt kaveriani pois liikkeestään, vaan hän joutui työntymään ulos. Mikäli pysyy yhdessä, pitää pään kylmänä eikä anna myyjien manipuloida, selviää kuitenkin hyvin. Hintoja kannattaa myös eri toreilla vertailla, samojen tuotteiden hinnat sattavat vaihdella. Paikallisten ja myös turistien suosima Shuka Karmel tori oli aivan ihana. Sieltä löytyi eksoottisia mausteita, tuliaisia, vaatteita ja sisustuelementtejä. Torille on helppo tulla joko pääkadulta kävellen tai rannalta kävellen tai bussilla. Myyjät olivat ystävällisiä, eivät tuputtaneet ahdistavasti ja tinkiminen oli jouhevaa. Illalla kulkiessamme torin poikki paikalliset kerjäläiset hakivat kasviskojuista ylijääneet tähteet. Tori oli auki lähes joka päivä.

Baarit syksyllä Tel Avivissa

Olimme syyskuussa Tel Avivissa kaverini kanssa. Saavuimme torstaina ja nukuimme koko illan. Aamulla saimme tietää että torstai on paikallisten perjantai, biletyspäivä, ja että perjantaina kaikki paikat ovat sapatin vuoksi kiinni, kun ihmiset ovat perheidensä kanssa. Sapatin ajankohta vaihtelee kuitenkin vuosittain, ainakin niin ymmärsimme. Yö elämä ei ollut enää syksyllä kovin vilkasta, monet kesäklubit olivat kiinni, kun laitoimme paikkoihin sähköpostia, ja talviklubit eivät olleet auenneet. Moniin klubeihin oli yli 20 vuoden ikäraja, eikä sisään päässyt edes vanhemmassa seurassa. Yksinään turistit voivat päästä, mutta paikallisten kanssa eivät. Passia on kannettava koko ajan mukanaan, koska sitä voidaan pyytää kaduilla näytettävän (esim poliisi), joten passin unohtaminen ei ole syy olla todistamatta ikäänsä baarin ovimiehelle. Baarikutsuja sai kuitenkin paikallisilta vaatekauppojen myyjiltä, tarjoilijoilta ja ranattuttavuuksilta, ja sitä kautta on mahdollista saada vipit baariin....  Lisää...

Olimme syyskuussa Tel Avivissa kaverini kanssa. Saavuimme torstaina ja nukuimme koko illan. Aamulla saimme tietää että torstai on paikallisten perjantai, biletyspäivä, ja että perjantaina kaikki paikat ovat sapatin vuoksi kiinni, kun ihmiset ovat perheidensä kanssa. Sapatin ajankohta vaihtelee kuitenkin vuosittain, ainakin niin ymmärsimme. Yö elämä ei ollut enää syksyllä kovin vilkasta, monet kesäklubit olivat kiinni, kun laitoimme paikkoihin sähköpostia, ja talviklubit eivät olleet auenneet. Moniin klubeihin oli yli 20 vuoden ikäraja, eikä sisään päässyt edes vanhemmassa seurassa. Yksinään turistit voivat päästä, mutta paikallisten kanssa eivät. Passia on kannettava koko ajan mukanaan, koska sitä voidaan pyytää kaduilla näytettävän (esim poliisi), joten passin unohtaminen ei ole syy olla todistamatta ikäänsä baarin ovimiehelle. Baarikutsuja sai kuitenkin paikallisilta vaatekauppojen myyjiltä, tarjoilijoilta ja ranattuttavuuksilta, ja sitä kautta on mahdollista saada vipit baariin. Hintataso alkoholituotteissa oli halvempi kuin Suomessa, mutta ei merkittävästi. Ravintoloiden ongelma oli usein ruokalistat. Ne olivat hepreaksi ja venäjäksi monissa paikoissa, eivätkä työntekijät puhuneet englantia. Ydinkeskustassa ongelmaa ei ollut, ruokaan oli hieman totutteleminen. Söimme maitohappobakteereija koko matkamme ajan. Ravintoloissa työntekijät olivat todella mukavia ja halusivat tutustuttaa meitä paikalliseen ruokakulttuuriin. Kun emme tilanneet paikallista ruokaa, sitä tuotiin välillä ilmaiseksi koska he halusivat meidän maistavan myös sitä. Ruoka oli hieman halvempaa kuin Suomessa.

halpa, pieni hotelli rannan vieressä

Hotellimme oli Tel Avivin naapurikaupungissa. Tel Avivin keskustaan oli vajaa 10 km, mutta matka sujui hotellimme edestä lähtevällä paikallisbussilla (n.1euro) tai taksilla (7-20euroa). Vanhaan kaupunkiin ja miksei myös keskustaan voinut halutessaan kävellä. Hotellimme edessä oli rantaravintola ja rauhallinen ranta, jossa ei tarvinnut pelätä varkaita, niinkuin ei usein muutenkaan Tel Avivissa. Hotellissamme oli kosher aamiainen, eli tarjolla oli vain maitotuotteita, yogurttia, munakasta, juustoja, leipää, jne,.. Aamiasella oli myös kahvikone, johon ihastuimme ja josta otimme kahvit mukaan rannalle joka aamu. Aamiainen oli aikaisin, mutta menimme jatkamaan unia rannalle, jossa pystyi huolettomasti torkkumaan. Hotelli oli meille sopivan kokoinen, työntekijät olivat mukavia, mutta eivät puhuneet kunnolla englantia.

Nuoret Tel Avivissa

Oltiin tossa syyskuussa kaverini kanssa viikko Tel Avivin viereisessä pikkukaupungissa Bat Yamissa. Lähes joka päivä tuli kuitenkin Tel Avivissa käytyä, bussit maksoivat n. euron suunta, kun tiesi vain bussinumeron ja osasi kuunnella oikean pysäkin, sillä pysäkkitaulut olivat hepreaksi. Bussien ongelma oli nimenomaan aikataulujen lukeminen, mutta odottaa sai usein max vartin. Taksilla pääsi Tel Avivin keskustaan (vajaa 10km) tinkimällä alle kymppiin. Monet kuskit veloittivat meiltä nuorilta turisteilta alkuun vajaata kahtakymppiä, temppuja oli kaikenlaisia. Tinkimään oppi kuitenkin nopeasti, usein myös auttoi kun pyysi esim. ravintolatyöntekijöitä tilaamaan taksin halpaan paikallishintaan. Perjantaina taksit eikä bussit sabatin vuoksi liikkuneet. Lennosta sen verran että lentokentällä oli paljon kysymyksiä ja niihin oli osattava vastata. Meiltäkin tivattiin kauan esim. aijoimmeko lähteä Betlehemiin matkamme aikana. Emme olleet suunnitellut mitään, mutta kieltävä vastauksemme ei kuit...  Lisää...

Oltiin tossa syyskuussa kaverini kanssa viikko Tel Avivin viereisessä pikkukaupungissa Bat Yamissa. Lähes joka päivä tuli kuitenkin Tel Avivissa käytyä, bussit maksoivat n. euron suunta, kun tiesi vain bussinumeron ja osasi kuunnella oikean pysäkin, sillä pysäkkitaulut olivat hepreaksi. Bussien ongelma oli nimenomaan aikataulujen lukeminen, mutta odottaa sai usein max vartin. Taksilla pääsi Tel Avivin keskustaan (vajaa 10km) tinkimällä alle kymppiin. Monet kuskit veloittivat meiltä nuorilta turisteilta alkuun vajaata kahtakymppiä, temppuja oli kaikenlaisia. Tinkimään oppi kuitenkin nopeasti, usein myös auttoi kun pyysi esim. ravintolatyöntekijöitä tilaamaan taksin halpaan paikallishintaan. Perjantaina taksit eikä bussit sabatin vuoksi liikkuneet. Lennosta sen verran että lentokentällä oli paljon kysymyksiä ja niihin oli osattava vastata. Meiltäkin tivattiin kauan esim. aijoimmeko lähteä Betlehemiin matkamme aikana. Emme olleet suunnitellut mitään, mutta kieltävä vastauksemme ei kuitenkaan sitonut meitä mihinkään, olisimme silti voineet mennä. On tärkeää olla rehellinen vaikka kysymykset olisivatkin tiukkoja. Kaverini on ortodoksi ja hän joutui selittämään sukutaustansa melko tarkasti. Ymmärsimme kuitenkin kyseessä olevan lomamme turvallisuuden, joten olimme kärsivällisiä. Paikallisten kyytiin ei suositella mentävän, mutta pari kertaa saimme ravintolatyöntekijöiltä kyydin hotellille. Jalan oli melko helppo liikkua, torit, vanha kaupunki, rannat ja kaupat ja kahvilat olivat melko lähellä toisiaan, vaikka keskusta oli alkuun hieman hajanainen. Paikalliset olivat todella ystävällisiä, opastivat, auttoivat, antoivat karttojaan ja jopa pohdittuamme suomeksi erään paikan sijaintia, bussissa takanamme oleva nainen kysyi etsimmekö kyseistä paikkaa ja neuvoi meidät sinne. Vaikka paikallisten englanti on heikkoa, kehonkieli ja ystävällisyys johtivat aina hyvään lopputulokseen ja löysimme aina perille.

Useampi vuosi sitten...

asuin kaupungissa. Se on erittäin länsimainen, hyvä ostoskaupunki ja Jaffa on hieno "arabialainen osa." Taidetta ostin aika edullisesti suoraan taiteilijoilta. Rannalla on hienoa kävellä ja se on suosittu myös ilta- aikaan. Bussiyhteydet ovat hyvät paitsi lähikaupunkeihin myös muualle, turistikohteisiin.